Ero sivun ”Ksenofobia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
siirretään painotus termin yleisimpään merkitykseen, lisää muutamasta lähteestä ym. |
toisesta kirjasta määrittelyä; kh |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Ksenofobiaa esiintyy yleisimmin yksilötasolla. Se voi ilmetä eriasteisesti esimerkiksi asenteina, tylyinä kommentteina ja nimittelynä, [[Suvaitsevaisuus|suvaitsemattomuutena]], väkivaltana tai [[syrjintä]]nä.<ref name=cooley>{{Kirjaviite | Tekijä = Cooley, Aaron (päätoim. Kurian, George Thomas) | Nimeke = The Encyclopedia of Political Science | Luku = Xenophobia | Vuosi = 2011 | Sivu = 1793–1794 | Julkaisija = CQ Press | ISBN = 978-1-933116-44-0 }}</ref> |
Ksenofobiaa esiintyy yleisimmin yksilötasolla. Se voi ilmetä eriasteisesti esimerkiksi asenteina, tylyinä kommentteina ja nimittelynä, [[Suvaitsevaisuus|suvaitsemattomuutena]], väkivaltana tai [[syrjintä]]nä.<ref name=cooley>{{Kirjaviite | Tekijä = Cooley, Aaron (päätoim. Kurian, George Thomas) | Nimeke = The Encyclopedia of Political Science | Luku = Xenophobia | Vuosi = 2011 | Sivu = 1793–1794 | Julkaisija = CQ Press | ISBN = 978-1-933116-44-0 }}</ref> |
||
Ksenofobia kohdistuu usein [[Maahanmuutto|maahanmuuttajiin]]. Maan oman väestön sisällä ksenofobia voi kohdistua esimerkiksi kulttuurivähemmistöihin tai joihinkin |
Ksenofobia kohdistuu usein [[Maahanmuutto|maahanmuuttajiin]]. Maan oman väestön sisällä ksenofobia voi kohdistua esimerkiksi kulttuurivähemmistöihin tai joihinkin alueellisiin väestöihin.<ref name=cooley /> |
||
Ksenofobiasta puhutaan usein [[rasismi]]n yhteydessä ja joskus jopa samassa merkityksessä. Rasismissa on kuitenkin kyse ennakkoluuloista, jotka liittyvät [[Fenotyyppi|fenotyyppisiin]] rotueroihin, kuten [[Ihmisen ihonväri|ihonväriin]]. Ksenofobiassa ennakkoluulot sen sijaan liittyvät tulijan ulkomaalaisuuteen, tai hänen vieraisiin kulttuurisiin tapohinsa, uskontoonsa tai [[Korostus|puhetapaansa]]. Ksenofobia voikin kohdistua myös kantaväestön kanssa samannäköisiin ihmisiin. Ulkonäöltään poikkeavat maahanmuuttajat puolestaan voivat joutua kokemaan samanaikaisesti sekä rasismia että ksenofobiaa.<ref>Yakushko 2018, s. 16–18.</ref> |
|||
Historioitsija [[Jouko Jokisalo]]n mukaan ksenofobialla on pyritty oikeuttamaan turvapaikanhakijoitten ja siirtolaisten rasistinen syrjintä, ja [[rasismi]]a ja ulkomaalaisvastaista politiikkaa on perusteltu ksenofobialla väittämällä ksenofobiaa yleisinhimilliseksi ja luonnolliseksi käyttäytymismuodoksi.<ref name=jj-1 /><ref name=jj-2 /> |
|||
Joskus ksenofobia on ollut valtiollisena politiikkana. Tästä esimerkki on [[Japani]] 1600-luvulta 1800-luvulle, jolloin saarivaltio torjui kaikki vierasmaalaiset henkilöt ja vaikutteet.<ref name=cooley /> [[Sparta]] on klassinen esimerkki ksenofobian äärimuotona eristäytymisestä ulkoisia vaikutteita vastaan kokonaisen kansan hierarkkisena ja sotilaallisena yhteiskuntajärjestelmänä.<ref name=jj-1>Jouko Jokisalo: [http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/maarite/ksenofo.html Ksenofobia]</ref><ref name=jj-2>Jouko Jokisalo: [http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/maarite/ksejanyr.html Ksenofobia ja nykyrasismi]</ref> |
