Fanifiktio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fanifiktio on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty jotakin populaarikulttuurin tuotetta, kuten televisiosarjaa, elokuvaa, kirjaa, sarjakuvaa tai julkisuuden henkilöitä. Fanifiktio-materaalissa alkuperäistekstin juonta, genreä ja näkökulmaa on yleensä muokattu tai laajennettu. Fanifiktio voi siis poiketa alkuperäisen kirjan juonesta tai luonnekuvauksista.[1]

Kirjoittajat voivat muun muassa sepittää henkilöhahmoille menneisyyden ja tulevaisuuden alkuperäistuotteen ulkopuolella tai täydentävät alkuperäistarinan tapahtumia.[1] Alkuperäistä tarinaa voidaan myös muuttaa tai syventää sitä tietystä näkökulmasta. Mahdollista on myös luoda uusia henkilöitä tai nostaa esiin sivuhenkilöitä, joiden ympärille kehitetään uusia tarinoita.[2] Kirjoittamisen avulla fanit paitsi luovat omia tulkintojaan myös ylläpitävät faniuttaan ja rakentavat identiteettiään. Itse tarinoilla ei ole rajoja, sillä "oikeaa" tai "väärää" tulkintaa ei ole olemassa, vaan ainoastaan enemmän tai vähemmän vallitsevan näkemyksen mukaisia tulkintoja. Fanien tulkinnat voivat poiketa voimakkaastikin alkuperäisestä tarinasta. Tämä on esimerkki fanikulttuurista, joka on markkinataloudesta irrallaan.[2]

Suosittuja fanifiktion aiheita ovat esimerkiksi televisiosarjat Doctor Who, Buffy, vampyyrintappaja ja Star Trek.[3] Kirjallisuudesta esimerkiksi Harry Potter -sarja ja Taru sormusten herrasta -trilogia ovat olleet suosittuja aiheita. Eri bändeistä ja laulajista kirjoitetaan myös.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fandom eli faniyhteisö ja sen toiminnan muodostama kokonaisuus ovat perusta fanifiktion synnylle. Harrastuksen synty on paikallistettu 1960-luvulle, jolloin Star Trek -fanit alkoivat kirjoittaa jatkokertomuksia.[2] Se siis alkoi yleistyä fanikulttuurin mukana vuoden 1967 tienoilla, kun scifi-televisiosarja Star Trekin ympärille syntyi massiivinen fanikunta. Ilmiön suosion kasvu toi mukaan faneja, joille faniuden perinteet olivat vieraita. Ihmissuhteisiin ja juoneen keskittynyt fanikulttuurin ilmentymismuoto, fanifiktio, sai näin mahdollisuuden kasvaa.

Tarinoita jaeltiin aluksi paperimuodossa sekä pienissä, muutaman fanin muodostamissa ringeissä että omakustanteisissa lehdissä (fanzine) suurten fanitapaamisten (engl. convention) yhteydessä. Fanifiktio on pysynyt alakulttuurina yllättävän pitkään, vaikka ilmiö onkin vanha.[2] Internetin yleistyminen 1990-luvulla laajensi fan fictionin jakelumahdollisuuksia. Kun fanikulttuuri ja sen eri ilmenemismuodot näin tulivat lähes koko länsimaisen väestön ulottuville, harrastajien määrä lisääntyi nopeasti. Samalla kirjoittajien määrä lisääntyi. Valtamediassa on alettu huomioida myös fanifiktiota ja 1990-luvulla sitä on myös alettu tutkia enemmän, osaksi siksi, että kulttuuri on laajentunut ja tullut näkyvämmäksi internetin yleistymisen jälkeen.[2] Fanifiktion julkaisu onkin 2000-luvun aikana siirtynyt lähes kokonaan internetiin.

