Dressed to Kill
| Dressed to Kill Kiss |
||
|---|---|---|
| Studioalbumin tiedot | ||
| Nauhoitettu | helmikuussa 1975 | |
| Julkaistu | 19. maaliskuuta 1975 | |
| Tuottaja(t) | Neil Bogart ja KISS | |
| Tyylilaji | hard rock glam rock |
|
| Kesto | 30:07 | |
| Levy-yhtiö | Casablanca Records | |
| Muut kannet | ||
Albumin takakansi. |
||
| Listasijoitukset | ||
|
||
| Kissin muut julkaisut | ||
| Hotter Than Hell 1974 |
Dressed to Kill 1975 |
Alive! 1975 |
Dressed to Kill on KISS-yhtyeen studioalbumi, joka ilmestyi maaliskuussa 1975. Vaikka kaksi ensimmäistä levyä eivät menestyneet kovin hyvin, äänitti yhtye kuitenkin levy-yhtiönsä Casablanca Recordsin toimitusjohtajan, Neil Bogartin johdolla melko pian niiden perään kolmannen levynsä. Levyltä löytyvät Kiss-klassikot ”She”, ” Rock Bottom”, ”C'mon And Love Me”, sekä yhtyeen ensimmäinen varsinainen hittikappale ”Rock and Roll All Nite”, josta kehkeytyi tuota pikaa sekä fanijoukko Kiss Armyn että itse yhtyeenkin tunnuslaulu. Dressed to Kill nousi Billboardin listalla parhaimmillaan sijalle 32, mutta ylsi kultarajan yli vuonna 1977.
”Rock and Roll All Nitesta” julkaistu single nousi Billboardin sijalle 68. Vasta kun se julkaistiin live-versiona se menestyi ja pääsi parhaimmillaan sijalle 12.
Historia ja kappaleet [muokkaa]
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Ace Frehley kommentoi levyä: "Neil antoi meidän tehdä mitä halusimme ja heitti vain silloin tällöin väliin jonkin pienen ehdotyksen. Neilillä oli kyllä ihan hyviä ideoita. Neilin kanssa oli vähän erilaista olla studiossa, koska mieshän oli Casablanca Recordsin pomo, eikä meidän siksi passannut ihan hirveästi sekoilla. Neilin läsnäolo melkein jännitti. Kuuntelin levyn vasta äskettäin uudestaan. En ollut kuullut sitä pitkään aikaan, mutta nyt sain sen kuunneltua läpi. Kyllä siinä energiaa piisaa. Sooloihinkin olen oikein tyytyväinen. Ensimmäisistä levyistä on selvästi tapahtunut kehitystä [naurua]. Ehkä neljä tähteä viidestä. Minä ja Paul (Stanley) soitimme kitaraosuutemme läpi vahvistimista, ja vahvareiden päälle asetettiin pahvilaatikkoja. Vähänkö oli siistiä."
Room Service (Paul Stanley) [muokkaa]
"Room Service on ihan hyvä biisi, siinä on tosi asiallinen riffi. Room Service kertoo kiertue-elämästä. Siinä vaiheessa elin jatkuvasti tien päällä. Tunsin oloni kotoisammaksi hotellihuoneessa kuin omassa asunnossani, ja käytin mielelläni hyväksi huonepalvelua kaikissa mahdollisissa muodoissa.
Two Timer (Gene Simmons) [muokkaa]
"Two Timer syntyi ihan omalla painollaan ja tosi nopeasti. Tein biisin kitaralla ja äänitin demon Minnesotassa. Two Timerin musiikillisena viitekehyksenä voi pitää Humble Pie-bändiä, vaikka jälkikäteen kuunellessa en kyllä erota biisistä sellaista riffia tai melodiaa, joka suoraan muistuttaisi Humble Pien biisiä. Tiedän, että Paul pitää kovasti Two Timerista etenkin siitä alun sointuvaihdoksesta - ne ovat nimittäin aivan samat soinnut, joilla Detroit Rock City alkaa."
