Hedningarna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hedningarna
(1987– )
Tiedot
Tyylilaji: maailmanmusiikki, popmusiikki
Laulukieli: ruotsi, suomi
Sivusto: silence.se/hedningarna/ (englanniksi)
Jäsenet
Hållbus Totte Mattsson  
Anders Norudde  
Christian Svensson  
Magnus Stinnerbom  
Björn Tollin  
Anita Lehtola-Tollin  
Liisa Matveinen  
Sanna Kurki-Suonio  
Tellu Paulasto  
Ulf Ivarsson  
Levy-yhtiöt
 

Hedningarna on vuonna 1987 perustettu ruotsalainen nykyaikaista kansanmusiikkia soittava yhtye, joka yhdistelee elektronisia ja rock-elementtejä vanhaan skandinaaviseen musiikkiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1987 perustettu Hedningarna (suom. Pakanat)[1] pyrki etsimään uudenlaista äänimaailmaa rakennuttamalla uusia soittimia ja lähestymällä pohjoismaista kansanmusiikkia uudelta suunnalta. Yhtye haki vahvaa, perinteistä ammentavaa nykyaikaista musiikkia. Yhtye oli ensimmäisten joukossa luomassa uutta kansanmusiikin suuntausta. Samoilla jäljillä kulki myös muun muassa Garmarna.[1]

Yhtyeen monipuolinen äänimaailma nousee osittain ruotsalaisten viulupelimannien perinteestä. Rytmikkyys tulee rockista tai harkitusta pyrkimyksestä ”alkukantaiseen” rytmiin ja hypnoottisuuteen. Taustalla on vahva ja tumma borduna, joka syntyy kampiliiralla tai säkkipillillä.[1] Bassotaajuuksien reilu lisääminen pelimannimusiikkiin luo kohtalonomaisen tunnelman ja kolmijakoinen polska vahvan poljennon[2][3].

Yhtyeen esikoisalbumi Hedningarna ilmestyi 1989. Yhtyeen todellinen suosio alkoi, kun Hållbus Mattssonin, Anders Norudden ja Björn Tollinin mukaan tulivat vuonna 1991 suomalaiset laulajat Sanna Kurki-Suonio ja Tellu Paulasto. Heidän kalevalapoljentoinen, karjalaisesta ja inkeriläisestä laulutyylistä ammentava laulunsa oli osa albumeja Kaksi! (1992) ja Trä (1994). Helsingin sanomien Timo Kirveen mukaan ”Hedningarna-yhtyeen musiikki on komeinta mitä perinteisen musiikin elementeistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana koko Pohjolassa saatu irti”.[4]

Albumilla Hippjokk (1997) naislaulajat eivät olleet mukana. Lähes instrumentaalina toteutetun albumin vierailijoina oli muun muassa Wimme Saari.[1]

Yhtyeen viides albumi Karelia visa (1999) oli kunnianosoitus Vienan Karjalan runokylille. Yhtyeen albumeista Karelia visa on eniten laulajien levy ja myös suomalaisin tai suomalais-karjalaisin. Sanna Kurki-Suonion rinnalla oli tällä albumilla Anita Lehtola.[5]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kotirinta, Pirkko: Jumalat ovat pakanoille suosiollisia. Helsingin sanomat, 29.11.1992.
  2. Hauru, Jukka: Hedningarnan tummaa toistoa. Helsingin sanomat, 25.2.1999.
  3. Kotirinta, Pirkko: Borduunaklangi ja polskarytmin lumo Hedningarna on löytänyt yleisönsä. Helsingin sanomat, 9.11.1997.
  4. Kirves, Timo: Hedningarna saa vanhat luontovertaukset toimimaan digitaaliajassa. Helsingin sanomat, 12.11.1994.
  5. Kotirinta, Pirkko: Hedningarna: Karelia Visa. Helsingin sanomat, 29.1.1999.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiyhtyeeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.