CERN
| CERN | |
|---|---|
| European Organization for Nuclear Research Organisation Européenne pour la Recherche Nucléaire |
|
|
|
|
| Perustettu | 1954 |
| Sijainti | Geneve, Sveitsi |
| Sivusto | http://public.web.cern.ch/public/ |
CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Se tutkii aineen perusolemusta ja voimia, jotka pitävät sen koossa.
CERN on lyhenne sanoista Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire. Tämä ”conseil” eli neuvosto perustettiin 1952, ja se muuttui ”organisaatioksi” 1954. Nimilyhenne säilytettiin kuitenkin ennallaan. Nykyisin CERNinä tunnetun tutkimuskeskuksen rakentaminen aloitettiin 1955. Se sijaitsee Geneven kaupungin kupeessa Sveitsin ja Ranskan rajalla.
CERNissä on noin 2 500 vakituista työntekijää, ja vuosittain siellä vierailee lähes 7 000 tutkijaa. CERNin kanssa yhteistyössä tai sen kanssa työskentelee yli kolmasosa maailman kokeellisista hiukkasfyysikoista. Organisaation jäsenvaltioita on 20 Euroopan maata. Suomi liittyi organisaation jäseneksi vuonna 1991. Suomen osallistumista CERN:n projekteihin hoitaa Fysiikan tutkimuslaitos HIP.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hiukkastörmäyttimet
1989 CERN:iin valmistui pääasiassa elektronien kiihdyttämiseen tarkoitettu LEP-törmäytin (Large Electron-Positron Collider). Kiihdytinputki on 27 km pitkä rengas, joka kulkee Ranskan ja Sveitsin alueella, n. 100 metrin syvyydessä maan alla. Kiihdytinputken varrella on 4 väliasemaa, joissa kussakin on erilaisia hiukkasilmaisimia tai esim. hiukkasinjektointipiste alemman tason kiihdyttimistä.
Syyskuussa 2008 CERN:ssä käynnistettiin ensimmäisen kerran uusi Large Hadron Collider (suuri hadronitörmäytin) -nimellä tunnettava hiukkastörmäytin, jonka oli määrä valmistua kesällä 2007, mutta tekniset viivästykset mm. suprajohtavien magneettien kanssa viivästyttivät rakennusta. Kiihdytin rakennettiin samaan olemassa olevaan LEP:iä varten rakennettuun putkeen, mutta juuri magneettien parantamisella saadaan aikaiseksi suurempi kiihdytysjännite. Koekäyttöjen jälkeen ensimmäiset varsinaiset kokeet aloitettiin 30. maaliskuuta 2010. Kiihdyttimen päätehtävä on löytää Higgsin hiukkanen. Kone käynnistettiin ensimmäisen kerran 10. syyskuuta 2008.
[muokkaa] Hallinto
CERNin ylin päätäntävalta on neuvostolla, jossa on kustakin jäsenmaasta kaksi edustajaa. Toinen edustaja edustaa valtion hallintoa ja toinen tieteellistä yhteisöä.[1]
[muokkaa] Muuta
CERNissä on löydetty ja tutkittu muun muassa antimateriaa.
CERNin fyysikko Tim Berners-Leen keksi 1990 tiedonsiirtojärjestelmän tutkimustulosten automaattiseen jakamiseen tutkijoille ympäri maailmaa.[2] Tämä WWW eli World Wide Web laajeni sittemmin maailman laajuiseksi.
[muokkaa] Jäsenmaat
CERNiin kuuluu 20 jäsenvaltiota. Jäsenet ovat Euroopan valtioita ja useimmat kuuluvat EUhun. Varsinaisten jäsenten lisäksi CERNillä on 8 tarkkailijajäsentä. Tarkkailijajäsenet ovat Euroopan ulkopuolisia tai ei-valtiollisia tahoja. Ne, joilla on tarkkailijastatus, eivät ole jäseniä eivätkä osallistu päätöksentekoon, mutta näillä on mahdollisuus osallistua neuvoston kokouksiin ja saada neuvoston dokumentteja.[3]
[muokkaa] Perustajamaat
Belgia
Tanska
Saksa
Ranska
Kreikka
Italia
Norja
Ruotsi
Sveitsi
Alankomaat
Iso-Britannia
Jugoslavia (erosi 1961)
[muokkaa] Myöhemmin liittyneet maat
Itävalta liittyi 1959
Espanja liittyi vuonna 1961, erosi vuonna 1969, liittyi uudelleen vuonna 1983
Portugali liittyi vuonna 1985
Suomi liittyi vuonna 1991
Puola liittyi vuonna 1991
Unkari liittyi vuonna 1992
Tšekki liittyi vuonna 1993
Slovakia liittyi vuonna 1993
Bulgaria liittyi vuonna 1999
[muokkaa] Tarkkailijajäsenet
CERN:n tarkkailijajäseniä ovat:
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
Tätä sivua ei ole