Jätevesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osin puhdistettua jätevettä biologisessa puhdistusvaiheessa Luotsinmäen jätevedenpuhdistamossa Porissa.

Jätevedellä tarkoitetaan nesteenä käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä. Jätevedeksi luetaan muukin neste, joka poistetaan käytöstä, sekä niin ikään esim. kaatopaikalta, varastopaikalta tai muulta tällaiselta alueelta tuleva vesi, jos siinä on haitallisessa määrin vieraita aineita.

Jätevesien sisältämät ravinteet, kuten orgaaninen aines, typpi, fosfori ja kiintoaine, voivat aiheuttaa rehevöitymistä. Orgaaninen aines jaetaan biologisesti (biologinen hapenkulutus eli BOD, (Biochemical oxygen demand)) ja kemiallisesti hajoavaan (kemiallinen hapenkulutus eli COD, (Chemical oxygen demand)). BOD muodostaa osan COD:sta. Lisäksi jätevesi voi etenkin käsittelemättömänä kuljettaa erilaisia ympäristömyrkkyjä ja mikrobeja luontoon sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Puhdistusprosessissa pyritään poistamaan jätevedestä kiintoaine, orgaaninen aines, ravinteet, mikrobit ja raskasmetallit.

Yhdyskuntajätevesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyskuntajätevesi koostuu kotitalouksien jätevedestä ja jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen verkkoon liittyneen teollisuuden jätevesistä. Yhdyskuntajäteveden laatu vaihtelee viemäröintialueen teollisuuden ja verkostoon pääsevien, laimentavien hule- ja vuotovesien määrän mukaan.

Tyypillisesti pääosa yhdyskuntajätevedestä muodostuu kotitalouksien jätevedestä. Yhden henkilön vedenkulutus vuorokaudessa on keskimäärin 155 l/d [1]. Tästä pääosa päätyy viemäriin. Yksi henkilö tuottaa orgaanista kuormitusta vuorokaudessa keskimäärin 50 g BOD:ta, 2,2 grammaa fosforia ja 14 grammaa typpeä [2]. Kotitalouksien jätevesi voidaan jaotella mustaan jäteveteen eli ns. vessaveteen ja harmaiseen jäteveteen eli keittössä, peseytymisessä, pyykinpesussa ja siivouksessa muodostuviin jätevesiin. Pääosa orgaanisesta kuormituksesta on mustassa jätevedessä, kun taas harmaat jätevedet muodostavat pääosan vesimäärästä.

Seuraavassa on esimerkkejä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden laadusta. Pitoisuudet ovat vuoden 2011 keskiarvoja.

Kuopion Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo [3] Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamo [4] Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo [4]
BOD7atu (mg/l) 390 195 238
CODCr (mg/l) 770 486 528
Fosfori (mg/l) 9,2 7,8 6,3
Typpi (mg/l) 41 60 46
Kiintoaine (mg/l) 400 263 260

Jätevedenpuhdistamoille johdetun jäteveden lämpötila vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenajan mukaan, riippuen sijainnista, viemäriverkoston pituudesta ja vuoto- ja sulamisvesien mää-rästä. Lämpötila voi vuoden kuluessa vaihdella alle viidestä noin kahteenkymmeneen asteeseen.

Puhdistusteho tavanomaisella suomalaisella yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla vaihtelee merkittävästi sen mukaan, mistä aineista on kyse. Puhdistamoiden biologiset prosessit on suunniteltu poistamaan orgaanista, biohajoavaa tai helposti saostettavaa kuormitusta eli kiintoainetta, BOD:ta, typpeä ja fosforia. Huonoimmin poistuvat liukoiset, vaikeasti saostettavat ja biohajoamattomat tai hitaasti biohajoavat aineet (osa siitä COD:sta, joka ei sisälly BOD:hen eikä kiintoaineeseen), jotka näin ollen kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi luontoon tai vaikuttavat puhdistamolietteen laatuun.

Merkittävä osa haitta-aineista tai viemäriä tukkivista jätteistä päätyy jäteveteen tavallisista kotitalouksista. Tämän johdosta Suomen Vesilaitosyhdistys on käynnistänyt Pytty-kampanjan, jolla muistutetaan siitä, mitä viemäiriin saa ja ei saa päästää [5].

Teollisuusjätevesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuusjätevesien eli ns. asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien laatu vaihtelee merkittävästi teollisuudenalan mukaan. Viemäriin laskettavien teollisuusjätevesien laatua rajoitetaan ympäristöluvissa, vesihuoltolaitosten yleisissä määräyksissä ja teollisuusjätevesisopimuksissa määrätyillä raja-arvolla. Yleisissä määräyksissä on raja-arvoja mm. raskasmetalleille ja rasvalle [6]. Osa rajoituksista perustuu siihen, että tietyt kemikaalit voivat muodostaa riskin vesihuoltolaitoksen työntekijöille tai aiheuttaa jätevesiverkoston korroosiota [7].

Teollisuuslaitoksilta voidaan tarvittaessa edellyttää jäteveden esikäsittelyä ennen sen johtamista viemäriin. Teollisuulaitoksilla on myös omia jätevedenpuhdistamoita, joissa puhdistettu vesi voidaan johtaa vesistöön laitosten ympäristölupien mukaisesti. Teollisuusjätevesien laatua, teollisuusjätevesisopimusten laatimista ja haitta-aineiden raja-arvojen asettamista käsitellään laajalti esim. Suomen Vesilaitosyhdistyksen julkaisemassa Teollisuusjätevesioppaassa [7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/vedenkulutus 27.4.2012. Viitattu 14.12.2012.
  2. Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 10.3.2011. Viitattu 14.12.2012.
  3. Jätevesitarkkailun tulokset, Kuopion Vesi Viitattu 14.12.2012.
  4. a b Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 20.3.2012. Viitattu 14.12.2012.
  5. http://www.pytty.fi/pytty Viitattu 14.12.2012.
  6. Kouvolan Veden ohjeita teollisuusliittyjille Viitattu 14.12.2012.
  7. a b Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 50 Teollisuusjätevesiopas – asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, s. 154 s. Helsinki: Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2011. ISBN (nid.) 978-952-5000-80-1 (pdf) 978-952-5000-81-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.