K. E. Varho
| K. E. Varho | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
1.2.1926–1.9.1927
|
|
| Ryhmä/puolue | STPV |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. maaliskuuta 1877 Pori |
| Kuollut | 4. tammikuuta 1933 (55 vuotta) Pori |
| Ammatti | suutari |
Karl (Kaarlo, K. E.) Eugen Varho (synt. Fjällman, 2. maaliskuuta 1877 Pori – 4. tammikuuta 1933 Pori) oli suomalainen suutari, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1926–1927.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhon vanhemmat olivat Eurassa syntynyt suutari Karl Johan Fjällman (s. 1848) ja Edla Sofia Nordlund (1849–1882).[1] Suutarina työskennellyt Varho oli mukana ammattiyhdistystoiminnassa jo vuosisadan vaihteessa. Vuonna 1909 Varho oli perustamassa Kahaluodon työväenyhdistystä ja hän toimi myös sen ensimmäisenä puheenjohtajana.[2] 1910-luvun alussa Varho asui muutaman vuoden Loimaan Karhulassa ja piti Poriin palattuaan omaa suutarinverstasta Aittaluodossa.[3]
Sisällissodan aikana Varho kuului Porin punakaartiin toimien vartiotehtävissä ja työskennellen punakaartin suutarinverstaassa. Huhtikuussa hän pakeni Porin seudun punaisten mukana kohti Itä-Suomea ja jäi 1. toukokuuta saksalaisten vangiksi Hollolan Vesalassa päätyen lopulta Suomenlinnan vankileirille. Elokuussa Varho sai 3 vuoden vankeustuomion, joka muutettiin 5 vuoden ehdonalaiseksi ja hänet laskettiin vapaaksi.[3]
Sisällissodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1920 Varho osallistui SAJ:n Satakunnan piirijärjestön perustavaan kokoukseen Suomen nahka- ja tekstiilityöväen liiton edustajana.[4] Vuosikymmenen alussa hän lähti mukaan myös kommunistien toimintaan. Kesäkuussa 1925 Varho nousi Porin kaupunginvaltuuston jäseneksi Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön edustajana paikkakunnalta muuttaneen J. W. Katajan tilalle.[5] Varho valittiin uudelleen valtuustoon joulukuun 1925 kunnallisvaaleissa, ja hän uusi paikkansa vielä vuonna 1928.[6][7] Eduskuntaan Varho nousi nousi helmikuussa 1926 paikastaan luopuneen Svantte Vuorion varaedustajana.[1] Vuoden 1927 eduskuntavaaleissa hän jäi ensimmäiselle varasijalle.[8]
Varho pidätettiin heinäkuussa 1930 samassa yhteydessä, jolloin sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki STPV:n 23 istuvaa kansanedustajaa vangittavaksi epäiltynä ”maanpetoksellisesta toiminnasta”.[9] Marraskuussa Turun hovioikeus antoi Varholle 1 vuoden ja 8 kuukauden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta.[10][11] Varho suoritti tuomionsa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa ja vankeudessa heikentyneen terveytensä myötä kuoli tammikuussa 1933. Hänet on haudattu Käppärän hautausmaalle vankeudessa kuolleiden SKP:n jäsenten joukkohautaan.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhon puoliso oli Noormarkusta kotoisin ollut Vendla Sofia Rudenberg (s. 1880), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d K. E. Varho Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.8.2015.
- ↑ Puoluetietoja. Uusia renkaita ketjuun. Sosialidemokraatti, 23.2.1909, nro 21, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ a b 36/271 Varho, Kaarlo Eugen (jaksot 794–807) Valtiorikosoikeuksien aktit 1918. 15.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ Ammatillinen liike. Satakunnan ammatillisen piirin perustava kokous. Uusi Aika, 20.12.1920, nro 294, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ Eroava kaupunginvaltuutettu. Satakunnan Kansa, 3.6.1925, nro 123, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ Vaalituloksia eri puolilta maata. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 9.12.1925, nro 285, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ Stadsfullmäktigvalet i Björneborg. Björneborgs Tidning, 7.12.1928, nro 97, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Eduskuntavaalien lopullisia tuloksia. Uusi Aura, 9.7.1927, nro 181, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ Siltala, Juha: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 116–118. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 978-951-10871-6-8.
- ↑ Turun kommunistijutut. Helsingin Sanomat, 28.9.1930, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.10.2020.
- ↑ 46 kommunistia tuomittu Turun hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 14.11.1930, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.10.2020.
| ||||||
|
