HMS Abercrombie (F109)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisen maailmansodan Roberts-luokan monitori. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Abercrombie
HMS Abercrombie
HMS Abercrombie
HMS Abercrombie
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers-Armstrong, Walker-upon-Tyne
Kölinlasku 26. huhtikuuta 1941
Laskettu vesille 31. maaliskuuta 1942
Palveluskäyttöön 5. toukokuuta 1943
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 24. joulukuuta 1954
Tekniset tiedot
Uppouma 7850 t
Pituus 113,77 m
Leveys 27,36 m
Syväys 3,4 m
Koneteho 4800 hv
Nopeus 12,5 solmua
Miehistöä 350
Aseistus 2 15"/L42 BL Mk I tykkiä kaksoistornissa
8 4" ilmatorjuntatykkiä
16 kaksinaulaista ilmatorjuntatykkiä
20 20 mm ilmatorjuntatykkiä

HMS Abercrombie (viirinumero F109) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Roberts-luokan monitori toisessa maailmansodassa. Alus tilattiin 4. huhtikuuta 1941 Vickers-Armstrongin telakalta Newcastlesta.

Aluksen tykkitorni oli alun perin tarkoitettu HMS Furiousille ennen aluksen muuttamista tukialukseksi.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Abercrombie määrättiin maaliskuussa liittymään Välimeren laivastoon. Alus valmistui 22. huhtikuuta, minkä jälkeen se aloitti koeajot. Koeajojen päätyttyä toukokuussa alus varustettiin palvelukseen.[1]

HMS Abercrombie määrättiin kesäkuussa Yhdysvaltain laivaston Task Force 85:een tukemaan Sisilian maihinnousua. Alus liittyi heinäkuussa hyökkäysosastoon. Alus aloitti purjehduksensa 8. heinäkuuta Tunisista ja se suojasi seuraavana päivänä Yhdysvaltain armeijan 45. Jalkaväkidivisioonan maihinnousua Scoglittissa yhdessä risteilijä USS Philadelphian ja viidentoista Yhdysvaltain laivaston hävittäjän kanssa.[1]

HMS Abercrombie tulitti Porto Espedoclea yhdessä USS Birminghamin ja USS Philadelphian kanssa tukien Yhdysvaltain 7. armeijan taistelua. Alus palasi elokuussa Kuninkaallisen laivaston valvontaan ja se määrättiin tukemaan brittien maavoimien hyökkäystä Italian mannermaalle (operaatio Baytown).[1]

HMS Abercrombie tulitti 2. syyskuuta Reggio Calabrian ja Pessaron välistä rannikkoa yhdessä HMS Erebuksen, HMS Robertsin, HMS Valiantin, HMS Warspiten, HMS Orionin ja HMS Mauritiuksen kanssa. Alus tuki seuraavana päivänä Britannian XIII Armeijakunnan maihinnousua lähellä Reggiota ja Villa San Giovannia, minkä jälkeen alus irrotettiin operaatiosta.[1]

HMS Abercrombie palasi Yhdysvaltain laivaston valvontaan ja alus liitettiin eteläiseen hyökkäysosastoon (engl. Southern Attack Force) eli Task Force 81:een tukemaan Salernon maihinnousua. Alus purjehti 7. syyskuuta Bizertasta liitettynä saattueeseen FSS2.[1]

Alus tuki 9. syyskuuta Salernon maihinnousua tulittaen Paestumia yhdessä USS Philadelphian, USS Savannahin, USS Brooklynin, hollantilaisen Flores-luokan sluupin Floresin sekä seitsemäntoista Yhdysvaltain laivaston hävittäjän kanssa. Alus osui tulitoiminnan aikana miinaan vaurioituen pahoin.[1]

HMS Abercrombie siirrettiin lokakuussa Tarantoon telakalle, minkä jälkeen se palasi 15. elokuuta 1944 Maltalle. Aluksen ollessa koulutuksessa 21. elokuuta Maltan kaakkoispuolella se osui kahteen miinaan vaurioituen jälleen pahoin.[1]

HMS Abercrombie siirrettiin palvelukseen palattuaan Tyynelle valtamerelle, mutta sota Japania vastaan päättyi ennen aluksen perille pääsyä. Alus palasi marraskuussa 1945 Chathamiin, jossa se sijoitettiin tykistökoulutusalukseksi sekä majoituskäyttöön.[1]

Alus poistettiin palveluksesta 1953 ja se hinattiin Portsmouthiin, jossa se ankkuroitiin Fareham Creekiin odottamaan poistamista. Alus sijoitettiin poistolistalle, minkä jälkeen se myytiin romutettavaksi BISCOlle. Alus saapui 24. joulukuuta 1954 T. W. Wardille Barrow-in-Furnessiin, jossa se lopulta romutettiin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]