Tatuointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rap-muusikko Amir Tataloo tatuointeineen.
Tatuointikone.

Tatuointi on ihon koristamista pysyvillä kuvioilla etenkin pistelemällä ihoon väriainetta.[1] Sana tatuointi tulee tahitin kielen sanasta tatau, merkitä.[2] Tatuointi on eräs kehonmuokkauksen ja kehotaiteen muoto.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatuointien historiaa on mahdotonta ajoittaa tarkkaan, mutta tatuoinnit on tunnettu eri kulttuureissa ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Esimerkiksi maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, vuonna 1991 Alpeilta löytyneellä 5300 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä oli tatuointeja.[3]

Japanissa tatuoinnilla on pitkät perinteet. Nykyajan Japanissa tatuoinnit usein yhdistetään rikolliseen Yakuzaan, jonka jäsenillä on usein lähes koko vartalon peittävät tatuoinnit, jotka saa juuri ja juuri piiloon vaatteiden alle.[4]

Euroopassa tatuointeja harrastivat esimerkiksi keltit.[5] Tatuoinnit palasivat Eurooppaan löytöretkeilijöiden mukana 1600- ja 1700-luvuilla. Merimiehet antoivat alkuasukkaiden tatuoida itseään ja toivat tatuoituja alkuasukkaita myös näytille Eurooppaan. 1800-luvulla tatuoinnit olivat muotia Euroopan kuninkaallisten keskuudessa, esimerkiksi Tanskan kuninkaalla Frederikillä oli tatuointi. 1920-luvulla tatuointien suosio laski länsimaissa, ja niitä harrastivat lähinnä rikolliset ja merimiehet.lähde?

Uudelleen tatuoinnit alkoivat nousta suosioon 1960- ja 70-luvuilla. 1990-luvulla tatuoinnista tuli jopa trendi. Tällöin niin sanotut tribaalikuviot tulivat muotiin. Ne ovat yleensä mustia, varsinaisesti mitään esittämättömiä kuvioita. Muita suosittuja kuva-aiheita olivat niin sanotun vanhan koulukunnan kuvat eli perinteiset ruusut, pantterit ja muut esittävät selkeät kuviot sekä niin sanotut musta ja harmaa -kuvat. Suomen ensimmäiset viralliset tatuointiliikkeet avattiin vuonna 1987.lähde?

Tatuointi merkitsemis- ja rangaistusvälineenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatuoinnilla on eri maissa myös merkattu muun muassa sotilaita, prostituoituja ja vankeja.[6] Esimerkiksi Natsi-Saksassa keskitysleirivangit merkittiin numerotatuoinnilla.[7] Toisen maailmansodan aikana saksalaiset SS-sotilaat merkittiin tatuoimalla heidän veriryhmänsä käteen. Irezumi oli Japanissa feodaaliajalla tuomitulle rikolliselle suoritettu rangaistustatuointi.[8] Asiantunteva henkilö saattoi käsivarren tatuoinnista lukea henkilön rikoshistorian ja asiaatuntematonkin näki heti, että kyse oli tuomitusta ja rangaistusta rikollisesta. Irezumi antoi kantajalleen pysyvän rikollisen leiman ja johti usein tatuoidun ajautumiseen yhteiskunnan ulkopuolelle, kokopäiväiseksi rikolliseksi.lähde?

Tatuoinnin tekeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat tatuoinnit on luultavasti tehty terävällä neulalla. Japanissa ja monissa muissa maissa tatuointi tehdään vielä usein nykyisinkin terävällä bambupiikillä. Tatuoitaessa neula uppoaa enimmillään kahden millimetrin syvyyteen. Nykyään tatuoinnit tehdään länsimaissa tarkoitukseen suunnitellulla sähköisellä tatuointikoneella. Sen keksi Samuel O’Reilly vuonna 1891 ja sen toimintaperiaate on nykyäänkin lähes samanlainen kuin alkuaikoina, eli sähkömagneettiset kelat liikuttavat neulaa nopeasti edestakaisin.lähde?

