Emden (1925)
| Emden | |
|---|---|
 Emden Kiinassa vuonna 1931 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Kölinlasku | joulukuu 1921 |
| Laskettu vesille | 6. tammikuuta 1925 |
| Palveluskäyttöön | 15. lokakuuta 1925 |
| Palveluskäytöstä | 26. huhtikuuta 1945 miehistönsä upottama 3. toukokuuta 1945 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 7 100 t |
| Pituus | 156 m |
| Leveys | 14,3 m |
| Syväys | 5,8 m |
| Koneteho | 46 500 shp (54,6 km/h) |
| Nopeus | 29,5 solmua |
| Miehistöä | 685 |
| Aseistus | 8 × 15 cm tykkiä 3 × 10,5 cm ilmatorjuntatykkiä 3 × 8,8 cm ilmatorjuntatykkiä 4 × 3,7 cm ilmatorjuntatykkiä 8 × 2,0 cm ilmatorjuntatykkiä 4 × 533 mm torpedoputkea |
Emden oli Saksan laivaston kevyt risteilijä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus oli luokkansa ainoa, ja se oli ensimmäinen ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksassa valmistettu sotalaiva.
Sisällysluettelo |
Taustaa [muokkaa]
Ensimmäisen maailmansodan tappio ja erityisesti Versailles’n rauhansopimuksen laivastoa rajoittavat pykälät jättivät Saksan käytännössä ilman laivastoa. Sen vahvuuteen kuului ainoastaan kourallinen ennen vuotta 1914 valmistuneita aluksia. Sodan jälkeinen levottomuus ja taloudellinen tilanne lisäsivät vaikeuksia entisestään ja loivat pohjan jatkuville Reichsmarinen alusten uudistuspaineille. Talous pakotti lisäksi leikkaamaan Amiraliteetin suunnitteluosaston vahvuutta sekä valtion telakoiden kapasiteettia.[1]
Valmistus [muokkaa]
Vuonna 1921 risteilijä Ariadne saavutti 20 vuoden palvelusiän, ja se voitiin korvata rauhansopimuksen ehtojen mukaan uudella aluksella. Suunnittelutyö aloitettiin aluksen korvaamiseksi, ja siinä käytettiin sodassa saatuja kokemuksia ja jouduttiin huomioimaan rauhansopimuksen asettama 6 000 tonnin uppouman. Uusi alus suunniteltiin pitkälti keisarillisen laivaston viimeiseksi jääneen risteilijäluokan, Cöln-luokan, piirustusten pohjalta.[1]
Materiaalien puute, Ruhrin alueen miehitys ja liittoutuneiden valvontakomission vaateet viivästyttivät aluksen valmistumista. Saman aikaisesti kuitenkin viivästyminen mahdollisti uusien valmistusmenetelmien hyödyntämisen kuten sähköhitsauksen.[1]
Aluksen pääaseina oli kahdeksan 15 cm SK/L45 tykkiä, kuten Kölnissä, mutta etummaiset oli asennettu toistensa yliampuviksi eikä rinnakkain. Alukselle ei asennettu kyljillekään tykkejä kuten ei muissakaan suurissa merivalloissa. Kaksoistornit oli tarkoitus ottaa palveluskäyttöön, mutta Rheinmetall ei kyennyt Ruhrin alueen miehityksen vuoksi toimittamaan niitä. Yksiputkiset asennukset kuluttivat kansipintaa niin paljon, että torpedoputkien lukumäärä puolitettiin suunnitellusta.[1]
Alukselle asennettiin monipolttoainekattilat, vaikka alunperin siinä piti olla kuusi öljykattilaa ja neljä hiilikattilaa. Kattiloihin kytketty turbiinimoottori pyöritti kahta akselia. Aluksen suojana oli 20–40 millimetrin teräskansi ja 50 millimetrin panssarivyö.[1]
Palvelus [muokkaa]
Emden oli lähinnä koululaivana, ja se teki yhdeksän pitkää koulutuspurjehdusta kaikilla maailman merillä. Aluksen etumasto kevennettiin etupainon vähentämiseksi, kun uusi pidemmän kannan etäisyysmittari asennettiin. Ensimmäinen koulutuspurjehdus alkoi 14. marraskuuta 1926, ja alus palasi siltä vasta maaliskuussa 1928.[2]
Alus oli modernisoitavana 1933–1934, jolloin alus muutettiin täysin öljykäyttöiseksi, päämastoa lyhennettiin ja uusi masto tehtiin takimmaisen savuhormin tasalle. Savuhormit lyhennettiin kahdella metrillä.[3]
Toisen maailmansodan alussa alus vaurioitui lievästi Britannian ilmavoimien lentokoneen törmättyä alukseen Wilhelmshavenin satamassa. Huhtikuussa 1940 alus kuului Norjan maihinnousun osasto viiteen, jonka tehtävänä oli hyökätä Osloon. Seuraavana vuonna Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon alus tulitti Sõrvenniemen ja Itämeren saarten rannikkopattereita.[2]
Pääosan sodasta se kuitenkin vietti koululaivana lukuunottamatta miinanlaskuoperaatioita. Syyskuussa 1944 alus määrättiin Skagerrakiin, mutta se ajoi 9. joulukuuta Oslovuonossa karille. Karl Dönitz määräsi aluksen korjattavaksi Königsbergiin, mihin se saapui joulupäivänä. Neuvostojoukkojen eteneminen keskeytti korjaukset, ja se lähti 23. tammikuuta merelle.[2]
Aluksen tykit oli asennettu ja loput koneet korjattu Gotenhafenissa ennen aluksen matkan jatkumista 2. helmikuuta. Korjausten piti jatkua Kielissä, mutta 12. maaliskuuta alus sai neljä osumaa ilman vesirajan alapuolisia vaurioita. Alukseen osui 13. huhtikuuta pommi, joka läpäisi kattilahuone numero kolmen. Lopulta 13. huhtikuuta alukseen osui jälleen ja lähelle osunut pommi aiheutti vuodon aluksen maatessa matalikolla Heikendorferbuchtissa. Alus poistettiin palveluksesta 26. huhtikuuta, kun sen miehistö oli siirretty tukemaan maajoukkojen taistelua. Alus tuhottiin räjäyttämällä 3. toukokuuta hieman ennen antautumista.[2]
Lähteet [muokkaa]
- Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Light Cruisers of World War II. Annapolis, Marylanad, USA: Naval Institute Press, 2002. ISBN 1-85367-485-0. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Cajus Bekker: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.
Viitteet [muokkaa]