Joskus ksenofobia on ollut valtiollisena politiikkana. Tästä esimerkki on [[Japani]] 1600-luvulta 1800-luvulle, jolloin saarivaltio torjui kaikki vierasmaalaiset henkilöt ja vaikutteet.<ref name=cooley /> [[Sparta]] on klassinen esimerkki ksenofobian äärimuotona eristäytymisestä ulkoisia vaikutteita vastaan kokonaisen kansan hierarkkisena ja sotilaallisena yhteiskuntajärjestelmänä.<ref name=jj-1>Jouko Jokisalo: [http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/maarite/ksenofo.html Ksenofobia]</ref><ref name=jj-2>Jouko Jokisalo: [http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/maarite/ksejanyr.html Ksenofobia ja nykyrasismi]</ref> |
||
| Rivi 19: | Rivi 23: | ||
==Ksenofilia, ksenomania ja ksenosofia == |
==Ksenofilia, ksenomania ja ksenosofia == |
||
Ksenofobian vastakohta on ksenofilia tai [[ksenomania]]<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/ksenofobia|nimeke=Ksenofobia - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-09-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, joilla tarkoitetaan muukalaisuuteen, vieraaseen, tuntemattomaan tai toisenlaiseen kohdistuvaa suopeutta, ihailua tai rakkautta. Ksenofobia ja ksenofilia voivat olla samanlaisia käyttäytymisen malleja siinä, että molemmissa korostetaan erilaisuutta havainnoijaan |
Ksenofobian vastakohta on ksenofilia tai [[ksenomania]]<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/ksenofobia|nimeke=Ksenofobia - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-09-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, joilla tarkoitetaan muukalaisuuteen, vieraaseen, tuntemattomaan tai toisenlaiseen kohdistuvaa suopeutta, ihailua tai rakkautta. Ksenofobia ja ksenofilia voivat olla samanlaisia käyttäytymisen malleja siinä, että molemmissa korostetaan erilaisuutta havainnoijaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.cupore.fi/monikulttuurisuuskasitteet.php|Nimeke=Monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa käsitteitä}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.uta.fi/opiskelu/kehra/kehraamassa/Kehraamassa6-07.pdf|Nimeke=Me muukalaiset|Tekijä=Mikko Lehtonen}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Yakushko, Oksana | Nimeke = Modern-Day Xenophobia: Critical Historical and Theoretical Perspectives on the Roots of Anti-Immigrant Prejudice | Vuosi = 2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Palgrave MacMillan | Tunniste = ISBN 978-3-030-00643-3}} |
|||
=== Viitteet === |
|||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 4. joulukuuta 2021 kello 22.54
Ksenofobialla (kreikan sanoista ksenos ξένος, ’vieras, outo’ ja fobos φόβος, ’pelko’; myös muukalais-, ulkomaalais- tai vieraspelko tai -viha) tarkoitetaan yleisimmin etniseen vähemmistöön tai vierasperäisiin ihmisiin kohdistuvaa kielteistä tunnetta, johon sekoittuu vastenmielisyyttä, pelkoa ja vihaa.[1]
Vaikka termin pääteosa -fobia viittaakin psykologian oireluokitukseen ja kuvaa suhteetonta pelkoa tai kauhua jotakin kohtaan, ksenofobia ei ole kliininen psykologinen termi, eikä sitä juuri koskaan käytetä kuvaamaan todellista fobiaa tai kauhua.[1]
Kielteisenä tunteena
Ksenofobiaa esiintyy yleisimmin yksilötasolla. Se voi ilmetä eriasteisesti esimerkiksi asenteina, tylyinä kommentteina ja nimittelynä, suvaitsemattomuutena, väkivaltana tai syrjintänä.[2]
Ksenofobia kohdistuu usein maahanmuuttajiin. Maan oman väestön sisällä ksenofobia voi kohdistua esimerkiksi kulttuurivähemmistöihin tai joihinkin alueellisiin väestöihin.[2]