Tatuoinnin teko.

Tatuointi voi olla minkä muotoinen tai -kokoinen tahansa, pelkästä pisteestä aina koko vartalon peittävään tatuointiin. Tatuoinnin hinta määräytyy sen koon, eri värien lukumäärän ja sen tekemiseen tarvittavan ajan mukaan, eli pieni ja nopeasti tehtävä kuvio tulee halvemmaksi kuin iso ja yksityiskohtainen kuva. Tatuoinnin värit haalistuvat vuosien saatossa, erityisesti suorassa auringonvalossa. Jotta tatuoinnin värit pysyisivät kirkkaina, tatuoinnit tulisi värjätä uudelleen tatuoijalla 10–15 vuoden välein. Tatuoinnin haalistuminen ja kuvan yksityiskohtien ja ääriviivojen ”pehmeneminen” on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja sidoksissa siihen, missä paikassa tatuointi on. Siinä, missä toisen tatuointi kestää 20 vuotta hyvännäköisenä voi toisen kuva ruveta haalistumaan jo viiden vuoden jälkeen. Aurinkorasvan käyttäminen kesäisin on suositeltavaa jos tatuointi on sellaisessa paikassa, että se altistuu paljon auringon paahteelle.lähde?

Tatuointikuva saatetaan suunnitella itse tai tatuointiliikkeessä valitaan mallikansioista haluttu kuva. Monet liikkeet suunnittelevat kuvan asiakkaan toiveiden mukaan, ja luonnosten ja suunnitelmien laatimiseen suositellaan käyttämään aikaa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Iholle pitää piirtää tai jäljentää siirtokuva ääriviivoista ennen tatuoimista. Siirtokuvan tai suoraan iholle piirrettävän luonnoksen paikoilleen asettelun aikana tatuoitava ihoalue on pidettävä mahdollisimman luonnollisessa asennossa, jotta kuvaan ei tulisi vääristymiä ihon venymisen takia. Itse tatuoimisen aikana ihoa taas pitää venyttää, jotta väri tarttuu paremmin, neula menee oikeaan syvyyteen ja neula ei ”tartu” ihoon kiinni. Iän ja raskauden myötä iho voi venyä tai kutistua etenkin vatsan seuduilta, mikä aiheuttaa myös tatuoinnin venymistä tai kutistumista. Jos tatuointiin tulee rankan painonvaihtelun seurauksena arpia tai venyneitä alueita, joista väri on kadonnut lähes kokonaan, voidaan tällaiset kohdat kuitenkin helposti korjata jälkikäteen. Muutenkin tatuointien tekeminen parantuneiden arpien päälle onnistuu useimmiten oikein hyvin. Tatuointi onkin oivallinen keino peittää ja häivyttää vanhoja arpia, palovammoja ja muita pienempiä tai isompia ihon pinnassa olevia kauneusvirheitä.lähde?

Tatuointia tehtäessä iho tottuu yleensä nopeasti tatuointineulaan, mutta mikäli tehtävä kuva on isokokoinen ja sen tekemiseen menee aikaa, voi tatuoitavaa kohtaa lopulta alkaa särkeä. Kivun kokeminen on jälleen kerran hyvin yksilöllistä, ja tatuoinnin ottamisen tuskallisuus riippuu myös hyvin paljon kehon osasta, johon tatuointia tehdään. Koettavaan kipuun voi myös vaikuttaa, jos useita ihmisen hermoratoja on lähellä tatuoitavaa paikkaa.lähde?

Tatuoinnin terveysriskit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatuointihaavan tulehdus ja allergiset reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatuointi on avohaava, ja se paranee ihotyypistä riippuen kahden viiden viikon kuluessa.lähde?