Ladies In Waiting (Gene Simmons) [muokkaa]
"Yritimme vääntää treenistudiossa biisejä uudelle levylle. Olimme kiertueiden välissä eikä uudelle levylle ollut tarpeeksi materiaalia. Käytimme jotain demoilta ylijääneitä biisejä ja yritimme työstää Wicked Lester-aikamme kappaleita uusiksi. Nimi Ladies In Waiting toli pyörinyt päässäni jo pitkään. Biisi syntyi tosi nopeasti, ei sitä sen enempää mietitty, se tehtiin melkein kokonaan studiossa. Opetin biisin muille aikaisemmin iltapäivällä ja kirjoitin sanat suunilleen saman tien. Se oli aina sama juttu: noihin aikoihin emme oikein koskaan saaneet istua rauhassa alas ja miettiä sen enempää. Kaikki suhisi ohi hirveällä kiireellä."
Getaway (Ace Frehley) [muokkaa]
"Getaway on niitä unohtuneita ralleja. Peter lauloi päälaulun. Minä en olisi vielä silloin uskaltautunut. Olin liian ujo. En uskonut, että minusta on laulajaksi. Mutta kun viimein sain vedettyä Shock Me:n (albumilta Love Gun (1977)) kunnialla purkkiin, halusinkin laulaa aina vain enemmän, ja soololevyn - joka menestyi kaikista neljästä parhaioten - jälkeen tajusin jo, että bändi rajoitti kykyjäni. En päässyt puhkeamaan täyteen kukkaan." Peter Criss lisää: "Tätä oli hieno laulaa. Ja biisikin on hyvä".
Rock Bottom (Ace Frehley, Paul Stanley) [muokkaa]
"Rock Bottom on aika outo biisi, koska se koostuu periaatteessa kahdesta eri jutusta. Ace teki intron ja minä loppubiisin. Aina välillä tulee tehtyä tuollaisia A:sta meneviä biisejä, joissa on tietynkuuloinen meininki, kuten Hotter Than Hellissä ja Rock Bottomissa. Maailmassa on lukemattomia kappaleita, jotka perustuvat Freen All Right Now-kappaleeseen." Ace Frehley kommentoi: "Kehittelin yhtä kitarajuttua, johon Paul tykästyi. Paul alkoi vetää siihen sopivaa harmoniaa ja sanoi: Tästä voisi saada hyvän intron yhteen biisiin, jota mä olen tekemässä. Sitä me sitten kokeiltiin, ja kun kokonaisuus kuulosti hyvältä, homma vedettiin saman tien demolle. Levyllä soitan tässä Guildin kaksitoistakielistä kitaraa. Vedimme biisiä viimeksi Reunion-kiertueella (1996). Huomasitko kaksikaulaisen skitan, jota soitin? Se on maailman ainoa cherry sunburst-maalattu tuplakaulainen kitara.
C'mon And Love Me (Paul Stanley) [muokkaa]
"C'mon And Love Me on hyvä biisi. Juttelin juuri Genen kanssa siitä, kuinka vuosien varrella kehittyy paremmaksi biisinkirjoittajaksi. Toisaalta voi samalla menettää myös alkuperäisen innostuksen ja vilpittömyyden, koska alussa kaikki perustuu täydellisesti vapaaseen assosiaatioon, ja hyviä biisejä syntyy, kun vähän purkaa itseään. Niin syntyi myös C'mon And Love Me. Tämä on aika omaelämäkerrallinen juttu, eräs näkemys siitä elämäntyylistä, jota edustin, mutta ei kuitenkaan mitenkään kasjekniuty tutkielma. Kunhan vain rykaisin biisin ulos. Pidin tästä tosi paljon ja pidän vieläkin, säkeestä, kertsistä ja koko biisistä. Kyseessä oli myös ensimmäinen kerta, kun vedin sooloa Kissin biisissä, minä nimittäin soitan sen alun kitaraliidin."
