Wicked Lester
| Wicked Lester | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1970–1973 |
| Tyylilaji | rock (1970-1972), hard rock (1973) |
| Kotipaikka | New York, Yhdysvallat |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Paul Stanley, kitara, laulu |
| Entiset jäsenet |
Stephen Coronel, kitara |
| Levy-yhtiö | |
Wicked Lester oli vuosina 1970–1973 toiminut yhdysvaltalainen rockyhtye, jossa soittivat Gene Klein (myöhemmin Gene Simmons), Stanley Eisen (myöhemmin Paul Stanley), Stephen Coronel, Brooke Ostrander ja Tony Zarella.
Wicked Lester esiintyi alkuperäiskokoonpanossaan vain kaksi kertaa. Molemmat esiintymiset olivat vuonna 1971. Vuonna 1972 Gene Simmons ja Paul Stanley päättivät, että he haluavat perustaa yhtyeen, joka soittaa rankempaa rockia, ja jossa soittajat ovat enemmän toistensa näköisiä. Koska Wicked Lesterin muut jäsenet eivät hyväksyneet erottamista bändistä, Stanley ja Simmons erosivat itse Wicked Lesteristä kesällä 1972 ja päättivät perustaa uuden yhtyeen. Uudeksi rumpaliksi valittiin vuoden 1972 syksyllä koe-esiintymisten jälkeen Peter Criss ja yhtye harjoitteli aluksi triona. Jouluna 1972 Wicked Lesteriin kiinnitettiin lehti-ilmoitusten perusteella koesoittoon ilmestynyt kitaristi Ace Frehley. Tammikuussa 1973 Wicked Lesterin nimi oli jo vaihtunut ja kvartetti esiintyi 30. tammikuuta 1973 ensimmäisen kerran nimellä Kiss.[1]
Wicked Lesterin kaksi kappaletta, "She" ja "Love Her All I Can", päätyivät hieman muunneltuina versioina vuoden 1975 Kiss-albumille Dressed to Kill. "She"-kappaleen alkuperäinen riffi oli tallella, mutta Wicked Lesterin käyttämät conga-rummut, huilu ja lauluharmoniat oli riisuttu kokonaan pois Kiss-versiosta. Sen sijaan "Love Her All I Can" on Dressed to Kill -albumilla hyvin samankaltaisena versiona kuin Wicked Lesterin singlellä vuonna 1972.
Wicked Lesterin esikoisalbumi Wicked Lester ei koskaan päätynyt levitykseen, mutta osa sen kappaleista julkaistiin vuonna 2001 osana Kiss-kokoelmaa The Box Set.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wicked Lesterin esiasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1970 New York Cityn taidelukiosta valmistunut Stanley Eisen eli Paul Stanley oli valmistumisensa aikaan menettänyt kaiken kiinnostuksensa jatkaa opintojaan kuvataiteiden parissa.[2] Stanley oli kiinnostunut enemmän muusikonurasta,[2] ja lopetettuaan opintonsa hän keskittyi kehittämään perustamaansa yhtyettä nimeltä Uncle Joe.[2] Yhtyeessä johtajana toiminut Stanley ajautui erimielisyyksiin yhtyeen toisen kitaristin Matt Raelin kanssa, mikä johti Raelin eroamiseen yhtyeestä.[2] Rumpali Neil Teeman suositteli Stanleyn pyytämään Stephen Coronelia yhtyeen uudeksi kitaristiksi, ja hän päättikin liittyä Uncle Joeen.[2]
Stanleyn aiempien yhtyeprojektien tapaisesti myöskään Uncle Joe ei jäänyt kovinkaan pitkäikäiseksi yhtyeeksi.[2] Yhtye hajosi, mutta ollessaan käymässä Coronelin asunnolla Stanley tutustui basisti Gene Kleiniin eli Gene Simmonsiin. Aluksi he eivät tulleet toimeen ollenkaan, ja Stanley halveksi ylimielisesti käyttäytynyttä Geneä.[2] Stephen Coronel oli liittynyt Simmonsin perustamaan yhtyeeseen nimeltä Bullfrog Bheer,[3] mutta palasi pian takaisin New Yorkiin perustaakseen uuden yhtyeen Stanleyn kanssa.[3] Coronel ehdotti, että he pyytäisivät Geneä liittymään yhtyeen basistiksi, mutta Stanley ei hyväksynyt ehdotusta ja ilmoitti lähtevänsä yhtyeestä, jos Gene vastaavasti liittyisi mukaan.[3]
Tällä välin Gene oli laittanut newyorkilaiseen Village Voice-lehteen ilmoituksen jossa hän tarjosi kitaralaitteitaan vuokralle.[4] Ensimmäinen tarjoukseen tarttunut muusikko oli kosketinsoittaja Brooke Ostander, joka toimi musiikinopettajana New Jerseyssä.[4] Gene ja Brooke ystävystyivät ja aloittivat yhdessä säveltämisen ja demojen nauhoittamisen vuoden 1971 tienoilla.[4] Gene oli lähestynyt levytyssopimuksen toivossa Janus Records -nimistä pientä levy-yhtiötä, joka oli luvannut Genelle levytyssopimuksen jos hän saisi pystytettyä ympärilleen kunnon kokoonpanon.[4] Stephen Coroneliin yhteyttä ottaessaan Gene myöntyi myös Coronelin ehdotukselle Stanleyn ottamisesta mukaan.[4] Näin yhtyeen ensimmäinen kokoonpano alkoi muovautua, ja rumpali Tony Zarellan liittymisen myötä yhtye oli valmis levyttämään. Aluksi yhtye toimi nimellä Rainbow, mutta myöhemmin nimeksi vaihdettiin Wicked Lester.[4]
