CERN

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Organisation européenne pour la recherche nucléaire
Perustettu 1954
Tyyppi tutkimuskeskus
Toimiala hiukkasfysiikka
Päämaja Sveitsin lippu Geneve (Meyrin), Sveitsi
Jäsenet 21 jäsenvaltiota
pääjohtaja Rolf-Dieter Heuer
Sivusto public.web.cern.ch

CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Se tutkii aineen perusolemusta ja voimia, jotka pitävät sen koossa.

CERN on lyhenne sanoista Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire. Tämä ”conseil” eli neuvosto perustettiin 1952, ja se muuttui ”organisaatioksi” 1954. Nimilyhenne säilytettiin kuitenkin ennallaan. Nykyisin CERNinä tunnetun tutkimuskeskuksen rakentaminen aloitettiin 1955. Se sijaitsee Geneven kaupungin kupeessa Sveitsin ja Ranskan rajalla, pääosin sveitsiläisen Meyrinin ja ranskalaisen Prévessin-Moëns'n alueella. Järjestön päämaja on Meyrinissä.

CERNissä on noin 2 500 vakituista työntekijää, ja vuosittain siellä vierailee lähes 7 000 tutkijaa. CERNin kanssa yhteistyössä tai sen kanssa työskentelee yli kolmasosa maailman kokeellisista hiukkasfyysikoista. Organisaation jäsenvaltioina on 20 Euroopan maata. Suomi liittyi organisaation jäseneksi vuonna 1991. Suomen osallistumista CERN:n projekteihin hoitaa Fysiikan tutkimuslaitos HIP.

Hiukkastörmäyttimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LHC-kiihdyttimen sijainti kartalla.

1989 CERN:iin valmistui pääasiassa elektronien kiihdyttämiseen tarkoitettu LEP-törmäytin (Large Electron-Positron Collider). Kiihdytinputki on 27 kilometriä pitkä rengas, joka kulkee Ranskan ja Sveitsin alueella, noin sadan metrin syvyydessä maan alla. Kiihdytinputken varrella on neljä väliasemaa, joissa kussakin on erilaisia hiukkasilmaisimia tai esim. hiukkasinjektointipiste alemman tason kiihdyttimistä.

Uuden törmäyttimen suunnittelu alkoi 1984.[1] Syyskuussa 2008 CERN:ssä käynnistettiin ensimmäisen kerran uusi Large Hadron Collider eli LHC (suuri hadronitörmäytin) -nimellä tunnettava hiukkastörmäytin, jonka oli määrä valmistua kesällä 2007, mutta tekniset viivästykset mm. suprajohtavien magneettien kanssa viivästyttivät rakennusta. Kiihdytin rakennettiin samaan olemassa olevaan LEP:iä varten rakennettuun putkeen, mutta juuri magneettien parantamisella saadaan aikaiseksi suurempi kiihdytysjännite. Koekäyttöjen jälkeen ensimmäiset varsinaiset kokeet aloitettiin 30. maaliskuuta 2010. Kiihdyttimen päätehtävä on löytää Higgsin hiukkanen. Kone käynnistettiin ensimmäisen kerran 10. syyskuuta 2008.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cernin tulevista hankkeista on suunnittelun ja alustavan kehittelyn alla kaksi eri tyyppistä törmäytintä; lineaarikiihdytin CLIC ja LHC:n kaltainen, mutta suurempi, rengaskiihdytin FCC eli Future Circular Collider. FCC olisi halkaisijaltaa 80–100 kilometriä ja törmäysenergialtaan jopa 100 TeV.[2]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CERNin ylin päätäntävalta on neuvostolla, jossa on kustakin jäsenmaasta kaksi edustajaa. Toinen edustaja edustaa valtion hallintoa ja toinen tieteellistä yhteisöä.[3]

Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

saaja vuosi valtio
Edoardo Amaldi 1952–1954 Italia
Felix Bloch 1954–1955 Flag of Switzerland.svg Sveitsi
Cornelis Bakker 1955–1960 Alankomaiden lippu Alankomaat
John Adams 1960–1961 vt. Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Victor Frederick Weisskopf 1961–1965 Itävalta
Bernard Gregory 1966–1970 Ranskan lippu Ranska
Willibald Jentschke 1971–1975 Itävalta
John Adams 1971–1980 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Léon van Hove 1976–1980 Belgian lippu Belgia
Herwig Schopper 1981–1988  Länsi-Saksa
Carlo Rubbia 1989–1993 Italia
Christopher Llewellyn Smith 1994–1998 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Luciano Maiani 1999–2003 San Marinon lippu San Marino
Robert Aymar 2004–2008 Ranskan lippu Ranska
Rolf-Dieter Heuer 2009– Saksan lippu Saksa

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CERNissä on löydetty ja tutkittu muun muassa antimateriaa.

CERNin fyysikko Tim Berners-Leen keksi 1990 tiedonsiirtojärjestelmän tutkimustulosten automaattiseen jakamiseen tutkijoille ympäri maailmaa.[4] Tämä WWW eli World Wide Web laajeni sittemmin maailmanlaajuiseksi.

Jäsenmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CERNin pääpuoli Sveitsistä katsottuna Ranskan puolelle.
CERN:n perustajamaat sinisellä ja myöhemmin liittyneet vihreällä

CERNiin kuuluu 20 jäsenvaltiota. Jäsenet ovat Euroopan valtioita ja useimmat kuuluvat EUhun. Varsinaisten jäsenten lisäksi CERNillä on kahdeksan tarkkailijajäsentä. Tarkkailijajäsenet ovat Euroopan ulkopuolisia tai ei-valtiollisia tahoja. Ne, joilla on tarkkailijastatus, eivät ole jäseniä eivätkä osallistu päätöksentekoon, mutta näillä on mahdollisuus osallistua neuvoston kokouksiin ja saada neuvoston dokumentteja.[5]

Perustajamaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin liittyneet maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkailijajäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CERN:n jäsenet sinisellä ja tarkkailijajäsenet punaisella pl. Euroopan komissio ja UNESCO.

CERN:n tarkkailijajäseniä ovat:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta CERN.

Koordinaatit: 46°14′03″N, 006°03′10″E