Anythig For My Baby (Paul Stanley) [muokkaa]
"Tähän biisiin on otettu vaikutteita Bachman Turner Overdrivelta. Muistan, kuinka yritimme studiossa saada kitarasoundia paremman kuuloiseksi ja lisäsimme sähkökitaroiden tueksi akustisia samaan tyyliin kuin BTO. Jotkut tuntuvat pitävän biisistä, mutta en oikein ymmärrä miksi. Tämä on niitä biisejä, joihin en ole itse erityisen kiintynyt.
She (Gene Simmons, Stephen "Steve" Coronel) [muokkaa]
Steve Coronel: "She syntyi sen jälkeen kun olin lähtenyt rahat taskussa keskustaan 48. kadulle etsiskelemään kitaraa. Ihastuin yhteen kauniiseen, Black Widow-nimiseen skebaan ja ostin sen pois kuljeksimasta. Menin kitara kainalossa kotiin ja istuuduin sohvalle isovanhempieni kämpän makuuhuoneeseen soittelemaan ja ajamaan kitaraa sisään. Keksin samassa tämän: [imitoi kappaleen alkusointuja ja riffejä]. Aika paska biisihän tuo on [naurua]. Yhtä intiaanien sotahuutoa ja panssarivaunujyrää koko osa: [lukien sanoitusta] "She walks by moonlight...". Varsinaista dinosaurusrokkia. Onhan se ihan hauska kappale. Tuhtia meininkiä. Alku varsinkin on aika kova, pidin sitä aika hyvänä kehitelmänä. Se oli tarpeeksi simppeli. Vein seuraavana päivänä aikaansaannokseni treenikämpälle ja ilmoitin Genelle: "Mulla on aika hyvä juttu, haluaisitko että kokeiltaisiin, syntyisikö siitä biisiä?" Gene sanoi: "Okei, näytäs miten se menee." Muistan, että Gene seisoi vieressä ja kuunteli, kuinka soittelin läpi introa ja sädettä. Gene sulki silmänsä, yritti päästä mukaan fiilikseen ja alkoi noin neljän minuutin kuluttua laulaa pätkiä sanoituksesta. Koko biisi oli valmis puolessatunnissa." Gene jatkaa: "Teimme tämän Steven kanssa niihin aikoihin, kun emme juuri muuta tehneet kuin tehtailimme uusia biisejä. Stevellä oli valmiina riffi [hyräilee Shen riffiä]. Muistan säveltäneeni samoihin aikoihin myös See You Toniten ja surkutelleeni: "Voi kun meillä olisi bändi, jonka kanssa voisimme veivata tätä.""
Love Her All I Can (Paul Stanley) [muokkaa]
Biisi on Wicked Lesterin aikaista tuotantoa. Dressedin levytyksissä meillä oli pulaa kappaleista. Biisiin on otettu vaikutteita The Wholta ja Nazzilta, Todd Rundgrenin entiseltä bändiltä, jolla oli biisi nimeltä "Open My Eyes". Siinä on periaatteessa samanlainen intro kuin tässä. Nazz kopioi Whota ja me tavallaan Nazzia." Simmons jatkaa: "Ajattelen aina riffit mielessäni puhaltimilla soitettuna [imitoi kappaleen alkua]. Biisin introna on yksi puhallinjuttu, ja se perustuu Nazzin Open My Eyesiin.
