Joensuu (Käkisalmen mlk)
Joensuu (v:sta 1948 ven. Боицово, Boitsovo)[1] on kylä Norsjoen kylähallintoasutuksen alueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Joensuu kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamaan Karjalaan ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Käkisalmen maalaiskuntaa.
Joensuu sijaitsee Vuoksen pohjoiseen laskuhaaraan kuuluvan Käkisalmenselän itärannalla aivan Käkisalmen kaupungin lounaispuolella. Joensuus rajoittui lännessä Käkisalmenselän toisella puolella oleviin Hirvisaaren ja Suotniemen kyliin, pohjoisessa Käkisalmen kaupunkiin, idässä Tenkalahden ja Norsjoen kyliin, etelässä Alapuustin kylään ja siihen kuuluneeseen Ostamoon sekä Räisälän kunnan Särkisalon kylään. Joensuun kylän länsi- ja pohjoisrajaa huuhtelivat Käkisalmenselän vedet ja kylään kuului mannerosan lisäksi myös saaria Käkisalmenselältä, kuten Palosaari ja Liersaari.[2] Kylän itäosassa puolestaan oli Ostamojärvi ja eteläosassa Takkisensuo.[3] Kylään kuului myös Käkisalmen kaupungin luoteisreunassa oleva Suosaaren erillisalue.[2]
Väestö ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1920 Joensuussa oli 183 asukasta.[4] Vuonna 1939 asukkaita oli puolestaan 284.[5] Joensuun asutus oli levittytynyt hajalleen kylän länsi- ja pohjoisosaan.[3] Nykyisin kylän asutus on keskittynyt kylän pohjoisosaan Käkisalmen kaupungin välittömään läheisyyteen.[1]
Ennen talvisotaa Joensuu oli pääasiassa maatalousvaltainen kylä. Kalastusta harjoitettiin lähinnän omaan tarpeeseen. Myös Käkisalmen kaupungissa käytiin töissä. Kylässä oli ollut kaksi kartanoa: Joensuun ja Ampialan kartanot. Käkisalmen maalaiskunta osti Joensuun kartano ja jakoi kartanon maita pienemmiksi tiloiksi. Kartanon päärakennukseen sijoitettiin kunnalliskoti.[2] Kylän itäosan kautta kulki Hiitola-Rautu-rata, mutta kylän alueella ei ollut asemaa tai seisaketta.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin. Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia. Lahti: Käki-säätiö, 1959.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938-2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
- ↑ a b c d Kuujo 1959, s. 940-941
- ↑ a b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 141. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
- ↑ Kuujo 1959, s.898
- ↑ Kuujo 1959, s. 942
Alapuusti • Haminanniitty • Hirvisaari • Joensuu • Kapeasalmi • Marjalanniemi • Norsjoki • Näpinlahti • Ostamo • Porkanniemi • Pärnä • Pörtsykkä • Sakkali • Suotniemi • Tenkalahti • Vuohensalo • Yläpuusti