K. E. Varho

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kaarlo Varho)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
K. E. Varho
Kansanedustaja
1.2.1926–1.9.1927
Ryhmä/puolue STPV
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt2. maaliskuuta 1877
Pori
Kuollut4. tammikuuta 1933 (55 vuotta)
Pori
Ammatti suutari
SKP:n jäsenten joukkohauta Käppärän hautausmaalla.

Karl (Kaarlo, K. E.) Eugen Varho (synt. Fjällman, 2. maaliskuuta 1877 Pori4. tammikuuta 1933 Pori) oli suomalainen suutari, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1926–1927.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhon vanhemmat olivat Eurassa syntynyt suutari Karl Johan Fjällman (s. 1848) ja Edla Sofia Nordlund (1849–1882).[1] Suutarina työskennellyt Varho oli mukana ammattiyhdistystoiminnassa jo vuosisadan vaihteessa. Vuonna 1909 Varho oli perustamassa Kahaluodon työväenyhdistystä ja hän toimi myös sen ensimmäisenä puheenjohtajana.[2] 1910-luvun alussa Varho asui muutaman vuoden Loimaan Karhulassa ja piti Poriin palattuaan omaa suutarinverstasta Aittaluodossa.[3]

Sisällissodan aikana Varho kuului Porin punakaartiin toimien vartiotehtävissä ja työskennellen punakaartin suutarinverstaassa. Huhtikuussa hän pakeni Porin seudun punaisten mukana kohti Itä-Suomea ja jäi 1. toukokuuta saksalaisten vangiksi Hollolan Vesalassa päätyen lopulta Suomenlinnan vankileirille. Elokuussa Varho sai 3 vuoden vankeustuomion, joka muutettiin 5 vuoden ehdonalaiseksi ja hänet laskettiin vapaaksi.[3]

Sisällissodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 Varho osallistui SAJ:n Satakunnan piirijärjestön perustavaan kokoukseen Suomen nahka- ja tekstiilityöväen liiton edustajana.[4] Vuosikymmenen alussa hän lähti mukaan myös kommunistien toimintaan. Kesäkuussa 1925 Varho nousi Porin kaupunginvaltuuston jäseneksi Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön edustajana paikkakunnalta muuttaneen J. W. Katajan tilalle.[5] Varho valittiin uudelleen valtuustoon joulukuun 1925 kunnallisvaaleissa, ja hän uusi paikkansa vielä vuonna 1928.[6][7] Eduskuntaan Varho nousi nousi helmikuussa 1926 paikastaan luopuneen Svantte Vuorion varaedustajana.[1] Vuoden 1927 eduskuntavaaleissa hän jäi ensimmäiselle varasijalle.[8]

Varho pidätettiin heinäkuussa 1930 samassa yhteydessä, jolloin sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki STPV:n 23 istuvaa kansanedustajaa vangittavaksi epäiltynä ”maanpetoksellisesta toiminnasta”.[9] Marraskuussa Turun hovioikeus antoi Varholle 1 vuoden ja 8 kuukauden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta.[10][11] Varho suoritti tuomionsa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa ja vankeudessa heikentyneen terveytensä myötä kuoli tammikuussa 1933. Hänet on haudattu Käppärän hautausmaalle vankeudessa kuolleiden SKP:n jäsenten joukkohautaan.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhon puoliso oli Noormarkusta kotoisin ollut Vendla Sofia Rudenberg (s. 1880), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d K. E. Varho Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.8.2015.
  2. Puoluetietoja. Uusia renkaita ketjuun. Sosialidemokraatti, 23.2.1909, nro 21, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
  3. a b 36/271 Varho, Kaarlo Eugen (jaksot 794–807) Valtiorikosoikeuksien aktit 1918. 15.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 10.10.2020.
  4. Ammatillinen liike. Satakunnan ammatillisen piirin perustava kokous. Uusi Aika, 20.12.1920, nro 294, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
  5. Eroava kaupunginvaltuutettu. Satakunnan Kansa, 3.6.1925, nro 123, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
  6. Vaalituloksia eri puolilta maata. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 9.12.1925, nro 285, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
  7. Stadsfullmäktigvalet i Björneborg. Björneborgs Tidning, 7.12.1928, nro 97, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020. (ruotsiksi)
  8. Eduskuntavaalien lopullisia tuloksia. Uusi Aura, 9.7.1927, nro 181, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.10.2020.
  9. Siltala, Juha: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 116–118. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 978-951-10871-6-8.
  10. Turun kommunistijutut. Helsingin Sanomat, 28.9.1930, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.10.2020.
  11. 46 kommunistia tuomittu Turun hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 14.11.1930, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.10.2020.