Ero sivun ”Mekong” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p linkki joen tutkimushistoriaa käsittelevään artikkeliin |
perusrakennetta ja sisältöä keskeiseen artikkeliin |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Joki |
{{Joki |
||
| joen_nimi = Mekong |
| joen_nimi = Mekong |
||
| kuva = Mekong. |
| kuva = Mekong River watershed.png |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = Mekongjoki valuma-alueineen |
||
| alkulähde = Rupsa-Lan sola, [[Tiibetin ylänkö]] |
| alkulähde = Rupsa-Lan sola, [[Tiibetin ylänkö]] |
||
| laskupaikka = [[Etelä-Kiinan meri]] |
| laskupaikka = [[Etelä-Kiinan meri]] |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| valuma-alue = 795 000 |
| valuma-alue = 795 000 |
||
}} |
}} |
||
[[Tiedosto:Mekong watershed.png|left|thumb|250px|Mekongjoen uoma]] |
|||
'''Mekong''' ({{k-th|แม่น้ำโขง|}} Khong-joki) on yksi maailman suurimmista joista. Se saa alkunsa [[Tiibet]]istä, josta se kulkee [[Kiina]]n [[Yunnan]]in provinssin, [[Myanmar]]in, [[Thaimaa]]n, [[Laos]]in, [[Kambodža]]n ja [[Vietnam]]in kautta [[Etelä-Kiinan meri|Etelä-Kiinan mereen]]. |
'''Mekong''' ({{k-th|แม่น้ำโขง|}} Khong-joki) on yksi maailman suurimmista joista. Se saa alkunsa [[Tiibet]]istä, josta se kulkee [[Kiina]]n [[Yunnan]]in provinssin, [[Myanmar]]in, [[Thaimaa]]n, [[Laos]]in, [[Kambodža]]n ja [[Vietnam]]in kautta [[Etelä-Kiinan meri|Etelä-Kiinan mereen]]. |
||
Mekongin varrella sijaitsevat Laosin pääkaupunki [[Vientiane]] ja Kambodžan pääkaupunki [[Phnom Penh]]. |
Mekongin varrella sijaitsevat Laosin pääkaupunki [[Vientiane]] ja Kambodžan pääkaupunki [[Phnom Penh]]. |
||
Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.<ref>[http://www.mrcmekong.org/ The Mekong River Commission] MRC</ref> |
Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.<ref>[http://www.mrcmekong.org/ The Mekong River Commission] MRC</ref> |
||
== Kulku == |
|||
[[Tiedosto:Chamdo Mekong.png|pienoiskuva|Mekongin jokilaakso Tiibetissä]] |
|||
[[Tiedosto:20171123 Sunset over Mekong Kratie 3996 DxO.jpg|pienoiskuva|Näkymä joelle Kambodžassa]] |
|||
Mekongin alkulähde sijaitsee [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängöllä]] yli 4 900 metrin korkeudessa. Joen ylintä Kiinan [[Qinhai]]n maakunnasta Tiibetin [[Qamdo]]n lävitse kulkevaa osaa kutsutaan nimellä Za Qu. Tiibetistä [[Yunnanin ylänkö|Yunnanin ylängölle]] laskeutuvaa ja edelleen Myanmarin rajalle syvässä [[jokilaakso]]ssa virtaavaa joen osaa kutsutaan nimellä Lancang. Kiinan rajalta alavirtaan joki muodostaa Myanmarin ja Laosin rajan yli 200 kilometrin matkalta.<ref name=britannica>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Mekong-River | Nimeke = Mekong River | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
Laosissa Mekong virtaa jyrkkärinteisen vuoristoalueen halki ja [[Yhteenvirtaus|yhtyy]] [[Tha]]joen, [[Ou (joki)|Oujoen]] ja [[Ngum]]joen kanssa. Laosin Vientianen kaupungista alavirtaan Mekong muodostaa Laosin ja Thaimaan rajan. Thaimaan [[Khoratin tasanko|Khoratin tasangolla]] Mekongiin virtaavat [[Songkhram]]joki ja [[Mun]]joki. Laosin puolelta jokeen yhdistyvät Vientianen alapuolella [[Kading]]joki, [[Bangfai]]joki ja [[Banghiang]]joki.<ref name=britannica/> |
|||
Mekong virtaa [[Khonen putoukset|Khonen putousten]] läpi Laosissa lähellä Kambodžan rajaa. Kambodžan puolella lähellä Phnom Penhin kaupunkia jokeen yhdistyy [[Tônlé Sab (joki)|Tonle Sap -joki]], joka virtaa [[Kuivakausi|kuivallakaudella]] Mekongiin ja [[Sadekausi|sadekaudella]] Mekongista [[Tonle Sap|Tonle Sap -järveen]]. Phnom Penhistä alavirtaan Mekong haarautuu päähaaraan ja [[Bassac]]jokena tunnettuun haaraan. Etelä-Kiinan mereen laskeva Mekong haarautuu eteläisessä Kambodžassa ja Vietnamin eteläkärjessä useiksi [[Suuhaara|suuhaaroiksi]] ja muodostaa laajan [[suisto]]alueen.<ref name=britannica/> |