Ksenofobiasta puhutaan usein rasismin yhteydessä ja joskus jopa samassa merkityksessä. Rasismissa on kuitenkin kyse ennakkoluuloista, jotka liittyvät fenotyyppisiin rotueroihin, kuten ihonväriin. Ksenofobiassa ennakkoluulot sen sijaan liittyvät tulijan ulkomaalaisuuteen, tai hänen vieraisiin kulttuurisiin tapohinsa, uskontoonsa tai puhetapaansa. Ksenofobia voikin kohdistua myös kantaväestön kanssa samannäköisiin ihmisiin. Ulkonäöltään poikkeavat maahanmuuttajat puolestaan voivat joutua kokemaan samanaikaisesti sekä rasismia että ksenofobiaa.[3]
Historioitsija Jouko Jokisalon mukaan ksenofobialla on pyritty oikeuttamaan turvapaikanhakijoitten ja siirtolaisten rasistinen syrjintä, ja rasismia ja ulkomaalaisvastaista politiikkaa on perusteltu ksenofobialla väittämällä ksenofobiaa yleisinhimilliseksi ja luonnolliseksi käyttäytymismuodoksi.[4][5]
Joskus ksenofobia on ollut valtiollisena politiikkana. Tästä esimerkki on Japani 1600-luvulta 1800-luvulle, jolloin saarivaltio torjui kaikki vierasmaalaiset henkilöt ja vaikutteet.[2] Sparta on klassinen esimerkki ksenofobian äärimuotona eristäytymisestä ulkoisia vaikutteita vastaan kokonaisen kansan hierarkkisena ja sotilaallisena yhteiskuntajärjestelmänä.[4][5]
Ksenofobian esiintymistä voidaan yrittää mitata esimerkiksi kyselytutkimuksilla syrjinnän kokemuksista, tai viharikosten tilastoinnilla.[2]
Fobiana
Ksenofobiasta fobiana kärsivä tuntee äärimmäistä pelkoa tai vastenmielisyyttä kohdatessaan muukalaisen tai ulkomaalaisen. Hän kokee muukalaisuuden itselleen uhkana, yleensä ilman todellista syytä. Pelkoreaktio johtaa joskus väkivaltaan tai sanalliseen hyökkäykseen, mutta joskus turvaan vetäytymiseen. Välttääkseen pelko-oireet ksenofoobikko pyrkii usein välttämään muukalaisia. Ksenofoobikko voi itsekin tietää pelkonsa olevan perusteeton, mutta ei pääse pelosta eroon, vaikka se vaivaa häntä ja rajoittaa hänen elämäänsä. Useimmissa tapauksissa, mutta ei aina, vaiva on seurausta aikaisemmasta voimakkaan kielteisestä kokemuksesta.[6]
Ksenofobian fyysisiä oireita ovat muun muassa levottomuus, hengityksen kiihtyminen ja hengästyminen, pulssin kiihtyminen, paniikkikohtaukset, pahoinvointi, vapina ja hikoilu.[6]
Ksenofilia, ksenomania ja ksenosofia
Ksenofobian vastakohta on ksenofilia tai ksenomania[7], joilla tarkoitetaan muukalaisuuteen, vieraaseen, tuntemattomaan tai toisenlaiseen kohdistuvaa suopeutta, ihailua tai rakkautta. Ksenofobia ja ksenofilia voivat olla samanlaisia käyttäytymisen malleja siinä, että molemmissa korostetaan erilaisuutta havainnoijaan.[8][9]
Lähteet
- Yakushko, Oksana: Modern-Day Xenophobia: Critical Historical and Theoretical Perspectives on the Roots of Anti-Immigrant Prejudice. Palgrave MacMillan, 2018. ISBN 978-3-030-00643-3.
Viitteet
- ↑ a b Ryynänen, Sanna: Puhummeko nyt rasismista? – Ksenofobia. Media & viestintä, 43(2020), s. 4. 334–336. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.12.2021.
- ↑ a b c d Cooley, Aaron (päätoim. Kurian, George Thomas): ”Xenophobia”, The Encyclopedia of Political Science, s. 1793–1794. CQ Press, 2011. ISBN 978-1-933116-44-0.
- ↑ Yakushko 2018, s. 16–18.
- ↑ a b Jouko Jokisalo: Ksenofobia
- ↑ a b Jouko Jokisalo: Ksenofobia ja nykyrasismi
- ↑ a b Xenophobia: Symptoms and Diagnosis Medindia. Viitattu 11.4.2014.
- ↑ Ksenofobia - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 26.9.2020.
- ↑ Monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa käsitteitä cupore.fi.
- ↑ Mikko Lehtonen: Me muukalaiset uta.fi.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ksenofobia Wikimedia Commonsissa