Studioalbumin levyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1972 alkupuoli kului Wicked Lesterin osalta ahkeran harjoittelun ja satunnaisen keikkailun lomassa.[5] Gene oli mitätöinyt puheet levytyssopimuksesta Janus Recordsin kanssa koska pelkäsi, ettei yhtiö olisi osannut markkinoida rock-yhtyettä.[5] Yhtyeen ura polki paikallaan, kunnes Stanley tutustui Elextric Lady -studiolla työskentelevään äänittäjä Ron Johnseniin.[5] Hän innostui uudesta tuttavuudestaan, joka oli äänittäjänä luvannut järjestää Wicked Lesterille ajan studiolle. Ottaessaan puhelimitse yhteyttä studiolle hänet yhdistettiinkin äänittäjä Ron Johnsenille, joka ei ollut kuitenkaan koskaan kuullutkaan Stanleysta - kävi ilmi, että Stanley oli tutustunut studiolla työskennelleeseen Ron -nimiseen siivoojaan.[6] Erheestä huolimatta Stanley havaitsi tilaisuutensa ja alkoi soitella "oikealle" Ron Johnsenille useita kertoja päivässä, ja Stanleyn pitkän suostuttelun jälkeen Johnsen suostui saapumaan yhtyeen treeneihin seuratakseen yhtyeen soittoa.[6] Nähtyään yhtyeen soittavan Johnsen lupasi äänittää Wicked Lesterille demonauhan Electric Ladyn tiloissa, ja jos yhtye saisi levytyssopimuksen, hän myös tuottaisi yhtyeen debyyttialbumin.[6]
Aika ja kuukaudet kuitenkin vierivät, eikä Johnsenista kuulunut yhtyeen suuntaan mitään. Näin ollen Wicked Lester hajosi, sillä yhtyeellä ei ollut enää varaa jatkaa odottamista.[6] Tämän jälkeen Johnsen kuitenkin otti yhteyttä, ja Stanley kutsui erimielisyyksiin ajautuneet yhtyetoverit uudelleen kokoon.[6] Lopulta CBS osti Wicked Lesterin albumin työstöversion, mutta albumia ei ole vielä tähän päivään mennessäkään julkaistu. Kun Kiss lopulta löi läpi, Gene ja Paul ostivat Wicked Lesterin debyyttialbumin nauhat takaisin CBS:ltä,[6] koska he eivät halunneet vanhan yhtyeensä albumin tahraavan juuri maailmansuosioon nousseen Kissin uraa.[6]
Love Her All I Can on hard rock yhtye Kissin kappale vuodelta 1975. Kappale Ilmestyi yhtyeen kolmannelle albumille Dressed to Kill, mutta se oli ilmestynyt sitä aiemmin yhtyeen esikokoonpanon Wicked Lesterin debyyttialbumilla. Yhtyeen jäsenetkin pitivät materiaalia kuitenkin hirvittävänä, joten he eivät koskaan julkaisseet Wicked Lesterin albumia. Kun Kiss oli levyttämässä kolmatta albumiaan, heille iski pieni kappalepula. Siksi Paul Stanley kaivoi kappaleen esiin arkistoista ja Kiss soitti sen albumilleen. Kappaleen laulavat Paul Stanley ja Gene Simmons.lähde?
Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paul Stanley – kitara, laulu
- Gene Simmons – basso, laulu
- Stephen Coronel – soolokitara
- Brooke Ostander – koskettimet
- Tony Zarrela – rummut
Viimeisin kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paul Stanley – kitara, laulu
- Gene Simmons – basso, laulu
- Ace Frehley – soolokitara
- Peter Criss – rummut
Tästä kokoonpanosta muodostui lopulta Kiss-yhtyeen alkuperäiskokoonpano.
Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Studiolevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wicked Lester (1971)
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wicked lester (1971)
- She (1972)
- Love Her All I Can (1972)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gooch, Curt; Suhs, Jeff: KISS Alive Forever: The Complete Touring History. Billboard Books, 2002. ISBN 0-8230-8322-5.
- ↑ a b c d e f g Sharp, Ken ja Leaf, David: ”All-American Man: Starchild”, Maskin takaa, s. 36. Neljäs painos, alkuteos Kiss - Behind the Mask: The Official Authorized Biography. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like Kustannus, 2004. ISBN 987-952-471-950-6.
- ↑ a b c Sharp, Ken ja Leaf, David: ”Öisen maailman kuninkaat: matka alkaa”, Maskin takaa, s. 37. Neljäs painos, alkuteos Kiss - Behind the Mask: The Official Authorized Biography. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like Kustannus, 2004. ISBN 987-952-471-950-6.
- ↑ a b c d e f Sharp, Ken ja Leaf, David: ”Öisen maailman kuninkaat: matka alkaa”, Maskin takaa, s. 38. Neljäs painos, alkuteos Kiss - Behind the Mask: The Official Authorized Biography. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like Kustannus, 2004. ISBN 987-952-471-950-6.
- ↑ a b c Sharp, Ken ja Leaf, David: ”Öisen maailman kuninkaat: matka alkaa”, Maskin takaa, s. 39. Neljäs painos, alkuteos Kiss - Behind the Mask: The Official Authorized Biography. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like Kustannus, 2004. ISBN 987-952-471-950-6.
- ↑ a b c d e f g Sharp, Ken ja Leaf, David: ”Öisen maailman kuninkaat: matka alkaa”, Maskin takaa, s. 49. Neljäs painos, alkuteos Kiss - Behind the Mask: The Official Authorized Biography. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like Kustannus, 2004. ISBN 987-952-471-950-6.