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktiota julkaistaan jonkin verran paperijulkaisuina, mutta ennen kaikkea internetissä. Julkaiseminen on keskittynyt arkistoihin, foorumeille ja kirjoittajien omille sivustoille. Useat sivustot ovat erikoistuneet tiettyyn fandomiin tai sen alalajiin. Internet on saanut tarinoille suurempaa näkyvyyttä, aikaisemmin tarinoita kierrätettiin vain fanien keskuudessa.[3]

Suhde lainsäädäntöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktio -tarina perustuu tekstinä olemassa oleviin populaarikulttuurin teoksiin. Koska teoksia suojelee tekijänoikeus, niin suuri osa tästä materiaalista saattaa rikkoa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Vaikka kirjoittajat eivät yleensä hyödy tarinoistaan rahallisesti, alkuperäisteosta liian tiiviisti hyödyntävien tekstien julkaiseminen on sinänsä jo tekijänoikeusrikkomus.

Yhdysvaltojen lainsäädäntö kuitenkin sallii tekijänoikeuden suojaaman materiaalin, kuten henkilöhahmojen tunnistettavien nimien, luvattoman käytön silloin, kun kyseessä on parodia tai kritiikki. Tätä oikeutta kuvataan termillä “fair use” (suom. reilu käyttö). Fanikirjoittajat, joista monet ovat yhdysvaltalaisia, usein katsovat tekstiensä kuuluvan tämän “reilun käytön” piiriin.

On käytännössä tulkintakysymys, onko tarinassa kyse uudesta teoksesta, jota itsessään suojaa tekijänoikeus, vai vain alkuperäisen teoksen tekijään kohdistuvasta tekijänoikeusrikkomuksesta. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Oikeudenkäyntejä harrastaja-kirjoittajia vastaan ei tiettävästi ole vielä vuoteen 2010 mennessä käyty Suomessa tai Yhdysvalloissa.

Monet kirjailijat eivät ole pitäneet siitä, että muut käyttävät heidän luomiaan hahmoja, mutta esimerkiksi J. K. Rowling ei pidä tätä ongelmana.[3]

Kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska harrastajien kirjoittamia tarinoita on tarjolla runsaasti, lukijoiden valintoja helpottamaan on vakiintunut headerien käyttö. Header on tarinan alussa oleva kooste, jossa kerrotaan tarpeellisia tietoja tarinasta. Tyylilajeista kerrotaan vakiintuneilla koodeilla ja lyhenteillä. Interaktiivisuus on kirjoittamisessa tärkeää, samoin kuin muiden tekstien kommentointi, ja kirjoittajat voivat pyytää kommentteja teksteilleen muilta saman foorumin jäseniltä.[4] Fanifiktion kirjoittajat saattavat käyttää myös tunteittensa ilmaisuun: teksteihin saatetaan purkaa pettymystä suosikkihahmon kuolemasta, turhautumista suosikki-sivuhenkilön syrjäyttämisestä tai ihastusta johonkin hahmoon.[4]

Tyylilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktion tarinat luokitellaan useisiin tyylilajeihin, jotka antavat lukijoille suuntaa tekstin tyylistä ja mahdollisesti myös kirjoitustavasta. Tyylilaji ilmoitetaan yleensä otsikon ja ikärajan yhteydessä, mutta joskus se on syystä tai toisesta jätetty pois. Yhdellä tarinalla voi olla useita tyylilajeja. Aiheiden kestosuosikki on rakkaus, usein kirjoittajat tekevät alkuperäiseen teokseen nähden epätavallisia rakkaustarinoita ja pareja.[4] Genrejä on kymmeniä erilaisia ja uusia syntyy jatkuvasti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heta Mulari: Kirjasta ilmiöksi. Kirjassa Kuka Harry Potter? Avain fantasian maailmaan. Minerva, 2008.
  • Darren Waters: Rowling backs Potter fan fiction 27.5.2004. BBC News.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Julia Thuren: Harry Potter raskaana! Demi 4/2009.
  2. a b c d e Mulari 2008, s. 143.
  3. a b c Waters 2004.
  4. a b c Mulari 2008, s. 144.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jenkins, Henry 1992. Textual Poachers Television Fans & participatory Culture. London, New York: Routledge.
  • Bacon-Smith, Camille 1991. Television Fandom and the Creation of Popular Myth. University of Pennsylvania Press.