Admiral Hipper

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa toisen maailmansodan aikaista Saksan laivaston raskasta risteilijää. Muut merkitykset, Hipper
Admiral Hipper
Bundesarchiv DVM 10 Bild-23-63-24, Schwerer Kreuzer "Admiral Hipper".jpg
War Ensign of Germany 1938-1945.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Blohm & Voss, Hampuri
Kölinlasku 6. heinäkuuta 1935
Laskettu vesille 6. helmikuuta 1937
Palveluskäyttöön 29. huhtikuuta 1939
Palveluskäytöstä 10. huhtikuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 14 247 tonnia (kuiva)
18 208 tonnia (kuormattu)
Pituus tilauksen mukaan:
194,2 metriä (vesiraja)
202,8 m (kokonaispituus)
muutostöiden jälkeen:
194,6 m (vesiraja)
205,9 m (kokonaispituus)
Leveys 21,3 metriä
Syväys 5,83 metriä (suunniteltu)
7,74 m (sotavarustuksessa)
Koneteho 133 631 hevosvoimaa (98 MW:a)
Nopeus 32,5 solmua (60km/h)
Miehistöä 1 600
Aseistus 8 × 20,3 cm SK L/50 model C34 tykkiä asennettuna kaksiputkisina LC34 asennuksina
12 × 10,5 cm Flak L/65 Model C33 ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina
12 × 3,7 cm Flak L/83 model C30 ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina C30 asennuksina
8 × 2 cm Flak L/65 Model C30 ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina C30 asennuksina
12 × 53,3 cm torpedoputkea neliputkisina ryhminä

Admiral Hipper oli Saksan laivaston Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä. Alus tilattiin 30. lokakuuta 1934 Deutsche Werkeltä Kielistä, jossa se valmistettiin telakkanumerolla 501. Sen nimenä oli tilattaessa risteilijä H ja sen piti korvata palvelukseen otettaessa SMS Hamburgin. Aluksen hintana oli tilausta tehtäessä 85 860 000 valtakunnan markkaa eli se ei sisältänyt valmistuksen aikana tehtäviä muutostöitä.[1]

Alus laskettiin vesille 6. helmikuuta 1937, jolloin sen kummina oli rouva Raeder. Laivastonkomentaja kenraaliamiraali Raeder, joka oli palvellut amiraali Franz Hipperin esikunnassa ensimmäisessä maailmansodassa, piti puheen. Alus oli valmistajan koeajoissa 18.-22. maaliskuuta 1939, ja 17. huhtikuuta tehdyn onnistuneen vastaanottopurjehduksen jälkeen alus otettiin palvelukseen 29. huhtikuuta.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Admiral Hipper lähti 6. kesäkuuta telakalta Itämerelle koulutukseen. Alus vieraili 3.-24. heinäkuuta Tallinnassa ja Hernösandissa ja se oli Kielin edustalla Kielin viikolla.

Alus oli telakalla muutettavana heinäkuusta syyskuuhun 1939. Aluksen keulan muotoa muutettiin, navigointi ja amiraalisiltaa paranneltiin sekä savupiippu varustettiin suojalla. Alukselle asennettiin tammikuussa FuMo 22 -tutka etäisyysmittarin yläpuolelle.[2]

Admiral Hipperin ensimmäisenä tehtävänä oli 18.-21. helmikuuta 1940 iskeä liittoutuneiden Skandinavian alueen saattueisiin yhdessä taisteluristeilijöiden Gneisenaun ja Scharnhorstin kanssa (operaatio Nordmark). Osaston suojana olivat hävittäjät Z1 Leberecht Maass, Z5 Paul Jacobi, Z20 Karl Garlster ja Z21 Wilhelm Heidkamp.

Taistelu Norjasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Admiral Hipper otti huhtikuussa osaa Norjan taisteluihin. Aluksen kuljettaessa Trondheimiin joukkoja se kohtasi 8. huhtikuuta Kuninkaallisen laivaston hävittäjän HMS Glowwormiin, joka upposi törmättyään Admiral Hipperiin vaurioittaen sitä lievästi. Trondheimin osasto suoritti maihinnousun 9. huhtikuuta, minkä jälkeen Admiral Hipperin ja kolmen hävittäjän käskettiin 10. huhtikuuta palata Saksaan. Polttoainepulan vuoksi ainoastaan Admiral Hipper ja Z16 Friedrich Eckholdt lähtivät merelle ja hävittäjäkin joutui palaamaan kovan merenkäynnin vuoksi takaisin. Alus siirrettiin Wilhelmshaveniin korjattavaksi. Korjaukset valmistuivat toukokuussa, minkä jälkeen alus osallistui hyökkäykseen Harstaadista vetäytyviä liittoutuneiden joukkoja kuljettavia saattueita vastaan.[3]

