Burmalaiset

Burmalaiset (Burma: ဗမာလူမျိုး; MLCTS: ba. ma lu myui:, IPA: [bəmà lùmjó]; historiallisesti myös Mranmas) ovat Myanmarin kiinalais- ja tiibetiläinen ihmisryhmä. Burmalaiset asuvat pääasiassa Iravadi-joen valuma-alueella ja puhuvat burman kieltä, joka on Myanmarin ainoa virallinen kieli kansallisella tasolla. Burmalaisten tavat ja identiteetti kietoutuvat tiiviisti laajempaan burmalaiseen kulttuuriin. Osavaltion lain ja järjestyksen palauttamisneuvosto muutti maan nimen "Burmasta" "Myanmariksi" kesäkuussa 1989.

Alkuperä

Burmankieliset ihmiset muuttivat ensimmäisen kerran nykyisestä Kiinan Yunnanin maakunnasta Iravadin laaksoon 700-luvulla. Seuraavien vuosisatojen aikana burman puhujat omaksuivat muita etnisiä ryhmiä, kuten pyut. Vuoden 2014 DNA-analyysi osoittaa, että burmalaiset olivat "tyypillisiä Kaakkois-Aasialaisia", mutta "myös koillis-aasialaisia ja intialaisia vaikutteita saaneita" ja että burmalaisten geenipooli oli paljon monimuotoisempi kuin muiden etnisten ryhmien, kuten karenien. He ovat lähempänä Yi- ja Mon-kansoja kuin kareneja.

Kieli

Burmalaiset puhuvat burmaa, mutta myös etniset vähemmistöt puhuvat sitä laajalti. Sen ydinsanasto koostuu kiinalais-tiibetiläisistä sanoista, mutta monet buddhalaisuuteen, taiteeseen, tieteeseen ja hallintoon liittyvät termit ovat peräisin indoeurooppalaisista paalin ja englannin kielistä.

Vaikka rakhinet ovatkin kulttuurisesti erillisiä burmalaisista, he ovat etnisesti sukua ja puhuvat burman murretta, joka sisältää /r/-äänen säilyttämisen, joka on sulautunut /j/-ääneen tavallisessa burma-kielessä (vaikka se on edelleen olemassa ortografiassa). Muita murteita tulee Tanintharyin alueen rannikkoalueilta, mukaan lukien Myeik (Beik) ja Dawei (Tavoyan) sekä sisämaan ja eristyneiltä alueilta, kuten Yaw. Muita murteita ovat Taungyoe, Danu ja Intha Shanin osavaltiossa.

Englannin kieli otettiin käyttöön 1800-luvulla, kun burmalaiset olivat ensimmäisen kerran tekemisissä brittien kanssa kauppavaltiona ja jatkoivat kukoistamista myöhemmän siirtomaavallan alaisena.

Burmalaisten levinneisyys

Burmalaisia on eniten Myanmarissa muodostaen maan etnisen enemmistön noin 32 miljoonalla ihmisellä.

Burmalaisten diaspora, joka on historiallisesti uusi ilmiö ja sai alkunsa toisen maailmansodan alussa, on pääosin syntynyt pitkittyneen sotilashallinnon aikana ja heijastelee Myanmarin etnistä monimuotoisuutta. Monet ovat asettuneet Eurooppaan, erityisesti Iso-Britanniaan. Myanmarin itsenäistymisen (1948–1962) jälkeen monet muuttivat Iso-Britanniaan, Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Yhdysvaltoihin, Malesiaan, Singaporeen, Manner-Kiinaan, Hongkongiin, Taiwaniin, Etelä-Koreaan, Intiaan ja Japaniin.

Kulttuuri ja yhteiskunta

Burmalaiskulttuuri on saanut vaikutteita naapurimaiden kulttuurista. Tämä näkyy sen kielessä, ruuanlaitossa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa. Taiteeseen, erityisesti kirjallisuuteen, on historiallisesti vaikuttanut animismin ja theravada-buddhalaisuuden paikallinen muoto. Perinteisessä kylässä luostari on kulttuurielämän keskus. Maallikot kunnioittavat ja tukevat munkkeja. Siirtymäriitit ovat myös kulttuurisesti tärkeitä burmalaisille. Näitä ovat shinbyu (ရှင်ပြု), buddhalaisten poikien novitiaatin seremonia ja nar tha (နားထွင်း), korvien lävistysseremonia tytöille. Burmalainen kulttuuri näkyy selvimmin kylissä, joissa järjestetään paikallisia festivaaleja ympäri vuoden, joista tärkein on pagodifestivaali. Monissa kylissä on suojelija-Nat ja myös taikausko ja tabut ovat yleisiä.