Tatuoinnit saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Etenkin raskaana olevia sekä ihotautia tai muuta sairautta potevien tulisi olla tietoisia tatuointeihin liittyvistä haittavaikutuksista.[9]

Tatuointivärit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat tatuointipalveluiden turvallisuutta. Euroopan unionissa tatuoinneissa käytettävien väriaineiden on tullut olla olla kemikaalilainsäädännön mukaisia vuodesta 2022 alkaen.[9]

Eettisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatuointeja ei suositella tehtäväksi alle 18-vuotiaille.[9] Suomen laki ei suoranaisesti kiellä tekemästä alle 18-vuotiaalle tatuointia.[10][11] Joissain liikkeissä tatuointeja ei tehdä alaikäisille lainkaan, joskus vaaditaan vähintään vanhempien kirjallinen lupa ja joissain liikkeissä on vanhemman oltava tatuoitavan nuoren mukana.[12]

Kaikissa liikkeissä ei suostuta toteuttamaan kaikkia ehdotuksia, esimerkiksi kasvoihin tehtävää tatuointia tai loukkaavia kuvioita.[13] Kasvojen pinnalla on myös hyvin paljon hermoja, jotka voivat helposti vaurioitua kuvaa tehdessä.lähde?

Monet henkilöt eivät hyväksy tatuointeja. Tämä voi joissakin tapauksissa, varsinkin asiakaspalvelutehtävissä, muodostua esteeksi esimerkiksi työnsaannille, mikäli tatuointi on näkyvässä paikassa.[14] Joidenkin mielestä tatuoinnit rikkovat ihmiskehon kauneuden ja sopusoinnun.[15]

Tatuoinnin poisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Archives of Dermatology -lehdessä vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan tatuoinneista halutaan päästä eroon myöhemmällä iällä, koska niiden koetaan kuuluvan menneeseen elämään ja nuoruuteen. Noin neljänneksellä 18–30-vuotiaista yhdysvaltalaisista on tatuointi. Arviolta noin viidennes tatuoinnin ottaneista on tyytymätön tatuointiinsa, mutta vain kuusi prosenttia päättää poistattaa ihokuvionsa. Kaksi kolmasosaa tatuoinnin poistajista on naisia. Syy miksi naiset poistattavat tatuointejaan herkemmin kuin miehet on häpeän tunne tai kielteiset huomautukset sekä vaikeus peittää tatuointi vaatteilla.[16] Tutkijoiden mukaan naisten tatuointeja ei vielä nykyisinkään hyväksytä samalla tavoin kuin miesten tatuointeja. Tähän viittaa heidän mielestään myös se, että naiset ottavat yhä tatuointinsa suojattuihin paikkoihin.[17]

Pienet tatuoinnit voidaan poistaa leikkaamalla iho pois tatuoinnin kohdalta. Tämän jälkeen ympärillä oleva iho venytetään ja ommellaan tikeillä kiinni. Vielä noin kämmenen kokoisen kuvan verran voidaan ihoa venyttää, mutta sitä suuremmat tatuoinnit tarvitsevat ihonsiirron toisaalta kehosta ja huomattavasti vaativamman kirurgisen operaation. Leikkauksella pystytään poistamaan tatuointi täydellisesti, mutta sen seurauksena ihoon jää aina arpi.lähde?

Toinen tapa poistaa tatuointi on ihon ”hiominen” hiilidioksidilaserilla. Tulokset riippuvat siitä miten syvällä muste ihossa on. Hiilidioksidilaserilla voidaan poistaa vain tasaisesti tehtyjä tatuointeja, joten piikeillä tehdyt tatuoinnit täytyy poistaa muulla tavalla. Hiilidioksidilaser jättää ihoon arven, joka saattaa olla pahakin. Värilaser on poistomenetelmistä tehokkain ja kallein, koska jokaisen eri värin poistoon tarvitaan oma laitteensa ja ne ovat harvinaisia.lähde?

