Joulukatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksanterinkadun jouluvalaistus Helsingissä.
Joulukadun näyteikkuna
Stockmannin näyteikkunan talvinen kylä
Joulukadun näyteikkuna
Joulukadun näyteikkuna
Joulukadun ihmeitä lapsille

Joulukatu on joulun aikoihin erityisestiselvennä valaistu ja usein muutoinkin koristeltuselvennä katu. Suurimmissa kaupungeissa avataan marraskuun lopulla tai joulukuun alussa joulukatu, jonka varrella olevat kauppaliikkeet, ravintolat ja kahvilat ovat yleensä huomioineetselvennä joulun.

Joulukatu Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukatu perinteenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun mainosvalojen käyttö yleistyi 1920-luvulla, alettiin Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopan suurkaupungeissa tavaratalojen julkisivuja koristaa suurin valaistuin kuvin ja vähitellen tämä tapa levisi myös kaduillelähde?. Myös Tukholman Drottninggatanista luotiin kimmeltävä joulukatu jo 1920-luvullalähde?. Tämän ruotsalaisen mallin mukaan Kluuvikadun kauppiaat kustansivat ensimmäisen suomalaisen joulukadun vuonna 1930lähde?. Katu oli koristeltu kuusiköynnöksin ja seppelein sekä muutamin värivaloin. Tämä Suomen ensimmäinen joulukatu avattiin 13. joulukuuta 1930, jolloin Suomessa alettiin ensimmäisen kerran viettää myös suurta ruotsalaistyylistä julkista Lucia-juhlaa paraateineenlähde?.

Lamavuosina joulukatu jäi pois, mutta kun taloudellinen tilanne Suomessa taas parani, jouluvalaitukseenkin oli taas varaalähde?. Nykyinen Mannerheimintie Erottajalta Kiasmalle, silloinen Heikinkatu, koristeltiin vuonna 1935 tervapadoin, valonheittäjin ja sadoin soihduin. Vielä vuosina 1937 ja 1938 Kluuvikatu koristeltiin joulukaduksi, 1937 kuusiköynnökset somistettiin kelloin, 1938 lumitähdin.lähde?

Sotavuodet ja niiden jälkeinen aika

Sotavuodet olivat pimennyksenselvennä aikaa ja pimeys jatkui aina vuoteen 1949, jolloin säännöstely jo hellitti ja joulut alkoivat olla kaikin puolin runsaampia. Tällöin kauppiaat koristivat Aleksanterinkadun: kuusiköynnöksiä oli yhteensä kolme kilometriä ja lamppuja peräti 4 000, samoin kuin myös 4 000 joulupukkia liikkeiden näyteikkunoissalähde?. Muittenkin katujen kauppiaat innostuivat rakentamaan joulukatuja, ja niitä ilmaantui parissa viikossa Helsinkiin vuonna 1949 kaikkiaan kuusi. Fabianinkadun jättienkelit valaistuine hameineen saivat sodan läpikäyneet ihmiset hämmästelemäänlähde? ja keskustan kaduilla kaikuivat iltaisin jazzmusiikin sävelet.lähde?

Aleksanterinkatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanterinkadusta muodostui vähitellen "virallinen" joulukatu, jonka avauspäivä oli ensimmäistä adventtisunnuntaita edeltävä lauantai. Aleksin jouluvaloja on sytytelty vuodesta 1948, ja A:n muotoinen valaistusmalli on säilytetty koko ajan. Se onkin Museoviraston suojelema valaistusmalli.[1].

Myöhemmin Helsingissä on muutamille muillekin kaduille, muun muassa Kaisaniemenkadulle ja Esplanadille, alettu ripustaa jouluvaloja. Nykyisin joulukatu on valaistu jo viikkoa ennen adventtia, ja jouluvalaistus on käytössä loppiaiseen saakka.

Kaupunginmuseon joulukatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginmuseo on tuonut perinteisen joulukadun Sofiankadulle juhlistamaan Helsingin vanhimpia kortteleita. Vuonna 2009 avajaistapahtumassa 29. marraskuuta Aira Samulin sytytti jouluvalot Katumuseon joulukadulle. Mallina ovat olleet lamppuköynnökset ja lumitähdet vuoden 1938 Kluuvikadun joulukadulta. Avajaisissa oli mukana vossikalla ajeleva joulupukki, tonttuja ja entisajan asuihin pukeutuneita helsinkiläisiä.[2]

Lapsille suunnatut näyteikkunat keräävät varsinkin avajaispäivänä katsojia.[3] Jouluikkunan keksi 1920-luvulla newyorkilainen tavaratalo Lord & Taylor,[4] ja siitä tuli vahva perinne monille muillekin tavarataloille, 1940-luvulta alkaen myös Helsingin Stockmannille[5].

Helsingissä on Seurasaaren epäkaupallisemmasta Joulupolusta muodostunut perinne pääkaupungissa jouluaan viettäville lapsiperheille.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Energia Helen s. 20, nro 4/ 2009
  2. Kaupunginmuseo, Joulukatu. Viitattu 10.12.2009
  3. Natalia Brotherus & Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa s. 45, WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4 Viitattu 10.12.2009
  4. A Landmark Department Store, (Arkistoitu – Internet Archive) The Sun, 27.11.2007.
  5. Tuhkanen, Ari: Stockmannin jouluikkuna lumoaa edelleen Yle Uutiset. 4.12.2009. Viitattu 3.8.2021.
  6. Kurkistuksia satuun ja vanhan ajan joulunviettoon Joulupolku ry. Viitattu 3.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]