|||
== Valuma-alue == |
|||
Mekong on noin 4 350 kilometriä pitkä, ja sen valuma-alue on yli 810 000 neliökilometrin laajuinen. Alue ulottuu mantereisen Kaakkois-Aasian halki Tiibetin ylängöltä Etelä-Kiinan mereen. Valuma-alueeseen kuuluu osia Kiinasta, Myanmarista, Thaimaasta ja Vietnamista sekä Laosin ja Kambodžan valtioiden alueet lähes kokonaan. Joen valuma-aluetta rajaava [[vedenjakaja]] muodostaa suuren osan Laosin ja Vietnamin rajasta.<ref name=britannica/> |
|||
Joen Kiinan alueelta Myanmarin ja Laosin rajalle virtaava 1 955 kilometriä pitkä yläjuoksu eroaa selvästi maantieteeltään 2 390 kilometriä pitkästä alajuoksusta. Yläjuoksulla Mekongin valuma-alue rajoittuu kapeaan jokilaaksoon, kun taas alajuoksulla joen laajaan valuma-alueeseen kuuluvat koillisen Thaimaan [[Khoratin tasanko]], [[Annamin ylänkö|Annamin ylängön]] länsirinteet ja suurin osa Kambodžaa.<ref name=britannica/> |
|||
== Ilmasto ja virtaama == |
|||
Mekongin vuotuinen [[Virtaama|keskivirtaama]] on 14 500 m<sup>3</sup>/s.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mekonginfo.org/assets/midocs/0001968-inland-waters-overview-of-the-hydrology-of-the-mekong-basin.pdf | Nimeke = Overview of the Hydrology of the Mekong Basin | Selite = vuotuiset virtaamat, s. 28 |Ajankohta = 2005 | Julkaisupaikka = Vientiane | Julkaisija = Mekong River Commission | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Suurin osa joen vedestä tulee alajuoksun valuma-alueen sateista.<ref name=britannica/> Lumen sulamisvedet joen yläjuoksulta Kiinan ylängöiltä kuivankauden aikana muodostavat kuitenkin noin 24 prosenttia vuotuisesta virtaamasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mrcmekong.org/about/mekong-basin/hydrology/ | Nimeke = Hydrology | Julkaisija = Mekong River Commission | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
Sademäärä alueella vaihtelee suuresti kausittain [[monsuuni]]tuulten myötä. Joen virtaama on pienimmillään tavallisesti kuivallakaudella huhtikuussa ja suurimmillaan sadekaudella yläjuoksulla elo–syyskuussa sekä alajuoksulla usein vasta lokakuussa.<ref name=britannica/> |
|||
== Luonto ja ympäristö == |
|||
[[Tiedosto:Pangasianodon gigas in Gifu World Fresh Water Aquarium - 1.jpg|pienoiskuva|Mekongin vesistön endeeminen jättihaimonni]] |
|||
Mekongin alajuoksun alue on luonnoltaan yksi maailman [[Biodiversiteetti|monimuotoisimpia]] ja lajirikkaimpia alueita. Sen luontotyyppeihin kuuluvat kosteat ainavihannat metsät, kuivat ainavihannat metsät, kausivihannat metsät, ylänkömetsät, [[mangrove]]t, [[pensasto]]maat ja [[Karstimaa|karstimaat]].<ref name="natural resources">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mrcmekong.org/about/mekong-basin/natural-resources/ | Nimeke = Natural Resources | Julkaisija = Mekong River Commission | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Mekongin vesissä elää maailman joista [[Amazon (joki)|Amazonin]] jälkeen eniten makeanveden kalojen lajeja. Joen eläimistöön kuuluvat myös muiden muassa [[iravadindelfiini]], [[jättihaimonni]] ja [[jokisiimarausku]]. Mekongin ympäristön suuria maanisäkkäitä ovat [[indokiinantiikeri]] ja [[saola]].<ref name=wwf>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.worldwildlife.org/places/greater-mekong | Nimeke = Greater Mekong | Julkaisija = World Wildlife Fund | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
== Talous == |
|||
