Enkelit ja demonit (elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Enkelit ja demonit
Angels & Demons
Ohjaaja Ron Howard
Käsikirjoittaja Dan Brown (romaani)
David Koepp
Akiva Goldsman
Tuottaja Brian Grazer
Säveltäjä Hans Zimmer
Kuvaaja Salvatore Totino
Leikkaaja Daniel P. Hanley
Mike Hill
Pääosat Tom Hanks
Ewan McGregor
Ayelet Zurer
Stellan Skarsgård
Pierfrancesco Favino
Nikolaj Lie Kaas
Armin Mueller-Stahl
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Columbia Pictures
Sony Pictures Entertainment
Ensi-ilta Suomen lippu 13. toukokuuta 2009
Australian lippu 14. toukokuuta 2009
Yhdysvaltain lippu 15. toukokuuta 2009
Kesto 138 min
146 min (pidennetty versio)
Alkuperäiskieli englanti, italia, ranska, saksa, puola, espanja, kiina, thai
Budjetti 150 milj. $
Edeltäjä Da Vinci -koodi
Seuraaja Kadonnut symboli (elokuva)
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie

Enkelit ja demonit (engl. Angels & Demons) on Dan Brownin samannimiseen kirjaan perustuva elokuva, joka tuli ensi-iltaan 13. toukokuuta 2009. Filmi on jatkoa elokuvalle Da Vinci -koodi. Tom Hanksin esittämä sankarihahmo selvittelee siinä Illuminatin salaliittohankkeita.

Elokuvan on ohjannut Ron Howard ja käsikirjoituksesta vastaavat Akiva Goldsman ja David Koepp.

Elokuva on osittain kuvattu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä Genevessä. Monet Rooman nähtävyydet, kuten Vatikaani ja Sikstuksen kappeli, Piazza Navona ja lukuisat kirkot, ovat elokuvassa keskeisessä osassa. Vatikaani tosin asetti tekijöille kuvausrajoituksia. Ohjaaja Howardin mukaan Vatikaani pyrki estämään kuvaukset Rooman kirkoissa[1]. Vatikaani kiisti tämän ja väitti Howardin pyrkivän hankkimaan väitteillään julkisuutta filmille.[2]

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alussa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa valmistetaan katolisen Isä Silvanon läsnäollessa antimateriaa, mutta sitä sisältävä säiliö varastetaan ja Silvano murhataan.

Katolisen kirkon surressa Paavi Pius XVI:n kuolemaa Vatikaanivaltio valmistautuu konklaaviin, jossa valitaan seuraava paavi. Camerlengo Patrick McKenna ottaa väliaikaisesti Vatikaanin käskyvallan itselleen, kirkon uskollisten jäsenten matkatessa Pietarinaukiolle odottamaan vaalin tulosta. Asioihin sekaantuu kuitenkin ikivanha Katolisen kirkon valtaa ja oppeja vastustava salaseura Illuminatit, jotka kaappaavat 'preferitit' (neljä paavinvalinnan suosikkia) ennen kuin konklaavi eristäytyy tekemään päätöksensä. Vatikaani kutsuu symbologi Robert Langdonin Harvardin yliopistosta ja Vittoria Vetran CERNistä auttamaan Illuminatien uhkan selvittämisessä, preferitien pelastamisessa ja antimateriaa säiliössä ylläpitävän akun ehtyessä uhkaavan räjähdyksen estämisessä. Langdon kuuntelee yhdessä Sveitsiläiskaartin komentajien, Vetran ja camerlengon kanssa Illuminateja palvelevan salamurhaajan viestin, jossa tämä kertoo tappavansa kello 20:stä lähtien tunnin välein kaikki neljä siepattua kardinaalia neljällä "Valaistuksen alttarilla", ja että tasan keskiyöllä Vatikaanin alle piilotettu antimateria räjähtää tuhoten koko Vatikaanin ja osan Roomasta. Kukaan ei tiedä "Valaistuksen alttareiden" sijaintia, joten Sveitsiläiskaarti ei voi pelastaa preferitejä, pidättää salamurhaajaa, eikä saada tältä selville antimaterian sijoituspaikkaa.

