F-104 Starfighter
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Torjuntahävittäjä |
| Valmistaja | Lockheed |
| Miehistö | 1 |
| Ensilento | 4. maaliskuuta 1954 |
| Käyttöönottovuosi | 1958 |
|
|
|
| Pituus | 16,66 m |
| Leveys | 6,36 m |
| Korkeus | 4,09 m |
| Siipipinta-ala | 18,22 m² |
| Nopeus | 2125 km/h |
| Lentomatka | 672 km kantama 2600 km |
| Tyhjäpaino | 6350 kg |
|
|
|
| Koneisto | 1x General Electric J79-GE-11A kaasuturbiini |
| Teho | 48 kN (10,000 lbf), jälkipoltolla 69 kN (15,600 lbf) |
|
|
|
| Aseistus | Tykki: 1x 20mm M61 Vulcan, 725 laukausta; Ohjukset: 4 kpl AIM-9 Sidewinder; Pommit: 1814 kg pommeja, raketteja yms. |
Lockheed F-104 Starfighter oli Yhdysvaltain ilmavoimien viimeinen ei-jokasään hävittäjälentokone, jolla oli suuri ylisooninen nopeus ja suuri nousunopeus. Se oli suunniteltu korkealla lentävien pommikoneiden alasampumiseen tietyltä kentältä käsin eli kone oli MiG-21:n läntinen vastine. Yhdysvaltain ilmavoimissa kone tuli käyttöön 1958, mutta poistui jo 1967.
Yhdysvaltain ilmavoimat eivät halunneet tällaista konetta, koska sen toimintasäde oli liian lyhyt ja kuorma rajoitettu. Starfighterista kehitettiin jokasään maahyökkäys- ja torjuntahävittäjä F-104G, joka sai paremman vastaanoton muun muassa Saksasta, Kanadasta, Belgiasta ja Italiasta. Yhteensä 2 578 konetta rakennettiin.
Teho-painosuhde oli ylivoimainen ja nopeus jopa yli 2 machia, jota rajoitti enemmän alumiinirakenne kuin moottorin teho. Myöhempiin malleihin lisättiin vielä tehokkaampi J79-moottori.
Perusaseistuksena on ensimmäistä kertaa lentokoneissa käytetty 20 mm M61 Vulcan ja kaksi AIM-9 Sidewinderia siivenkärjissä. F-104C-malliin lisättiin rungon alle ja siipiin ripustimet pommeille ja raketeille. Keskiripustimessa voitiin kantaa myös kahta lisä-Sidewinderia. F-104S ja joissa F-104G ja F-104J-malleissa ohjukset siirrettiin rungon sivulle maanvaran parantamisen vuoksi. Myöhemmissä italialaiskoneissa ripustimia oli jopa yhdeksän.
Saksan Luftwaffe käytti Starfighteria taktiseen matalatorjuntaan ja rynnäkkökoneena. Koneella lennettiin paljon matalalla, mikä johti lukuisiin lento-onnettomuuksiin. Saksan 916 koneesta 292 putosi, mikä vaati 115:n lentäjän hengen. Saksassa konekauppa johti lähes puolustusministeri Franz Josef Straußin eroon ja Alankomaiden prinssi Bernhard tunnusti 1976 saaneensa 1,1 miljoonaa dollaria lahjuksina konekaupan varmistamiseksi. 1970-luvulla paljastunut Lockheedin harjoittama laaja virkamiesten lahjonta johti lähes yrityksen kaatumiseen.
F-104:n käyttö alkoi vähentyä 1970-luvun lopulla, jolloin koneet korvattiin monissa tapauksissa F-16:lla. Italiassa viimeiset koneet jäivät käytöstä kesällä 2004.
[muokkaa] Lisätietoja
- Paino tankattuna: 9365 kg
- Suurin lentoonläntöpaino: 13170 kg
- Lakikorkeus: 15240 m
- Nousunopeus: 14630 m/min
[muokkaa] Lähteet
- Lockheed F-104C "Starfighter", USAF Museum Archives
- Lockheed F-104G "Starfighter", USAF Museum Archives
[muokkaa] Aiheesta muualla