Rock And Roll All Nite (Paul Stanley, Gene Simmons) [muokkaa]
Paul Stanley: "Rock And Roll All Nite sävellettiin asuessamme Continental Hyatt Housessa Los Angelesissa. Neil [Bogart] sanoi: Te tarvitsette tunnuslaulun, anthemin, oikein kunnon hoilatuksen. Siihen aikaan millään rockbändillä ei ollut vastaavaa tunnuslaulua. Neil oli tarpeeksi fiksu ja aikaansa edellä ja kertoi meille: Sly And The Family Stonella on Stand ja I Want To Take You Higher. Teilläkin pitäisi olla samanlainen tunnuslaulu. Minä tein sitten kertsin ja Gene säkeet. Hoidimme kaikki tuttumme studioon hoilaamaan taustakööriä: frendit, tyttöystävät, siskot, veljet ja kaikki, mitä ikinä keksimme. Biisi kuulosti aika täydelliseltä Kissin tunnuslauluksi. Kappaleesta piti tulla se nimenomainen biisi, johon yleisö samastuisi, ja siinä se kyllä onnistuikin. Biisi julkaistiin ensin sinkkuna ja se floppasi täysin. Vasta liveversiosta kehkeytyi hitti." Gene jatkaa: "Minulla oli ensin Drive Me Wild niminen biisi, jossa naisen vertauskuvana toimi auto: kaksi valopalloa vain halkoi yötä. Seksuaalinen viite on aika ilmeinen. "You drive me wild, i'll drive you crazy" pätkä kertoo kertoi periaatteessa autokaahailusta, mutta ajamisen kaksoismerkitys on siinäkin selvä. En kuitenkaan millään meinannut keksiä biisiin kertosäettä. Neil Bogart ehdotti, että meidän pitäisi säveltää bändin tunnushymni, anthem, emme olleet Paulin kanssa kuulleet koko sanaa muualla kuin Ayn Randin Anthem-romaanin nimessä. Neil sanoi: Tehkää biisi, joka kertoo jotain tunteistanne. Mikä on Kissin filosofia? Meistä se oli mielenkiintoinen ehdotus, koska olimme aina halunneet tehdä biisejä omista tunteistamme ja ennen kaikkea siitä, keitä olemme. Biisi syntyi tosi nopeasti. Paul vain käveli sisään ja sanoi: "Kuules, mä keksin" [laulaa] "I Wanna Rock And Roll All Nite...". Jäin heti koukkuun, koska biisissä kaytettiin monikon sijasta yksikön ensimmäistä, puhuttiin minusta, eikä meistä. Siinä on myös varmaan tärkein ero Queenin ja Kissin biiseissä. Kaikissa Queenin ralleissa lauletaan meistä, "We Will Rock You", "We Are The Champions" paitsi "I want It All"...Kissin sanoituksissa puhutaan aina minusta.
Kappaleet [muokkaa]
| Nro | Nimi | Tekijä(t) | Päävokaalit | Kesto |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Room Service | Paul Stanley | Stanley | 2:59 |
| 2. | Two Timer | Gene Simmons | Simmons | 2:47 |
| 3. | Ladies in Waiting | Simmons | Simmons | 2:35 |
| 4. | Getaway | Ace Frehley | Peter Criss | 2:43 |
| 5. | Rock Bottom | Frehley, Stanley | Stanley | 3:54 |
| 6. | C'mon and Love Me | Stanley | Stanley | 2:57 |
| 7. | Anything for My Baby | Stanley | Stanley | 2:35 |
| 8. | She | Simmons, Stephen Coronel | Simmons, Stanley | 4:08 |
| 9. | Love Her All I Can | Stanley | Stanley | 2:40 |
| 10. | Rock and Roll All Nite | Simmons, Stanley | Simmons | 2:49 |
Kokoonpano [muokkaa]
- Paul Stanley – komppikitara, laulu kappaleissa 1, 5, 6, 7, 9, toinen laulu kappaleessa 10
- Gene Simmons – basso, laulu kappaleissa 2, 3, 8, toinen laulu kappaleessa 10
- Ace Frehley – soolokitara ja taustalaulut
- Peter Criss – rummut, laulu kappaleessa 4
Sivulta puuttuu