Vetra soittaa Sveitsiin saadakseen itselleen Isä Silvanon päiväkirjat, toivoen niistä ilmenevän henkilön nimen, jolle Silvano kertoi antimateriakokeilusta. Langdon vaatii päästä Vatikaanin salaisiin arkistoihin nähdäkseen alkuperäisen kappaleen Galileo Galilein kielletystä kirjasta. Käyttäen kirjasta saatuja vihjeitä, Langdon, Vetra, tarkastaja Ernesto Olivetti ja luutnantti Valenti kiirehtivät ensimmäiselle "Valaistuksen alttarille" (Chigin kappeli), josta he löytävät ensimmäisen kardinaalin, kardinaali Ebnerin, tapettuna tunkemalla multaa kurkkuun, rottien syömänä ja sana "Earth" (Maa) rintaan poltettuna. Langdon saa selville seuraavan alttarin sijainnin (Pietarinaukio) ja saapuu sinne vain todistaakseen toisen kardinaalin, kardinaali Lamassén, kuolemaa keuhkot puhkottuina ja sana "Air" (Ilma) ruumiiseen poltettuna. Vetran tutkiessa Silvanon päiväkirjaa Langdon ja sveitsiläiskaartilaiset paikantavat kolmannen kirkon (Santa Maria della Vittoria) ja yrittävät pelastaa kolmatta kardinaalia, kardinaali Guideraa, palamasta hengiltä. Kesken kaiken salamurhaaja ilmestyy yllättäen paikalle ja tappaa niin Valentin kuin Olivettin sekä loput kaartilaiset, jotka yrittävät pelastaa Guideran pois liekkien ulottuvilta, mutta Langdon onnistuu pakenemaan. Kardinaali menehtyy liekkeihin sana "Fire" (Tuli) vartaloonsa poltettuna.

Paettuaan Langdon taivuttelee kaksi carabinieriä kuljettamaan hänet viimeiselle kirkolle, "Veden alttarille", mutta salamurhaaja tappaa carabinierit ja pudottaa neljännen kardinaalin, kardinaali Baggian, Neljän joen lähteeseen ketjuihin sidottuna ja sanalla "Water" (Vesi) poltettuna. Langdon kuitenkin pelastaa kardinaalin, joka kertoo hänelle Illuminatien piilopaikan sijainnin: Castel Sant'Angelo. Carabinierit, Vatikaanin santarmisto ja Sveitsiläiskaarti lähestyvät paikkaa etsiäkseen varastetun antimaterian. He löytävät salamurhaajan käyttämän pakettiauton sekä kahden carabinierin ruumiit umpikujalta näyttävässä paikassa. He lähtevät tutkimaan linnaa, mutta Langdon ja Vetra löytävät salakäytävän Vatikaaniin. Edelleen he löytävät merkin, jossa on kaksi ristikkäistä avainta, paavin symboli. Tajuttuaan, että merkki on tarkoitettu camerlengo McKennalle, he yrittävät soittaa tälle ja varoittaa tätä, mutta salamurhaaja tulee estämään heitä. Hän kuitenkin säästää Langdonin ja Vetran hengen, sillä he ovat aseettomia eikä salamurhaajalle ole maksettu heidän tappamisestaan. Salamurhaaja myös paljastaa, että hän sai käskynsä katolisesta kirkosta. Salamurhaaja poistuu ja menee pakettiautolle, johon hänen palkkionsa pitäisi olla piilotettuna, mutta hänen käynnistäessään auton siinä oleva pommi räjähtää ja salamurhaaja saa surmansa.

Langdon ja Vetra menevät pikavauhtia salakäytävää myöten Vatikaaniin pelastamaan camerlengo McKennaa. He murtautuvat sveitsiläiskaartilaisten kanssa camerlengon toimistoon ja löytävät tämän maasta ristikkäisten avainten symboli rintaansa poltettuna vieressään Sveitsiläiskaartin komentaja Richter, jolla on ase kädessään. Vartijat tappavat Richterin pelastaakseen camerlengon, mutta kuolemaisillaan oleva Richter ehtii kuitenkin antaa Langdonille toimistonsa avaimen. Camerlengo, Langdon, Vetra ja Sveitsiläiskaartin vartijat saavat selville varastetun antimaterian piilopaikan. Heidän löytäessään sen säiliön akku on aivan loppumaisillaan ja tappava räjähdys vain minuuttien päässä. Camerlengo, joka on entinen lentäjä, sieppaa antimaterian ja ottaa helikopterin nousten sillä kirkon yläpuolelle. Sitten hän aktivoi autopilotin ja pakenee koneesta laskuvarjon avulla. Muutaman sekunnin kuluttua pommi räjähtää vahingoittamatta vakavasti Vatikaania ja camerlengo laskeutuu sankarina väkijoukkoon. Kardinaalit harkitsevat hänen valitsemistaan paaviksi.