Mekong on monin tavoin tärkeä tulonlähde miljoonille ihmisille. Joessa on kymmeniä [[sähkö]]energiaa tuottavia [[Vesivoimala|voimalaitospatoja]], ja padoilla säännöstelty joki mahdollistaa [[maanviljely]]n kuivankauden aikana.<ref name=britannica/><ref name=hydropower>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mrcmekong.org/our-work/topics/hydropower/ | Nimeke = Hydropower | Julkaisija = Mekong River Commission | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Mekongin alajuoksun alueelta [[Kalastus|pyydetään]] arviolta vuosittain noin 2,3 miljoonaa tonnia kalaa.<ref name=fisheries>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mrcmekong.org/our-work/topics/fisheries/ | Nimeke = Fisheries | Julkaisija = Mekong River Commission | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Saalis on noin neljännes koko maailman makeanveden kalanpyynnistä ja suurempi kuin missään muussa [[vesistö]]ssä.<ref name=wwf/><ref name=fisheries/> |
|||
Mekong on myös tärkeä mantereisen Kaakkois-Aasian [[Vesiliikenne|liikenneväylä]]. Merialukset liikennöivät jokea pitkin Kambodžan Phnom Penhiin asti, ja pienet jokialukset liikkuvat paikallisesti ylempänäkin. Joen suistoaluetta eteläisessä Vietnamissa halkovat lukuisat kanavat.<ref name=britannica/> |
|||
== Ympäristön ongelmat == |
|||
[[Tiedosto:Mekong-River-Near-Luang-Prabang.jpg|pienoiskuva|Jokilautta lähellä Laosin Luang Prabangia]] |
|||
Mekong on yksi maailman [[Saastuminen|saastuneimmista]] joista. Sen kautta kulkee vuosittain arviolta 40 000 tonnia [[Muovijäte|muovijätettä]] Tyyneenmereen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hull.ac.uk/work-with-us/research/institutes/energy-and-environment-institute/our-work/river-of-plastic | Nimeke = River of Plastic | Julkaisupaikka = | Julkaisija = University of Hull | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Joen monet padot ovat tuhonneet metsiä ja kosteikkoja sekä vähentäneet joen mukana kulkeutuvan [[Sedimentti|sedimentin]] määrää.<ref name=hydropower/> Laajamittainen [[hiekanotto]] rakennusteollisuuden tarpeisiin joen alajuoksulla ja suistoalueella on aiheuttanut jokirantojen [[eroosio]]ta ja mangrovemetsien häviämistä. Alueella on myös käytetty [[Pohjavesi|pohjavettä]] runsaasti, mikä on aiheuttanut [[Maan vajoaminen|maan vajoamista]]. Patojen, hiekanoton ja pohjaveden käytön yhteisvaikutuksesta [[Rannikkoeroosio|rantaviivat ovat vetäytyneet]] monin paikoin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jordan, Christian; Tiede, Jan; Lojek, Oliver; Visscher, Jan; Apel, Heiko; Nguyen, Hong Quan; Nguyen, Chau; Quang, Xuan; Schlurmann, Torsten | Otsikko = Sand mining in the Mekong Delta revisited - current scales of local sediment deficits | Julkaisu = Scientific Reports | Ajankohta = 2019 | Vuosikerta = 9 | Julkaisija = Nature | Tunniste = 17823 | Doi = 10.1038/s41598-019-53804-z | www = https://www.nature.com/articles/s41598-019-53804-z | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/business-50629100 | Nimeke = How the scramble for sand is destroying the Mekong | Tekijä = Timmins, Beth | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 19.12.2019 | Viitattu = 24.2.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 24. helmikuuta 2021 kello 22.03
| Mekong | |
|---|---|
 Mekongjoki valuma-alueineen |
|
| Alkulähde | Rupsa-Lan sola, Tiibetin ylänkö |
| Laskupaikka | Etelä-Kiinan meri |
| Maat |
 Kiina Myanmar Laos Thaimaa Kambodža Vietnam |
| Pituus | 4 909 km |
| Alkulähteen korkeus | 4 975 m |
| Virtaama | 16 000 m³/s |
| Valuma-alue | 795 000 km² |
Mekong (thaiksi แม่น้ำโขง Khong-joki) on yksi maailman suurimmista joista. Se saa alkunsa Tiibetistä, josta se kulkee Kiinan Yunnanin provinssin, Myanmarin, Thaimaan, Laosin, Kambodžan ja Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen.
