Emily Brontë

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emily Brontë
Henkilötiedot
Syntynyt30. heinäkuuta 1818
Thornton, Yorkshire
Kuollut19. joulukuuta 1848 (30 vuotta)
Haworth, Yorkshire
Ammatti kirjailija, kotiopettaja
Vanhemmat Patrick Brontë
Maria Branwell Brontë
Kirjailija
SalanimiEllis Bell
Tuotannon kielienglanti
Esikoisteos Humiseva harju (1847)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Emily Jane Brontë (30. heinäkuuta 181819. joulukuuta 1848) oli englantilainen prosaisti ja runoilija. Hän oli yksi niin kutsutuista Brontën kirjailijasisarista. Hänen sisariaan olivat Charlotte ja Anne Brontë. Brontën ensimmäinen romaani oli vuonna 1847 julkaistu Humiseva harju. Se jäi hänen ainoaksi romaanikseen, mutta riitti viemään hänen nimensä maailmankirjallisuuden historiaan. Elinaikanaan Brontë julkaisi lisäksi runokokoelman Poems by Currer, Ellis, and Acton Bell, joka sisälsi sekä hänen että hänen sisariensa runoja. Brontë kuoli tuberkuloosiin joulukuussa vuonna 1848 vain 30-vuotiaana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emily Brontë syntyi 30. heinäkuuta vuonna 1818 Yorkshiren Thorntonissa, missä hänen isänsä Patrick Brontë toimi pappina. Hän oli viides pastori Brontën ja tämän vaimon Maria Branwell Brontën kuudesta lapsesta. Vuonna 1821 Brontën perhe muutti Thorntonista Yorkshiren Haworthiin, mistä perheen isä oli saanut töitä paikallisesta pappilasta. Vielä samana vuonna perheen äiti Maria kuoli syöpään, ja Brontë ja hänen viisi sisarustaan jäivät isänsä ja ankaran, uskonnollisen tätinsä huollettaviksi.[1]

Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1824 Brontë päätettiin lähettää yhdessä vanhempien sisariensa Charlotten, Marian ja Elizabethin kanssa opiskelemaan sisäoppilaitokseen. Koulussa oli huono hygienia ja niukasti ravintoa saatavilla, minkä johdosta perheen kaksi vanhempaa tytärtä Maria ja Elizabeth sairastuivat ja lopulta kuolivat vuonna 1825. Tämän jälkeen Emily ja Charlotte Brontë noudettiin pikaisesti kotiin. Kotona heidän Patrick-isänsä alkoi vastata heidän opinnoistaan ja opetti sekä heitä että heidän kahta muuta elossa olevaa sisarustaan Annea ja Branwellia. Haworthin pappilassa karujen nummien keskellä ei ollut paljon viihdettä lapsille, ja neljä yksinäistä ja äiditöntä sisarusta alkoivat viihdyttää itseään keksimillään erilaisilla mielikuvitusleikeillä. Opittuaan kirjoittamaan alkoivat he muun muassa kirjoittaa ja kuvittaa omia kertomuksiaan, jotka sijoittuivat esimerkiksi Angrian, Gondalin ja Gaaldinen mielikuvitusmaailmoihin. Lisäksi isän kirjahylly tarjosi paljon luettavaa, ja sisarukset tunsivat jo nuoresta pitäen William Shakespearen, John Miltonin, George Gordon Byronin ja Walter Scottin teokset.[1]

Myöhempi elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Branwell Brontën maalaus noin vuodelta 1834. Kuvattuna vasemmalta oikealle sisarukset Anne, Emily ja Charlotte Brontë. Branwell maalasi itsensä Emily ja Charlotte Brontën väliin, mutta poisti myöhemmin itsensä maalauksesta.

