Blominmäen jätevedenpuhdistamo
Blominmäen jätevedenpuhdistamo on Espoon Blominmäessä Espoonkartanon kaupunginosassa sijaitseva jätevedenpuhdistamo. Se otettiin käyttöön marraskuussa 2022.[1] Laitos korvasi 1960-luvulla perustetun Suomenojan jätevedenpuhdistuslaitoksen täysimääräisesti 24. tammikuuta 2023 alkaen.[2]
Helsingin seudun ympäristöpalvelut on kutsunut Blominmäen jätevedenpuhdistamoa maailman mittakaavassa huipputehokkaaksi.[3] Se käyttää 100 % omaa lämpöään ja 70 % omaa sähköä. Puhdistetusta jätevedestä tuotetaan kaukolämpöä.[1] Puhdistamon pinta-ala on noin 10 hehtaaria.[4]
Blominmäen jätevedenpuhdistamo on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kaikkien aikojen kallein investointi. Rakennuskustannuksiksi on ilmoitettu 510 miljoonaa euroa.[1] Hankesuunnitelmassa kustannusarvio oli 371 miljoonaa euroa.[5] Pääkaupunkiseudun infrahankkeista se on kallein heti Länsimetron jatkeen jälkeen.[6] Ensimmäiset suunnitelmat uudesta jätevedenpuhdistamosta tehtiin vuonna 2005, ja sijoituspaikaksi Blominmäki valikoitui vuonna 2008. Louhintaurakka alkoi vuonna 2014,[3] ja puhdistamon varsinaiset rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2018. Jotta voitiin säästää betoniautojen kuljetuskilometreissä, työmaalle rakennettiin oma betoniasema, jossa tuotettiin lähes 100 000m3 betonia.[4]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blominmäessä puhdistetaan jätevedet, jotka tulevat 400 000 asukasta käsittävältä alueelta Espoosta, Kauniaisista, Vihdistä, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. Vuoden 2040 kuormitusennusteen mukaan Blominmäessä käsitellään noin 500 000 asukkaan jätevedet.[2] Tulevaisuudessa laitos voi kuitenkin laajeta niin, että kyse olisi miljoonan asukkaan jätevesistä.[6]
Puhdistettavat jätevedet kerätään ensin Suomenojan vanhalle jätevedenpuhdistuslaitokselle, josta ne kulkevat putkistoa pitkin kahdeksan kilometrin matkan Kehä III:n luoteispuolelle Blominmäkeen puhdistusta varten. Puhdistuksen jälkeen vedet kulkevat purkutunnelissa omalla painollaan takaisin Suomenojalle ja sieltä putkistoa pitkin 15 kilometrin päähän Suomenlahdelle. Edestakainen vesien kuljettaminen johtuu siitä, että puhdistamon rakentamisen yhteydessä ei uusittu vanhaa viemäriverkostoa, sillä se olisi tullut erittäin kalliiksi. Jätevedenpuhdistusta ei myöskään voinut sijoittaa lähemmäksi Suomenojaa, koska lähempänä olleet vaihtoehdot herättivät paikallisten asukkaiden keskuudessa liian suurta vastarintaa.[6]
Laitoksen tekniikka on samaa kuin monessa muussa suomalaisessa laitoksessa, ja sen toimivuus tunnetaan. Myös uutta tekniikkaa on käytössä puhdistusprosessin loppupäässä, missä fosforin puhdistusta tehostetaan kiekkopuhdistuksella. Tällä tekniikalla sanotaan saatavan 96 prosenttia fosforista puhdistettua. Myös typpi saadaan pois 90-prosenttisesti. Laitos myös tuottaa lietettä ja biokaasua, joista viimemainitun avulla laitos pidetään lämpimänä omavaraisesti.[6]
Liete mädätetään 35 asteen lämpötilassa. Mädättämissammioita on neljä, ja ne on louhittu kallioon. Sammioiden korkeus on 25 metriä ja vetoisuus 6 000 kuutiota. Potkuri sekoittaa lietettä, jotta prosessi edistyisi hyvin. Valmista lietteestä tulee 3–4 viikossa, minkä jälkeen se kuljetetaan Ämmässuon kaatopaikka-alueelle kompostoitumaan. Kuivatetun lietteen määrä on 25 000 tonnia vuodessa. Lietteestä eroteltu neste puhdistetaan Blominmäessä erikseen. Hajuhaittojen minimoimiseksi laitoksen piippu kohoaa sadan metrin korkeuteen.[6]
Blominmäen puhdistamoa vielä suurempi laitos on Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään noin 900 000 asukkaan jätevedet. Molempien laitosten puhdistusprosessit ovat varsin pitkälle samanlaiset.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Uusi HSY:n jätevedenpuhdistamo Blominmäessä otettu käyttöön hsy.fi. 16.11.2022. Arkistoitu 3.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ a b Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2022 (Kappale 11) Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Viitattu 25 .10.2023.
- ↑ a b Blominmäen jätevedenpuhdistamo tekee huipputulosta Itämeren hyväksi hsy.fi. 31.8.2023. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ a b Blominmäen jätevedenpuhdistamo, Espoo yit.fi. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ Salomaa, Marja: Espoossa tapahtui historiallinen käänne, kun jätevedet kääntyivät kohti uutta puhdistamoa – tällainen se on Helsingin Sanomat. 18.11.2022. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ a b c d e Salomaa, Marja: Espoon jätevedet valuvat länteen. Kehä III:n kupeessa on rakennettu Helsingin seudun toiseksi kalleinta infra-hanketta jo kolme vuotta. Helsingin Sanomat, 12.11.2018, s. A 16–17. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.4.2019.
- ↑ Blominmäen jätevedenpuhdistamo projektiuutiset.fi. 19.12.2022. Viitattu 25.10.2023.