Tatuointeja poistavat lähinnä yksityiset sairaalat ja poikkeuksetta tatuoinnin poiston hinta on moninkertainen sen ottamiseen verrattuna. Tatuointiinsa kyllästyneelle helpoin tapa on teettää sen päälle uusi tatuointi. Uusia tatuointimenetelmiä joissa käytetään kosmetiikkateollisuudesta tuttuja väriaineita on kehitteillä. Tatuointiväri kapseloidaan muutaman mikrometrin kokoisiin polymeerihelmiin. Tatuoinnin poisto vaatii vain yhden laserkäsittelyn, jossa värin ympärillä oleva helmi rikkoontuu, jolloin väri valuu soluihin ja hajoaa itsestään.lähde?

UV-tatuoinnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On myös mahdollista teettää UV-valossa loistavia tatuointeja, jolloin ihon alle tatuoidaan sitä varten valmistettua erikoismustetta, jota on saatavissa monissa eri väreissä. UV-tatuoinnit ovat käytännössä lähes näkymättömiä auringonvalossa, mutta niitä voidaan yhdistää tavallisten tatuointien kanssa yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Tosin tatuointikone voi jättää pieniä arpia ihoon. UV-valoja, joissa tatuoinnit näkyvät, on esimerkiksi monissa yökerhoissa.lähde?

Useita UV-musteita on epäilty karsinogeeneiksi sekä allergeeneiksi. UV-musteen tunnettuja haittavaikutuksia ovat kutina ja ihottuma. Mahdollisista sivuvaikutuksista ja työskentelyvaiheen vaikeuksista johtuen monet tatuoijat kieltäytyvät työskentelemästä UV-musteilla.lähde?

Millaisia tatuoidut ovat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ryhmä Yakuzan jäseniä Sanja Matsuri-festivaalissa Japanissa vuonna 2007.

Tatuointi kertoo lyhytnäköisyydestä ja impulsiivisuudesta. Tutkijat selittävät tätä sillä, että henkilö valitsee välittömän tatuointihalun ja pitkän aikavälin ura- ja muiden haittojen välillä. Tatuoidut ovat useammin työttömiä ja matalatuloisia, mutta tämä selittyy koulutuksella, ammatilla, terveystekijöillä ym. Heillä on alempi tuntipalkka, mutta tämäkin selittyy muilla muuttujilla, kuten koulutus, riskitaipumus ja rikoshistoria. Tutkimuksen perusteella tatuoidut välittävät siitä, mitä muut heistä ajattelevat, yhtä paljon kuin muutkin, mutta he yliarvioivat sitä, miten hyväksyttyjä tatuoinnit ovat.[18]

Tatuoinnit, etenkin näkyvät ja offensiiviset, ovat yhteydessä mielenterveysdiagnooseihin, univaikeuksiin ja riskikäyttäytymiseen.[19] Tatuoinnit ovat yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen ja sensaatiohakuiseen käyttäytymiseen.[20]

Tatuoinneilla on voimakas yhteys poikkeavuuksiin, persoonallisuushäiriöihin ja rikollisuuteen. Tatuointeja ja rikoksia ennustavat samat riskitekijät, persoonallisuuspiirteet ja rikollinen elämäntapa.[21][22]

Monet rikollisjengit, kuten Venäjän mafia ja Japanin yakuza yhdistetään voimakkaasti tatuointeihin.

Demografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaistutkimuksessa useimmin tatuointeja ottivat 25-34-vuotiaat miehet, lävistyksiä 14-24-vuotiaat naiset. Tatuointeja oli 8,5 %:lla väestöstä, lävistyksiä 6,5 %:lla.[20]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ tatuointi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Snicker, Anna-Liisa: Tatuointeja, hennavärjäystä ja lävistyksiä 12.1.2009. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 23.4.2010.
  3. ↑ The World’s Oldest Tattoos (PDF) Journal of Archaeological Science. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 295, 296) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Encyclopedia of Body Adornment Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 167,168) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 19) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  8. ↑ Cunningham, Don: Taiho-jutsu. Law and order in the age of the samurai, s. 34–36. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5 (englanniksi)
  9. ↑ a b c Itkonen, Janne: Leimasta taiteeksi: tatuointiala on nykyään järjestäytynyttä ja tatuoijaksi voi päätyä jopa Kelan tuella Apu. 19.5.2022. Viitattu 20.2.2024.
  10. ↑ Lapsi tarvitsee ostoksiinsa vanhemman suostumuksen 23.1.2015. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 21.1.2019.
  11. ↑ Kehonmuokkaus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 16.11.2010. Arkistoitu 26.9.2011. Viitattu 4.9.2020.
  12. ↑ Imatralla jonotetaan jopa puoli vuotta tatuoijalle – alaikäinen tarvitsee vanhemman suostumuksen kuvaan Imatralainen. 12.1.2018. Arkistoitu 21.10.2019. Viitattu 21.10.2019.
  13. ↑ Hiiro, Jukka: Näitähän ei iholle naulata! Metro. 12.3.2009. Arkistoitu 27.11.2010. Viitattu 30.5.2010.
  14. ↑ Bidisha: People with tattoos are reckless and impulsive – just look at the mucky splodge on my arm The Guardian. 14.9.2019. Viitattu 20.2.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Cáven, Tiina: Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen Yle.fi. 2.4.2020. Viitattu 20.2.2024.
  16. ↑ Naiset poistattavat tatuointeja miehiä useammin Helsingin Sanomat. 22.7.2008. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 23.4.2010.
  17. ↑ Naiset katuvat tatuointejaan miehiä useammin 23.7.2008. Yle Uutiset. Viitattu 23.4.2010.
  18. ↑ Bradley J. Ruffle & Anne E. Wilson: Tat will tell: Tattoos and time preferences. Journal of Economic Behavior & Organization, Lokakuu 2019, 166. vsk, s. 566-585. doi:10.1016/j.jebo.2019.08.001 Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Karoline Mortensen, Michael French & Andrew Timming: Are tattoos associated with negative health-related outcomes and risky behaviors?. International Journal of Dermatology, 2019, 58. vsk, nro 7, s. 816-824. doi:10.1111/ijd.14372 Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ a b Elmar Brähler: Prevalence of tattooing and body piercing in Germany and perception of health, mental disorders, and sensation seeking among tattooed and body-pierced individuals. Journal of Psychosomatic Research, 2006. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Wesley G. Jennings, Bryanna Hahn Fox, David P. Farrington: Inked into Crime? An Examination of the Causal Relationship between Tattoos and Life-Course Offending among Males from the Cambridge Study in Delinquent Development. Journal of Criminal Justice, 14.1.2014, 42. vsk, nro 1, January–February 2014, s. 77–84. doi:10.1016/j.jcrimjus.2013.12.006
  22. ↑ Adams, Joshua: The Relationship between Tattooing and Deviance in Contemporary Society. Deviance Today, 2012, s. 137–145.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Belitz-Henriksson, Jenny: Naisen iholla. 32 tarinaa tatuoinneista. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7077-6
  • Hemingson, Vince: Tatuoinnit. Kehotaiteen käsikirja. ((Tattoo Design Directory. The Essential Reference for Body Art, 2009.) Käännös: Johanna Virtanen) Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-189-8
  • Juntunen, Juho: Tatuoitu. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29522-1
  • Ruotsalainen, Jari: Kosmeettisia häiriöitä? Kertomuksia suomalaisesta tatuoinnista. Joensuu: Ilias, 2001. ISBN 952-5309-31-2
  • Ruotsalainen, Jari: Iholle kaiverrettu. Tatuoimisen kulttuurinen murros Suomessa. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2015.
  • Watkins, Jack: Tatuointi. Symbolit ja niiden merkitykset. ((Tattoo. Symbols and Meanings, 2010.) Suomentanut Teemu Leminen) Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492449-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tatuointi.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tatuointi&oldid=22713871”