Yhdysvaltain presidentinvaalit 1872
![]() | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaalien tulokset. Punaisissa osavaltioissa voittivat Grant/Wilson, sinisissä Greeley, keltaisissa Hendricks ja vihreissä Brown, Jenkins and Davis, jotka saivat Greeleyn valitsijamiesäänet hänen kuoltuaan. Numerot kertovat jokaisen osavaltion valitsijamiesäänten määrän. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Yhdysvaltain presidentinvaalit 1872 järjestettiin 5. marraskuuta 1872. Vaalit voitti republikaani Ulysses S. Grant haastajanaan liberaalirepublikaani Horace Greeley. Grant voitti Greeleyn saamalla 284 valitsijamiesääntä, kun taas Greeley olisi saanut 66 valitsijamiesääntä. Greeley kuitenkin kuoli pian vaalien jälkeen, jolloin hänen saamansa äänet jaettiin muiden ehdokkaiden kesken.[2]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grantin ensimmäisen presidenttikaudella oli tullut ilmeiseksi, että hänen poliittiset liittolaisensa olivat nimittäneet ystäviä ja yhteistyökumppaneita virkoihin. Grantin ja hänen liittolaistensa politiikka kasvatti kaunaa niiden republikaanien keskuudessa, jotka oli jätetty pois virka-asemista. Nämä republikaanit muodostivat Yhdysvaltain liberaalirepublikaaninen puolueen, jotka uskoivat Grantin olevan korruptoitunut.[3][2]
Ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liberaalirepublikaanien varhainen suosikki oli diplomaatti Charles Francis Adams, joka oli entisen presidentin John Quincy Adamsin poika. Hän kuitenkin osottautui epäsuosituksi. New York Tribune -lehden päätoimittaja Horace Greeley valittiin presidenttiehdokkaaksi ja Benjamin Gratz Brown varapresidenttiehdokkaaksi. Greeleyn suosio johtui osin hänen sanomalehtensä näkyvyydestä ja hänen poliittisista kannoistaan, jotka olivat konservativiisempia kuin useampien liberaalirepublikaanien.[2]
Demokraatit pelkäsivät liberaalirepublikaanien heikentävän heidän kannatustaan, joten he pidättäytyivät nimeämästä omaa ehdokasta ja kannattivat sen sijaan Greeleytä ja Brownia.[2]
Grant odotusten mukaisesti haki jatkokautta, mutta otti varapresidenttiehdokkaakseen Henry Wilsonin.[2]
Vaalikampanja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Republikaanit hyökkäsivät kampanjoinnissaan Greeleyn tukemaan utopistiseen sosialismiin ja Sylvester Grahamin ruokavaliosuosituksiin. Myös Thomas Nastin Greeleyn vastaiset sarjakuvat Harper's Weekly -lehdessä herättivät laajaa huomiota.[4] Greeleytä kritisoitiin niin armottomasti, että hän sanoi tuskin tietävänsä, oliko hän ehdolla presidentiksi vai vankilaan.[5]
Grant ei osallistunut itse aktiiviseen kampanjointiin.[2] Greeley kampanjoi julkishallinnon uudistuksen puolesta ja kannatti jälleenrakentamisen lopettamista.[4]
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Greeley sai noin 44 prosenttia kansanäänistä ja Grant noin 56 prosenttia. Greeley kuoli ennen kuin valitsijamiesäänet laskettiin, joten hänen saamansa valitsijamiesäänet jaettiin muiden ehdokkaiden kesken.[2]
Nimi[2] | Puolue | Ääniä | Valitsijamiehiä |
---|---|---|---|
Ulysses S. Grant | republikaanit | 3 597 132 | 286 |
Horace Greeley | liberaalirepublikaanit / demokraatit | 2 834 125 | 0 |
Charles O'Conor | Straight Out Democratic | 18 602 | 0 |
Thomas A. Hendricks | Independent-Democratic | 0 | 42 |
B. Gratz Brown | demokraatit | 0 | 18 |
Charles J. Jenkins | demokraatit | 0 | 2 |
David Davis | demokraatit | 0 | 1 |
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Voter Turnout in Presidential Elections Kalifornian yliopisto, Santa Barbara. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i United States presidential election of 1872 Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Ulysses S. Grant History. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Presidential Elections History. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Horace Greeley Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|