Mekongin varrella sijaitsevat Laosin pääkaupunki Vientiane ja Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh.
Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.[1]
Kulku
Mekongin alkulähde sijaitsee Tiibetin ylängöllä yli 4 900 metrin korkeudessa. Joen ylintä Kiinan Qinhain maakunnasta Tiibetin Qamdon lävitse kulkevaa osaa kutsutaan nimellä Za Qu. Tiibetistä Yunnanin ylängölle laskeutuvaa ja edelleen Myanmarin rajalle syvässä jokilaaksossa virtaavaa joen osaa kutsutaan nimellä Lancang. Kiinan rajalta alavirtaan joki muodostaa Myanmarin ja Laosin rajan yli 200 kilometrin matkalta.[2]
Laosissa Mekong virtaa jyrkkärinteisen vuoristoalueen halki ja yhtyy Thajoen, Oujoen ja Ngumjoen kanssa. Laosin Vientianen kaupungista alavirtaan Mekong muodostaa Laosin ja Thaimaan rajan. Thaimaan Khoratin tasangolla Mekongiin virtaavat Songkhramjoki ja Munjoki. Laosin puolelta jokeen yhdistyvät Vientianen alapuolella Kadingjoki, Bangfaijoki ja Banghiangjoki.[2]
Mekong virtaa Khonen putousten läpi Laosissa lähellä Kambodžan rajaa. Kambodžan puolella lähellä Phnom Penhin kaupunkia jokeen yhdistyy Tonle Sap -joki, joka virtaa kuivallakaudella Mekongiin ja sadekaudella Mekongista Tonle Sap -järveen. Phnom Penhistä alavirtaan Mekong haarautuu päähaaraan ja Bassacjokena tunnettuun haaraan. Etelä-Kiinan mereen laskeva Mekong haarautuu eteläisessä Kambodžassa ja Vietnamin eteläkärjessä useiksi suuhaaroiksi ja muodostaa laajan suistoalueen.[2]
Valuma-alue
Mekong on noin 4 350 kilometriä pitkä, ja sen valuma-alue on yli 810 000 neliökilometrin laajuinen. Alue ulottuu mantereisen Kaakkois-Aasian halki Tiibetin ylängöltä Etelä-Kiinan mereen. Valuma-alueeseen kuuluu osia Kiinasta, Myanmarista, Thaimaasta ja Vietnamista sekä Laosin ja Kambodžan valtioiden alueet lähes kokonaan. Joen valuma-aluetta rajaava vedenjakaja muodostaa suuren osan Laosin ja Vietnamin rajasta.[2]
Joen Kiinan alueelta Myanmarin ja Laosin rajalle virtaava 1 955 kilometriä pitkä yläjuoksu eroaa selvästi maantieteeltään 2 390 kilometriä pitkästä alajuoksusta. Yläjuoksulla Mekongin valuma-alue rajoittuu kapeaan jokilaaksoon, kun taas alajuoksulla joen laajaan valuma-alueeseen kuuluvat koillisen Thaimaan Khoratin tasanko, Annamin ylängön länsirinteet ja suurin osa Kambodžaa.[2]
Ilmasto ja virtaama
Mekongin vuotuinen keskivirtaama on 14 500 m3/s.[3] Suurin osa joen vedestä tulee alajuoksun valuma-alueen sateista.[2] Lumen sulamisvedet joen yläjuoksulta Kiinan ylängöiltä kuivankauden aikana muodostavat kuitenkin noin 24 prosenttia vuotuisesta virtaamasta.[4]
Sademäärä alueella vaihtelee suuresti kausittain monsuunituulten myötä. Joen virtaama on pienimmillään tavallisesti kuivallakaudella huhtikuussa ja suurimmillaan sadekaudella yläjuoksulla elo–syyskuussa sekä alajuoksulla usein vasta lokakuussa.[2]
Luonto ja ympäristö
