Hövsgöl

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä. Hövsgöl on myös yksi Mongolian provinsseista.
Hövsgöl
Hövsgöl avaruudesta
Hövsgöl avaruudesta
Koordinaatit 51°06′N, 100°30′EKoordinaatit: 51°06′N, 100°30′E
Sijainti Mongolia
Pinta-ala 3 367 km²
Pinnankorkeus 1 645 m
Suurin syvyys 262 m
Keskisyvyys 136 m
Tilavuus 380 km³
Laskujoki Egiin Gol

Hövsgöl, Hövsgöljärvi tai Hövsgöl Nuur (mong. Хөвсгөл нуур, Hövsgöl nuur tai Хөвсгөл далай, Hövsgöl dalai tai Далай ээж Dalai Eež) on suuri järvi Mongolian pohjoisosassa. Järven venäjänkielinen nimi on Hubsugul (ven. Хубсугу́л).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hövsgöljärvi sijaitsee Mongolian luoteisosassa Venäjän rajan tuntumassa, itäisten Sajanvuorten juurella. Järven pinta on 1 645 m merenpintaa korkeammalla ja se on 136 km:n pituinen. Hövsgöl on Mongolian järvistä toiseksi suurin Uvs Nuurin jälkeen, ja suurin maan makeavetisistä järvistä. Järvi on syvimmillään 262 m:n syvyinen ja se sisältää lähes 70% Mongolian makeasta vedestä.

Hövsgöljärvi
Länsirannan vuoria

Hövsgölin valuma-alue on suhteellisen pieni, ja järveen virtaa vain kolme jokea. Laskujoki Egiin Gol lähtee järven eteläpäästä ja yhtyy sitten Selengaan, joka virtaa Baikaljärveen. Järvien välinen jokimatka on yli 1000 km ja niiden korkeusero 1 169 m, vaikka etäisyys linnuntietä on vain noin 200 km.

Hövsgöliä ympäröivät useat vuorialueet. Vuorista korkein on Munku Sardyk (3 492 m), jonka huippu on järven pohjoispuolella Venäjän ja Mongolian rajalinjalla. Talvella koko järvi saa vahvan jääkuoren. Jääteiden käyttö on kuitenkin nyttemmin kielletty toisaalta öljyvuotojen aiheuttaman likaantumisen ja toisaalta sen takia, että 30-40 autoa ehti menneinä vuosina jo jäihin vajota.

Järven tärkeimmät saaret ovat Modon Hüi, Hadan Hüi, Modot Tolgoi ja Baga Hüi.

Hövsgöljärven rannalla sijaitsevat Hövsgölin provinssin kaupungit Hatgal ja Hanh.

Ekologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hövsgöl on poikkeuksellisen vanha järvi, yksi maailman paristakymmenestä nk. ikijärvestä, joiden ikä on yli kaksi miljoonaa vuotta, ja myös yksi luonnontilaisimmista.[1][2]. Se on Mongolian tärkein juomaveden lähde. Vesi on sinänsä juomakelpoista ja oiva elinympäristö monelle kalalajille.

Järven sijainti vaikuttaa siihen että taigametsän eteläraja kulkee Pohjois-Mongolian halki, tavallista etelämpänä. Pääpuulajina täällä on siperianlehtikuusi. Järvi muodostaa suuren kansallispuiston, joka sijoittuu Keski-Aasian aron ja Siperian taigan vaihettumisvyöhykkeelle. Kansallispuiston eläimistöön kuuluvat muun muassa siperianvuohi, argaali, saksanhirvi, susi, ahma, myskihirvi, karhu, hirvi ja soopeli.

Makeavetistä Hövsgöljärveä on perinteisesti pidetty pyhänä seudulla, jossa maa kärsii kuivuudesta ja useimmat muut järvet ovat suolaisia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lake Hovsgol. worldlakes.org.
  2. Goulden, Clyde E. ym: The Mongolian LTER: Hovsgol National Park,

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]