Sõrvenniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saarenmaa satelliittikuvassa, Sõrvenniemi kartan eteläosassa.
Sõrven majakka
Maalaistalo Sõrvenniemellä

Sõrvenniemi (viroksi Sõrve poolsaar) on niemimaa Saarenmaalla Riianlahden ja Itämeren välissä. Hallinnollisesti se kuuluu Salmen ja Torgun kuntiin, joista molemmat ovat Saaren maakunnassa. Alue on melko harvaan asuttua ja siellä on noin 1 600 asukasta. Kuurinmaan rannikon ja Sõrvenniemen väliin jäävää merialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sõrvenniemi on pituudeltaan 32 kilometriä ja kapeimillaan se on vain 2 kilometriä leveä. Keskikohdastaan Torgusta Mäebeen se on 18 kilometriä leveä.[1] Sõrvenniemen länsirannalla on eteläänpäin kohoavia dyynikukkuloita. Korkeimmat niistä ovat 16 metriä korkeita. Niemen itäosissa dyynit päättyvät suoniityille.[2] Dyyneistä suuri osa on metsittynyt ja niemimaa on muutenkin suurimmaksi osaksi metsän peitossa. Metsistä yli puolet on mäntymetsää. Lehtimetsää on neljännesosa. Lehdoissa kasvaa muunmuassa metsäomenapuita, kynäjalavaa ja kämmekkää.[3] Sõrvenniemen eteläisin kärki eli Sõrvensääre päättyy pieniin saariin ja kariin. Siellä sijaitsevat Lombimaan, Vesitükimaan ja Pitkasäärenmaan särkkäseljänteet ja soravallit. Kovassa aallokossa ne muuttavat usein muotoaan. Sõrven sääre on suosittu lintubongauspaikka. Sen kohdalta kulkee muuttolintujen kulkureitti, jota ne käyttävät välttääkseen lentämistä avomerellä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisissa lähteissä alue on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1234 nimellä Sworve[5]. Sõrvenniemen Rouklin tammistossa sijaitsee muinainen viikinkien pyhättö. Vuonna 1838 Rahusten kylän miehet tekivät retken Gotlantiin Fårön saarelle hakemaan rautatankoja sinne uponneesta laivasta. Tästä aiheutui oikeusjuttu, jossa jokaiselle osanottajalle määrättiin rangaistus.[2] Alue kärsi pahoin toisessa maailmansodassa. Esimerkiksi Torgun kunnassa asui ennen sotaa 4 000 asukasta, kun siellä oli sodan jälkeen enää 400 asukasta.[1] Talvella 1939–1940 Neuvostoliiton Itämeren laivaston joukot ottivat haltuunsa Mőntun koulun, Mőntun puiston ja Mőntun sataman[6] ja tuhosivat esimerkiksi Mőntun koulun polttopuiksi[3]. Lisäksi ympäristön asukkaiden piti lähteä kodeistaan. Mőntun puistoon sijoitettiin torpedoja. Tuhoutuneen Mőntun koulun kivijalalle ovat entiset oppilaat tuoneet muistokiven.[6]

Sodan aikana saksalaiset miehittivät alueen ja vuonna 1944 niemellä käytiin ankaria taisteluja neuvostojoukkojen ja niemelle Kuurinmaalle mottiin jääneiden joukkojen evakoimisen suojaamiseksi jääneiden saksalaisten välillä.[7] Taistelu alkoi kohtaamistaisteluna kun vetäytyvä saksalaisrykmentti Salmessa törmäsi neuvostoliittolaiseen jalkaväkijoukkoon 8. lokakuuta 1944.

Taistelujen aikana niemellä sijainneista 30 kylästä 14 tuhoutui kokonaan. Sodan jälkeen monet alueelta pakoon lähteneet eivät voineet palata koteihinsa neuvostoarmeijan pystyttässä paikalle sotilastukikohtia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kirss 2001, s. 41
  2. a b Tüür, Pao, Pallad 2005, s. 46
  3. a b Kirss 2001, s. 42
  4. Kirss 2001, s. 43
  5. Sõrve poolsaare vaatamisväärsused Torgu vald. Viitattu 18.11.2010. (viroksi)
  6. a b Kirss 2006, s. 42
  7. Tüür, Pao, Pallad 2005, s. 45