Vuonna 1835 Emily Brontë yritettiin lähettää uudelleen kouluun, tällä kertaa Roe Headiin, jossa hänen vanhempi sisarensa Charlotte oli jo oppilaana. Brontë ei kuitenkaan sopeutunut uuteen kouluunsa ja kärsi kovasta koti-ikävästä. Hän palasikin jo parin kuukauden kuluttua takaisin kotiinsa Haworthiin. Myöhemmin Brontë yritti muutamaan otteeseen toimia kotiopettajattarena. Hän piti kotiopettajattaren työtä kuitenkin orjuuttavana ja palasi jälleen Haworthiin. Brontë, joka oli luonteeltaan eristäytyvä, oli onnellisin ollessaan kotona ja rakasti yksinäisiä kävelyretkiä koiransa kanssa Yorkshiren nummilla. Sisarensa Charlotten mukaan Brontëssa oli aina jotain salaperäistä ja selittämätöntä. Hänellä ei ollut sisartensa lisäksi yhtäkään läheistä ystävää, ja hän oli kiinnostunut mystiikasta. Viimeisen matkansa kotoa Brontë teki vuonna 1842 matkustaessaan yhdessä Charlotten kanssa Brysseliin opiskelemaan kieliä. Hän palasi vielä samana vuonna takaisin Haworthiin eikä enää sen jälkeen poistunut kotoaan.[1]

Viimeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeiset vuotensa Brontë hoiti alkoholisoitunutta ja oopiumia käyttävää veljeään Branwelliä kirjoittaen samalla runojaan ja myöhemmin ainoaksi jäänyttä romaaniansa Humiseva harju. Vuonna 1846 Brontën sisarukset julkaisivat yhdessä ensimmäisen yhteisen runokokoelmansa Poems, jonka he kirjoittivat salanimillä Currer, Ellis ja Acton Bell. Kokoelmaa myytiin vain muutama kappale, mutta Brontën runot saivat jonkin verran huomiota osakseen. Samana vuonna Emily Brontë alkoi kirjoittaa esikoisromaaniaan Humiseva harju. Romaani valmistui vuotta myöhemmin vuonna 1847. Kustantaja Thomas C. Newby julkaisi sen Ellis Bellin salanimellä vielä samana vuonna. Humiseva harju sai ristiriitaisen vastaanoton eikä myynyt kovin hyvin. Emily Brontën veli Branwell kuoli syyskuussa vuonna 1848. Hänen hautajaisissaan Emily Brontë itse vilustui ja sairastui tuberkuloosiin. Hän kieltäytyi vastaanottamasta hoitoa ja kuoli 19. joulukuuta vuonna 1848 ollessaan vasta 30-vuotias. Hänet haudattiin Brontën perheen sukuhautaan Haworthin Pyhän Mikaelin ja kaikkien enkelien kirkkoon.[2]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen painoksen kansilehti
Ensijulkaisun etusivu

Poems[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1846 julkaistiin Brontën sisarten ensimmäinen yhteinen runokokoelma Poems by Currer, Ellis, and Acton Bell, vapaasti suomennettuna Currer, Ellis ja Acton Bellin runoja. Kokoelma oli sisarten ensimmäinen julkaistu teos. Välttääkseen naiskirjailijoita koskevia ennakkoluuloja ja tullakseen arvostelluiksi kirjoitustensa vuoksi sukupuoltensa sijaan he päättivät ottaa käyttöönsä maskuliiniset salanimet, ja Emily Brontë valitsi salanimekseen Ellisin. Brontët maksoivat itse kokoelman painokustannukset lontoolaisessa Aylott and Jonesissa. Ensi julkaisunsa aikaan kokoelma ei menestynyt hyvin, ja sitä myytiin vain muutama kappale. Emily Brontën runot saivat kuitenkin jonkin verran huomiota osakseen. Kokoelman saamasta vastaanotosta huolimatta sisaret jatkoivat kirjoittamista, ja Brontë ryhtyi kirjoittamaan proosaa, ensimmäistä ja ainoaksi jäänyttä romaaniaan Humisevaa harjua. Runokokoelma julkaistiin uudelleen vuonna 1850 Brontën jo kuoltua, sillä kiinnostus Brontën sisarten tuotantoa kohtaan oli vuosien varrella kasvanut. Charlotte keräsi uuteen painokseen jo menehtyneiden sisartensa ennen julkaisemattomia runoja. Kokoelman toinen painos menestyi ensimmäistä huomattavasti paremmin.[3][4]