Admiral Hipper lähti yhdessä neljän hävittäjän kanssa kohti tapaamispaikkaa, jossa sen piti kohdata taisteluristeilijät Scharnhorst ja Gneisenau. Purjehduksen tuloksena upotettiin 8. kesäkuuta joukkojenkuljetusalus Orama (19840 grt), British Oil Shipping Company Limitedin öljytankkeri Oil Pioneer (5666 grt) sekä sukellusveneentorjuntatroolari HMS Juniper.

Atlantin risteilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus teki seuraavan purjehduksensa 27. marraskuuta palaten satamaan 27. joulukuuta Atlantilla, minkä aikana se upotti James Nourse Limitedin Jumnan (6078 grt) ennen paluuta Brestiin. Risteilyn aikana Admiral Hipper kohtasi WS5A saattueen, minkä suojana oli Kuninkaallisen laivaston raskas risteilijä HMS Berwick ja kevyt risteilijä HMS Bonaventure. Admiral Hipper osui HMS Berwickiin neljästi ja vaurioitti lisäksi P&O:n Empire Trooperia (13994 grt).[3]

Admiral Hipperin seuraava purjehdus oli 1.–14. helmikuuta 1941 Brestistä oli menestyksekkäämpi. Alus upotti seitsemän alusta saattueesta SLS64, minkä jälkeen se purjehti huoltoon saapuen 28. maaliskuuta Kieliin. Alukset olivat Warlaby (4876 grt), Oswestry Grange (4684 grt), Shrewsbury (4542 grt), Westbury (4712 grt), Derryname (4896 grt), Iceland (1236 grt) sekä yksi ei brittiläinen alus yhteensä 32806 tonnia. Telakalta palattuaan alus purjehti 21. maaliskuuta 1942 Norjaan osallistuakseen hyökkäykseen saattuetta PQ17 vastaan. Alus laski syyskuussa miinakentän Novaja Zemljan edustalle, mikä oli samalla ainoa saksalaisen raskaan risteilijän tekemä miinakenttä.[3]

Admiral Hipper ja Lützow hyökkäsivät joulukuussa saattue JW51B:n kimppuun, mutta seuranneessa taistelussa Kuninkaallisen laivaston risteilijöiden HMS Sheffield ja HMS Jamaica kanssa Admiral Hipper vaurioitui niin pahoin, että se ei koskaan enää ollut entisensä. Aluksen etummainen kattilahuone tuhoutui ja runsaiden muiden vaurioiden vuoksi alus purjehti Kaafjordiin. Tämän operaation seurauksena Hitler antoi määräyksensä romuttaa laivaston raskaat yksiköt.[3]

Poissa käytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Admiral Hipperin tilapäiskorjaukset valmistuivat 24. tammikuuta 1943 ja se purjehti Saksaan telakalle saapuen 7. helmikuuta Kieliin. Alus määrättiin Wilhelmshaveniin telakalle, missä se poistettiin palveluksesta 28. helmikuuta. Aluksen korjaukset peruutettiin Hitlerin käskystä ja alus hinattiin Pillauhun, jonne se saapui 17. huhtikuuta. Vuoden 1943 lopulla annettiin kuitenkin määräys jatkaa korjausta ja korjausryhmä koottiin 18. lokakuuta.[3]

Toiminta Itämerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Admiral Hipper palasi palvelukseen 30. huhtikuuta 1944 ja se ei sittenkään ollut täysin kunnossa kolmannen kattilahuoneen ollessa käyttökelvoton. Alus liitettiin koulutusyksikköön eikä palannut operatiiviseen toimintaan avomerelle. Alus siirrettiin korjattavaksi 1. tammikuuta 1945 Götenhafeniin , josta se siirrettiin puna-armeijan etenemisen vuoksi Kieliin. Alus vaurioitui 3. toukokuuta pahoin ilmapommituksessa, minkä seurauksena se upotettiin Heinkendorferbuchtiin. Alus romutettiin sodan päätyttyä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Admiral Hipper.
  • Whitley M J: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0.
  • Cajus Bekker: Saksan laivaston taistelu ja tuho. Porvoo: WSOY, 1955.
  • Cajus Bekker: Kirottu meri. Jyväskylä: Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koop, Gerhard ja Schmolke, Klaus-Peter s. 11
  2. Whitley s. 60
  3. a b c d e f Whitley s. 61