Yngwie Malmsteen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yngwie J. Malmsteen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yngwie Malmsteen
Yngwie Malmsteen esiintymässä vuonna 2008.
Yngwie Malmsteen esiintymässä vuonna 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt30. kesäkuuta 1963 (ikä 60)
Muusikko
Taiteilijanimi Yngwie Malmsteen
Yngwie J. Malmsteen
Aktiivisena 1982
Tyylilajit neoklassinen metalli, shred metal, speed metal, power metal, heavy metal, glam metal
Soittimet kitara
Yhtyeet Alcatrazz
Steeler
Yngwie Malmsteen's Rising Force
Levy-yhtiöt Polydor
PolyGram
Aiheesta muualla
www.yngwiemalmsteen.com

Yngwie Johan Malmsteen (oikealta nimeltään Lars Johan Yngve Lannerbäck, s. 30. kesäkuuta 1963 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen kitaristi, joka saavutti 1980-luvulla mainetta soittotekniikallaan ja yhdistämällä klassisen musiikin elementtejä raskaan rockin kitaransoittoon. Hänet tunnetaan erittäin teknisestä ja nopeasta soittotaidostaan.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musikaaliseen perheeseen syntyneenä Malmsteen sai vaikutteita klassisesta musiikista jo lapsena ja aloitti kitaransoiton viisivuotiaana, kun hänen äitinsä tuli kotiin kitara mukanaan. Kun hän yhdeksänvuotiaana näki televisiosta Jimi Hendrixin hajottamassa kitaroitaan, hän ajatteli, että se oli hienoa ja alkoi soittaa kitaraa tosissaan. Kymmenvuotiaana Yngve otti myös käyttöönsä hänen äitinsä tyttönimen Malmsteen ja muutti etunimensä englantilaisempaan muotoon Yngwieksi.

Teini-ikäisenä Malmsteen tutustui viulutaituri Niccolò Paganinin musiikkiin, jota hän pitää yhtenä tärkeimmistä klassisista vaikutteistaan. Muokatessaan Paganinin kappaleita kitaralle Malmsteen kehitti tunnetun soittotaitonsa. Malmsteen pitää tärkeinä innoittajinaan myös klassisen musiikin säveltäjiä, kuten Johann Sebastian Bachia ja Antonio Vivaldia, sekä rock-muusikoita, kuten Al Di Meolaa, Genesiksen Steve Hackettia ja Deep Purplen Ritchie Blackmorea.

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmsteenin debyyttisooloalbumi Rising Force (1984) poiki Yhdysvaltain Billboard-listan sijoituksen nro 60 sekä Grammy-ehdokkuuden. Ura oli kuitenkin vähällä katketa vuonna 1987 vakavaan auto-onnettomuuteen, jossa kitaristin oikean käden hermot vaurioituivat. Määrätietoinen kuntoutus palautti soittokyvyn, ja vuonna 1988 sooloura jatkui albumilla Odyssey. Sitten 1980-luvun Malmsteenin suosio Yhdysvalloissa on hiipunut, mutta muualla maailmassa hänen levynsä ja kiertueensa ovat aina löytäneet yleisönsä. Etenkin Japanissa ja Etelä-Amerikassa hänen suosionsa jatkoi nousuaan 1990-luvulla.

Vuonna 1989 Yngwie Malmsteen konsertoi Neuvostoliitossa peräti 20 kertaa peräkkäin: kymmenen kertaa Moskovassa ja toiset kymmenen Leningradissa, jossa äänitettiin albumi Trial By Fire. Kaikkiaan konserteissa kävi yhteensä yli 240 000 kuulijaa.

Klassisen musiikin vaikutteiden kautta Malmsteen on antanut rockille oman panoksensa. Hän on neoklassisen metallin edelläkävijöitä ja esiintuojia muun muassa Randy Rhoadsin ja Eddie Van Halenin ohella. Musiikinharrastajien ja eritoten ”metallistien” keskuudessa ”Ynkkä” on jonkinlainen käsite – häneen yhdistetään usein taiturimainen nopea kitaransoitto eli tilutus.

Kitaravalmistaja Fenderin ensimmäiset nimikkomallit tehtiin Yngwie Malmsteenille ja Eric Claptonille.lähde? Malmsteenin malli on Stratocaster, jossa otelauta on koverrettu nauhojen välistä (ns. scalloping), ja hän käyttää kitaroissaan hyvin ohuita kieliä.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmsteen on naimisissa April Malmsteenin kanssa ja heillä on poika Antonio, joka on nimetty klassisen musiikin säveltäjän Antonio Vivaldin mukaan. He asuvat Miamissa Floridassa.lähde?

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steeler[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alcatrazz[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soolo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livetaltioinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]