Humiseva harju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Humiseva harju

Brontë alkoi kirjoittaa ensimmäinen romaaniaan Humisevaa harjua sisarien yhteisen runokokoelman Poems julkaisun jälkeen vuonna 1846. Brontën kotiseuduille Yorkshireen sijoittuva eriluokkaisten lapsuudenystävysten Heathcliffin ja Catherinen kiihkeästä, mutta tuhoon tuomitusta rakkaudesta kertova romaani valmistui vuotta myöhemmin vuonna 1847. Kustantaja Thomas C. Newby julkaisi sen vielä samana vuonna. Kuten runokokoelma, myös Humiseva harju julkaistiin salanimellä Ellis Bell. Humisevasta harjusta ei tullut heti menestystä kuten Brontën sisaren Charlotten samana vuonna julkaistusta teoksesta Kotiopettajattaren romaanista. Ensi julkaisunsa aikaan romaani kohtasi ristiriitaisen vastaanoton, sai osakseen runsaasti paheksuntaa ja myi huonosti. Kriitikot ja lukijat kauhistelivat sen henkilöiden karkeaa käytöstä ja pitivät sitä hienostumattomana ja epämoraalisena. Useat heistä pitivät kuitenkin sen tarinankerrontaa voimakkaana ja kirjailijaa itseään taidokkaana. Kirjailijan sukupuolen paljastuttua jotkut epäilijät väittivät, että kirjan oli kirjoittanut Brontën veli Branwell, sillä heidän mukaansa kukaan niin rajoitetuissa ympyröissä elänyt naimaton naishenkilö kuten Brontë ei olisi voinut keksiä niin intohimoista ja väkivaltaista tarinaa. Nykypäivänä Humisevaa harjua pidetään yhtenä englantilaisen kirjallisuuden hienoimmista klassikoista. Yleensä myöhemmät kriitikot ovat lisäksi pitäneet Humisevaa harjua Brontën kirjailijasisarusten teoksista parhaimpana. Romaani jäi Brontën ainoaksi, mutta se riitti viemään hänen nimensä maailmankirjallisuuden historiaan.[5][6][7]

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoja
  • Filosofin loppupäätelmä (The Philosopher), suom. Aale Tynni. Julkaisussa: Parnasso: kirjallinen aikakauslehti 1987 ; nro 7
  • Rakkaus ja ystävyys. Antologiassa Ruusutarha: antologia runoa ja proosaa, suom. ja toim. Tytti Träff. Hämeenlinna: Karisto 1999 ISBN 951-23-3955-2
  • Variskaa, lehdet, suom. Kerttu Rukala, Antologiassa Runon suku: valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa, toim. Jarkko Laine, Helsinki: Otava 1991 ISBN 951-1-11447-6
  • Antologiassa: Lasten runojen aarteet, suom. ja toim. Leena Mäkijärvi. Tampere: Satukustannus 2000 ISBN 951-866-611-3
    • Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus
    • Putoa, lehti, putoa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Emily Bronte Online-literature. Viitattu 31.3.2007. (englanniksi)
  2. Emily Brontë Poets’ Graves. Viitattu 31.3.2007. (englanniksi)
  3. Tietoja kirjailijasta / kirjailijoista: Charlotte, Emily ja Anne Brontë Netlibris. Viitattu 9.10.2008. [vanhentunut linkki]
  4. Beyond Gondalisation Textualities. Viitattu 9.10.2008. (englanniksi)
  5. Wuthering Heights: Context Spark Notes. Viitattu 20.5.2008. (englanniksi)
  6. Later Critical Response to Wuthering Heights Academic Brooklyn. Viitattu 30.3.2007. (englanniksi)
  7. Feminism in Literature: Brontë, Emily: Introduction Enotes. Arkistoitu 21.8.2008. Viitattu 8.3.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]