Evankeliumikirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Evankeliumikirja on Raamatun teksteista laadittu tekstikokoelma, jota käytetään kristillisissä jumalanpalveluksissa. Evankeliumikirjan sisältö vaihtelee kirkkokunnittain.

Evankeliumikirja ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankeliumikirja on neljä evankeliumia sidottuina samoihin kansiin.

Evankeliumikirjoja käytetään ortodoksisessa kirkossa runsaasti; sidokseen ei sisälly mitään muuta Raamatun tekstiä. Kirjaa käsittelee ainoastaan alttaripapiston jäsen eli diakoni, pappi tai piispa. Papin luvalla kirjaa saa esimerkiksi ristisaatossa kantaa maallikkokin - mutta ei avata. Samoin jos esimerkiksi vieraileva piispa on saanut lahjana evankeliumikirjan, hän voi antaa sen maallikonkin pideltäväksi siksi aikaa, jos haluaa kiitospuheensa yhteydessä antaa vastalahjoja, kuten itse siunaamiaan ikoneita. Näin esimerkiksi 12. joulukuuta 2004 Uspenskin katedraalissa, kun Washingtonin arkkipiispa Herman sai seurakunnan lahjana suomenkielisen evankeliumikirjan.

Kirja ja papin käsiristi sekä kolme sytytettyä lampukkaa tai tuohusta ovat vähimmäisvarusteet jotka tarvitaan papin toimittaman jumalanpalveluksen tai sakramentin suorittamiseen. Evankeliumikirjaa säilytetään yleensä alttaripöydällä tai erillisessä kaapissa, jos kirkossa on niitä useampiakin.

Evankeliumikirjoja on tehty ja säilynyt runsaasti; Suomessa huomattava osa niistä on slaavinkielisiä, jolloin päivän evankeliumi luetaan erillisestä käännöksestä.

Ehkä huomattavin museoiduista evankeliumikirjoista on Ortodoksisessa kirkkomuseossa oleva, Valamon luostarin pääkirkon alakirkossa säilytetty, vain Pääsiäisyönä käytetty hyvin kookas kappale, jota palveluksen aikana kantoi kaksi munkkidiakonia ja jota luki ainoastaan korkein toimittava pappi, useimmiten luostarin johtaja tai mahdollisesti toimittamassa ollut piispa.

Kreikassa ja Venäjällä tehdään erikseen varta vasten koristeellisia metallikansia, joihin voidaan sijoittaa kussakin maassa omakielinen evankeliumikirja. Tällaiset kannet on papiston omatoimisuudella saatu moniin kirkkoihin, mm. Lohjan Karjalan valistajien kirkkoon.

Suomeksi painetut evankeliumikirjat ovat yleensä pahvikantisia ja niukasti koristeltuja.

Evankeliumikirja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankeliumikirja [1] on kirkolliskokouksen hyväksymä teos, jossa on kunkin kirkollisen juhlapyhän raamatuntekstit. Nykyinen evankeliumikirja on hyväksytty 8.5.1999.

Evankeliumikirjassa on kullekin juhlapäivälle teksti vanhasta testamentista, uuden testamentin kirjeistä sekä evankeliumeista, kaikkiaan kolme tekstiä. Luettavia tekstejä kutsutaan perikoopeiksi eli tekstikatkelmiksi. Kullekin juhlapäivälle on erikseen myös psalmiteksti. Evankeliumikirjassa on kutakin juhlapäivää varten kolmet perikoopit eli kolme vuosikertaa. Samat perikoopit toistuvat siten kolmen vuoden välein. Psalmeja on vain yksi, eivätkä ne vaihdu vuosikerroittain. Adventtina 2007 tuli vuoroon toisen vuosikerran tekstit.

Toisin kuin ortodoksisessa evankeliumikirjassa, luterilainen evankeliumikirja ei käytännössä sisällä neljän evankeliumin koko tekstiä.

Evankeliumikirjassa on myös ehdotuksia virsiksi sekä vaihtoehtoja päivän rukoukseksi.

Saarna on pidettävä kirkkovuoden mukaisesta evankeliumikirjan mukaisesta tekstistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EUTHOLOGION - Pyhien toimitusten käsikirja; Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto
  • Metropoliitta Johannes: YKSEYDEN JA YHDENMUKAISUUDEN SUHDE KIRKOSSA EKUMEENISTEN SYNODIEN TRADITION VALOSSA. Uskon ja käytännön keskinäinen suhde ortodoksisessa kirkossa. Thessalonikin Aristoteleen yliopistolle tehty teologian väitöskirja, julkaistu kreikankielellä 10.10.1970. Suomentanut Johannes Seppälä 1976.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]