Barentsinmeren taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Barentsinmeren taistelu
Osa toista maailmansotaa
Maalaus uppoavasta saksalaisaluksesta Z16 Friedrich Eckoldt.
Maalaus uppoavasta saksalaisaluksesta Z16 Friedrich Eckoldt.
Päivämäärä:

31. joulukuuta 1942

Paikka:

Barentsinmeri

Lopputulos:

Yhdistyneen kuningaskunnan strateginen voitto

Osapuolet

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa

Komentajat

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Robert Burnett
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Robert St. Vincent Sherbrooke

Natsi-Saksan lippu Oskar Kummetz

Vahvuudet

2 risteilijää
6 hävittäjää
2 korvettia
1 miinanraivaaja
2 troolaria

2 raskasta risteilijää
6 hävittäjä

Tappiot

1 hävittäjä
1 miinanraivaaja
250 kaatunutta

1 vaurioitunut risteilijä
1 hävittäjä
330 kaatunutta

Baretsinmeren taistelu.

Barentsinmeren taistelu oli Saksan laivaston raskaiden risteilijöiden ja Kuolan niemimaalle matkannutta saattuetta JW51B suojanneen Britannian laivasto-osaston välinen meritaistelu Barentsinmerellä 31. joulukuuta 1942. Saksalaiset eivät kyenneet tuhoamaan saattuetta, minkä seurauksena Adolf Hitler määräsi laivastonsa keskittymään sukellusveneaseeseen ja kielsi raskaiden pinta-alusten käytön.

Osapuolet ja matka kohtaamiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saattueeseen JW51B kuului kaikkiaan 14 rahtialusta, jotka kuljettivat sotamateriaalia Neuvostoliittoon. Lastina oli 202 panssarivaunua, 2 046 muuta ajoneuvoa, 87 hävittäjälentokonetta, 33 pommikonetta, 11 500 tonnia polttoainetta, 12 650 tonnia kerosiinia sekä hieman yli 54 000 tonnia muita tarvikkeita. Saattueen suojana olivat hävittäjät HMS Achates, HMS Orwell, HMS Oribi, HMS Onslow, HMS Obedient ja HMS Obdurate, Flower-luokan korvetit HMS Rhododendron ja HMS Hyderabad, miinanraivaaja HMSM Bramble sekä troolarit HMS Vizalma ja HMS Northern Gem. Saattueen komentajana oli Onslowilla ollut St. Vincent Sherbrooke.

Varsinaisen saattueen lisäksi merelle oli lähetetty risteilijät HMS Sheffield ja HMS Jamaica sekä niiden suojana olleet kaksi hävittäjää. Risteilijäosasto oli saattueen kaukosuojausosastona Force R ja sen komentajana oli Sheffieldillä kontra-amiraali Robert L. Burnett.

Saksan laivaston osastoon kuuluivat raskaat risteilijät Admiral Hipper ja Lützow sekä niitä suojanneet hävittäjät Z16 Friedrich Eckoldt, Z4 Richard Beitzen, Z6 Theodor Riedel, Z29, Z30 ja Z31. Osasto oli sijoitettu Pohjois-Norjaan Altavuonoon ja sen komentajana oli vara-amiraali Oskar Kummetz Admiral Hipperillä.

Saattue lähti 22. joulukuuta 1942 Loch Ewestä kohdaten saattavat hävittäjät Islannin rannikolla 25. joulukuuta. Saattue lähti kohti koillista ja joutui 28.–29. joulukuuta voimakkaaseen tuuleen, jonka nostamat aallot vaikeuttivat koossa pysymistä. Sään tyyntyessä viisi rahtialusta, HMS Oribi ja HMS Vizalma puuttuivat, jolloin Bramble lähetettiin etsimään kadonneita. Kolme harhaanjoutuneista rahtialuksista liittyi saattueeseen seuraavana päivänä ja loput kaksi suorittivat matkan Kuolaan itsekseen. Saksan laivaston sukellusvene U-354 havaitsi saattueen 30. joulukuuta ja se raportoi siitä. Raportin vastaanotettuaan Saksan laivastoesikunta määräsi Kummetzin osaston merelle tuhoamaan saattue. Kummetz jakoi osastonsa kahteen yhtä vahvaan osastoon.

Koordinaatit: 73°25′N, 29°00′E

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Battle of the Barents Sea
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: taistelukuvaus puuttuu