Samaan aikaa Langdon ja Vetra käyttävät Richterin avainta ja näkevät turvakameran taltioiman videon, josta näkyy, että paavin ja preferitien murhien sekä antimaterian ryöstön takana olikin camerlengo McKenna eivätkä Illuminatit. Videossa näkyy myös, että Richterin yrittäessä pidättää McKennan tämä polttaa itseensä ristikkäisten avainten polttomerkin. Tämän jälkeen camerlengo väittää sisään ryntääville, että komentaja on Illuminatien jäsen. Langdon näyttää videon kardinaaleille ja camerlengon tajuttua paljastuneensa hän polttaa itsensä yhden Pietarinkirkon 99 lampun öljyllä.

Vatikaani ilmoittaa julkisuuteen, että camerlengo kuoli laskuvarjohypyssään saamiinsa sisäisiin vammoihin ja että hänet kanonisoitaisiin. Kardinaalit valitsevat hukkumasta pelastuneen kardinaali Baggian uudeksi paaviksi, joka päättää ottaa itselleen nimen Luukas ja uudeksi camerlengoksi kardinaali Straussin. Uusi camerlengo kiittää Robert Langdonia Vatikaanin ja uuden paavin pelastamisesta ja sen kunniaksi lainaa Langdonille Galileon teoksen "Diagramma Veritas" sillä ehdolla, että testamentissaan Langdon palauttaa sen Vatikaanille. Elokuva loppuu uuden paavin kävellessä ulos parvekkeelle väkijoukon hurratessa Pietarinaukiolla.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tom Hanks   … Robert Langdon, Harvardin yliopiston symbologian opettaja  
 Ayelet Zurer   … Vittoria Vetra, CERNin tutkija  
 Ewan McGregor   … Camerlengo Patrick McKenna (kirjoissa Carlo Ventresca).  
 Stellan Skarsgård   … komentaja Maxmilian Richter  
 Pierfrancesco Favino   … Ernesto Olivetti  
 David Pasquesi   … Claudio Vincenz  
 Nikolaj Lie Kaas   … salamurhaaja ("herra Gray")  
 Armin Mueller-Stahl   … kardinaali Strauss (kirjoissa Mortati)  
 Thure Lindhardt   … luutnantti Chartrand, Sveitsiläiskaartin upseeri  
 Elya Baskin   … kardinaali Petrov, konklaavin jäsen.  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatikaani pitää elokuvaa kaupallisena ja epätarkkana kuvauksena kirkosta. Suomen Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti luonnehti elokuvan faktatietoutta "karmaisevan huonoksi".[1] Vatikaanin puolivirallinen sanomalehti L'Osservatore Romano luonnehti elokuvaa "harmittomaksi viihteeksi" ja ehdotti kirkolle uutta esiintymistapaa mediassa, sen sijaan että se pitää Dan Brownin kaltaisten kirjailijoiden menestystä uhkana.[3]

Uusisuomi.fi:n kriitikko Mikko Piela arvioi Enkeleiden ja demonien olevan hyvä Rooman turistimainos ja kohtalainen jännäri, mutta ei juuri muuta.[4]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eveliina Lauhio: Jättiläisen sylissä juonitaan. Kotimaa, 20/2009, s. 25.
  2. BBC NEWS | Entertainment - Demons 'harmless', says Vatican Viitattu 5.4.2013
  3. BBC NEWS | Entertainment - Demons 'harmless', says Vatican Viitattu 5.4.2013
  4. Uusi Suomi.fi - Enkelit ja demonit Viitattu 6.1.2013