Mekongin alajuoksun alue on luonnoltaan yksi maailman monimuotoisimpia ja lajirikkaimpia alueita. Sen luontotyyppeihin kuuluvat kosteat ainavihannat metsät, kuivat ainavihannat metsät, kausivihannat metsät, ylänkömetsät, mangrovet, pensastomaat ja karstimaat.[5] Mekongin vesissä elää maailman joista Amazonin jälkeen eniten makeanveden kalojen lajeja. Joen eläimistöön kuuluvat myös muiden muassa iravadindelfiini, jättihaimonni ja jokisiimarausku. Mekongin ympäristön suuria maanisäkkäitä ovat indokiinantiikeri ja saola.[6]
Talous
Mekong on monin tavoin tärkeä tulonlähde miljoonille ihmisille. Joessa on kymmeniä sähköenergiaa tuottavia voimalaitospatoja, ja padoilla säännöstelty joki mahdollistaa maanviljelyn kuivankauden aikana.[2][7] Mekongin alajuoksun alueelta pyydetään arviolta vuosittain noin 2,3 miljoonaa tonnia kalaa.[8] Saalis on noin neljännes koko maailman makeanveden kalanpyynnistä ja suurempi kuin missään muussa vesistössä.[6][8]
Mekong on myös tärkeä mantereisen Kaakkois-Aasian liikenneväylä. Merialukset liikennöivät jokea pitkin Kambodžan Phnom Penhiin asti, ja pienet jokialukset liikkuvat paikallisesti ylempänäkin. Joen suistoaluetta eteläisessä Vietnamissa halkovat lukuisat kanavat.[2]
Ympäristön ongelmat
Mekong on yksi maailman saastuneimmista joista. Sen kautta kulkee vuosittain arviolta 40 000 tonnia muovijätettä Tyyneenmereen.[9] Joen monet padot ovat tuhonneet metsiä ja kosteikkoja sekä vähentäneet joen mukana kulkeutuvan sedimentin määrää.[7] Laajamittainen hiekanotto rakennusteollisuuden tarpeisiin joen alajuoksulla ja suistoalueella on aiheuttanut jokirantojen eroosiota ja mangrovemetsien häviämistä. Alueella on myös käytetty pohjavettä runsaasti, mikä on aiheuttanut maan vajoamista. Patojen, hiekanoton ja pohjaveden käytön yhteisvaikutuksesta rantaviivat ovat vetäytyneet monin paikoin.[10][11]
Katso myös
Lähteet
- ↑ The Mekong River Commission MRC
- ↑ a b c d e f g h i Mekong River Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Overview of the Hydrology of the Mekong Basin (vuotuiset virtaamat, s. 28) 2005. Vientiane: Mekong River Commission. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Hydrology Mekong River Commission. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Natural Resources Mekong River Commission. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Greater Mekong World Wildlife Fund. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Hydropower Mekong River Commission. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Fisheries Mekong River Commission. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ River of Plastic University of Hull. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Jordan, Christian; Tiede, Jan; Lojek, Oliver; Visscher, Jan; Apel, Heiko; Nguyen, Hong Quan; Nguyen, Chau; Quang, Xuan; Schlurmann, Torsten: Sand mining in the Mekong Delta revisited - current scales of local sediment deficits. Scientific Reports, 2019, 9. vsk. Nature. 17823. doi:10.1038/s41598-019-53804-z. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Timmins, Beth: How the scramble for sand is destroying the Mekong BBC News. 19.12.2019. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mekong Wikimedia Commonsissa
