Viron presidentinvaali 2001

Viron presidentinvaali 2001

27. ja 28. elokuuta 2001 (Riigikogu-vaihe) 21. syyskuuta 2001 (vaalikokous)

Ehdokas Arnold_Rüütel Toomas Savi Peeter Tulviste Puolue Kansanliitto Reformi Isänmaaliitto   Ehdokas Peeter Kreitzberg Andres Tarand Puolue Keskusta Maltilliset

Presidentti ennen vaaleja Lennart Meri Isänmaaliitto Uusi presidentti Arnold_Rüütel Kansanliitto

Viron presidentinvaali on epäsuora vaali, jossa valitaan Viron presidentti. Ensimmäinen kierros järjestettiin 27. elokuuta 2001, toinen ja kolmas kierros 28. elokuuta 2001. Koska kukaan ei saavuttanut Riigikogun suljetussa lippuäänestyksessä riittävää enemmistöä, seuraava vaihe käytiin 21. syyskuuta valitsijamieskokouksessa.

Vaalitapa

Viron presidentin valitsemisen vaalilaissa parlamentti eli riigikogu kutsutaan ensin valitsemaan presidenttiä. Laki vaatii vähintään 68 ääntä riigikogun 101 jäseneltä eli kahden kolmasosan enemmistöä. Äänestyskierroksia käydään kolme kahden päivän aikana.

Jos parlamentin jäsenten vaalit epäonnistuvat näissä kolmessa äänestyksessä, Riigikogun puhemies kutsuu erityisen vaalikokouksen (vir. valimiskogu). Se koostuu 101 riigikogun jäsenestä ja tuolloin 266 valitsijasta, jotka paikalliset viranomaiset (kaupungit ja kunnat) lähettivät. Kuntien edustajista 10 tuli Tallinnasta, neljä edustajaa Tartosta, Narvasta ja Pärnusta, kaksi edustajaa yli 10 000 asukkaan kaupungeista ja lopuilla kunnilla yksi edustaja/kunta.

Vaalit olivat salaiset.

Edeltävät keskustelut ja presidenttiehdokkaiden nimeäminen

Virossa käytiin jännittävät presidentinvaalit elo-syyskuussa 2001. Edellinen presidentti Lennart Meri oli valittu kaksi kertaa eikä ollut näin ollen enää mahdollista valita uudelleen. Selkeää ennakkosuosikkia vuoden 2001 vaaleissa ei ollut. Ehdokkaina oli Kansanliiton ehdokas, Viron neuvostoaikainen presidentti Arnold Rüütel, Keskustapuolueen ehdokas, Riigikogun varapuhemies Peeter Kreitzberg, reformipuolueen ehdokas, riigikogun puhemies Toomas Savi, Isänmaaliiton ehdokas, Tarton yliopiston entinen rehtori Peeter Tulviste ja Maltillisten ehdokas, entinen pääministeri Andres Tarand.

Virossa presidentillä on veto-oikeus lainsäädännössä. Hän nimittää myös pääministerin ja muut korkeat viranhaltijat, toimii maan asevoimien ylipäällikkönä ja edustaa maata ulkomailla. Uuden presidentin keskeisiä tehtäviä oli tässä vaiheessa Viron luotsaaminen kohti EU- ja Nato-jäsenyyttä yhdessä hallituksen kanssa. Sisäpoliittisesti maan sosiaaliset ongelmat ja osallistuminen niiden ratkaisemiseen nähtiin myös tärkeänä tehtävänä tulevalle presidentille.

Riigikogun vaalivaihe

Riigikoguvaiheen presidentinvaalissa oli ensimmäisellä kierroksella kaksi ehdokasta, joista Keskustan Kreitzberg sai 40 ääntä ja Maltillisten Tarand 28 ääntä. Loput äänestivät tyhjää tai pidättyivät äänestyksestä. Reformipuolue päätti tässä vaiheessa, että sen ehdokas Savi ei ole mukana vielä riigikogu-äänestyksissä, vaan vasta syyskuun vaalikouksessa.

Toinen ja kolmas riigikogun kierros ei tuonut myöskään ratkaisua, sillä toisella kierroksella Kreitzberg sai 36 ääntä ja Tulviste 35 ääntä Isänmaaliitolta ja Maltillisilta. Tarand oli siis tässä vaiheessa poissa pelistä. Kolmannella kierroksella Kreitzberg sai 33 ääntä, ja Tulviste myös 33 ääntä. Tämä tarkoitti sitä, että Kreitzberg ja Tulviste olivat autiomaattisesti mukana syyskuun valitsijamieskokouksessa. Muiden ehdokkaiden nimeäminen vaati 21 valitsijamiehen tuen. Varmoina ehdokkaina tässä vaiheessa kahden edellä mainitun lisäksi olivat Savi ja Rüütel. Mahdollisina ehdokkaina nähtiin riippumaton Mati Päts, sotaa edeltävän presidentti Konstantin Pätsin pojanpoika, sekä Andres Tarand ja Isämaaliiton Tunne Kelam. Vaali suoritettiin siis lähes kuukausi riigikogu-vaiheen jälkeen.

Vaalikokous - riigikogun ja kuntien edustajat

Kaksi vuotta presidentiksi valintansa jälkeen Arnold Rüütel vietti 75-vuotispäiviään. Kuvassa presidentti vaimonsa Ingridin kanssa.

Riigikogun ja kuntien edustajista muodostunut valitsijamieskokous äänesti ensin useita ehdokkaita: Rüütel 114 ääntä, Savi 90, Tulviste 89 ja Kreitzberg 72. Yksi lippu oli tyhjä ja yksi riigikogun edustaja oli poissa sydänkohtauksen vuoksi. Jatkoon pääsi kaksi eniten ääniä saanutta eli Rüütel ja Savi. Siinä saatiin ratkaisu aikaan, vaikka oli epäily, että valinta palautuu takaisin riigikoguun. Rüütel sai 186 eli niukasti yli puolet ja Savi 155. Kaksi lippua hylättiin ja tyhjiä oli 23.,

Näin presidentiksi tuli opposition, Kansanliiton ja Keskustapuolueen, tukema ehdokas. Rüüteliä tukivat presidentiksi ennen kaikkea maakuntien eli pienten kuntien edustajat. Kokenut sosiaalidemokraattien kansanedustaja Marju Lauristin totesi, että Rüütel - toisin kuin Meri - noudattaa tarkoin Viron perustuslakia, joka antaa presidentille symbolisen, edustuksellisen tehtävän. "Paljon tulee riippumaan hänen avustajakunnastaan. Meri teki roolista paljon merkittävämmän kuin perustuslaki lupaa. Nyt peräännytään varmaan takaisin alkuperäisille rajoille." Lisäksi Lauristin totesti, että "Rüütelin voitto oli nostalgian voitto".

Aiheesta muualla

• President of the Republic of Estonia Elections vvk.ee. Viitattu 10.2.2021. (englanniksi)