Toomas Savi
| Toomas Savi | |
|---|---|
 Toomas Savi vuonna 2010. |
|
| Riigikogun puhemies | |
|
1995 - 2003
|
|
| Edeltäjä | Ülo Nugis |
| Seuraaja | Ene Ergma |
| Euroopan parlamentin jäsen | |
|
14.7.2009–30.6.2014
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. joulukuuta 1942 Tarto, Viro |
| Kansalaisuus | viro |
| Ammatti | lääkäri, poliitikko, europarlamentaarikko, keihäänheittäjä |
| Puoliso | Kirsti Savi |
| Tiedot | |
| Puolue |
Viron kommunistinen puolue (EKP) (1961-1990) Reformipuolue (1994-) |
| Tutkinnot | Tarton yliopisto |
Toomas Savi (s. 30. joulukuuta 1942 Tarto) on virolainen poliitikko, riigikogun puhemies, europarlamentaarikko, lääkäri ja nuoruudessaan kansainvälisen tason keihäänheittäjä.
Ammattina lääkäri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toomas Savi suoritti yleis- ja urheilulääketieteen tutkinnon Tarton yliopistossa vuonna 1970. Sen jälkeen vuonna 1975 hän suoritti urheilufysiologian tutkinnon. Savi työskenteli lääkärinä 1970 - 1980 ja myös vanhempana tutkimusassistenttina vuoteen 1979. Vuosina 1979–1993 hän johti Tarton urheiluklinikkaa. Hän työskenteli myös suomalaisissa sairaaloissa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa vuosina 1991-1992.[1]
Savi työskenteli Tarton yliopiston fysiologian laitoksen lihastoimintalaboratorion vanhempana tutkijana 1970-1979. Hän oli mukana Neuvostoliiton olympiajoukkueen lääkärinä vuoden 1972 Münchenin, 1976 Montrealin ja 1980 Moskovan olympialaisissa sekä vuosina 1970-1980 Neuvostoliiton yleisurheilujoukkueen lääkärinä. Vuonna 1994, kun Virolla oli jo oma olympiajoukkue Lillehammerin talviolympialaisissa, Savi toimi joukkueen lääkärinä.[1]
Uuden itsenäisyyden ajan poliitikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savi osallistui politiikkaan Laulavan vallankumouksen aikaan. Hän oli toki ollut Viron kommunistisen puolueen jäsen vuodesta 1961 eli opiskeluvuosistaan lähtien. Vuosina 1989-1993, 1996-97 ja 1999-2000 hän oli Tarton kaupunginvaltuuston jäsen. Vuosina 1993-1995 hän oli Tarton apulaiskaupunginjohtaja.[1]
Savi on ollut Viron reformipuolueen jäsen vuodesta 1994. Seuraavana vuonna eli 1995 Toomas Savi valittiin Viron parlamentin eli Riigikoguun, jossa hän toimi vuosina 1995-2007 eli 12 vuoden ajan. Vuosina 1995-2003 hän oli parlamentin puhemies ja vuosina 2003-2004 parlamentin varapuheenjohtaja.[2] Keväällä 2004 Savi valittiin Euroopan parlamenttiin puolueensa ainoana virolaisedustajana. Siellä hän oli viisivuotisen toimikautensa aikana kehitysyhteistyökomitean jäsen ja suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan toinen puheenjohtaja.[1]
Vuonna 2001 hän oli presidenttiehdokkaana, mutta hävisi presidentin virkaan valitulle Arnold Rüütelille viimeisellä kierroksella äänin 186-155.[3]
Urheilija ja urheilujohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toomas Savi oli nuoruudessaan menestynyt yleisurheilija päälajinaan keihäänheitto. Parhaat urheiluvuodet Savilla olivat 1960-luvun lopulla. Vuodenn 1967 Neuvostoliiton spartakiadeissa Savi sijoittui viidenneksi. Syyskuussa 1967 hän heitti Suomessa Kotkassa tuloksen 81,20, joka oli vuoden 1967 maailmantilastossa 15. paras ja samalla 3. paras neuvostoliittolaisheittäjän edellään latvialainen Janis Lusis ja toinen virolainen Mart Paama.[4] Saville tulivat Suomi ja suomalaiset tutuiksi. Hän kilpaili opinahjonsa Tarton yliopiston riveissä yleisurheiluotteluissa Helsingin yliopiston vastaan 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Vuonna 1968 Savi kilpaili myös Neuvosto-Viron edustajana Helsingissä yleisurheilun kolmimaaottelussa Suomi–Tšekkoslovakia–Viro.[5] Kaikkiaan Savi saavutti Neuvosto-Viron kansallisissa yleisurheilumestaruuskisoissa 1 kullan ja 3 hopeaa vuosina 1964–69. Kaikkiaan hän edusti Neuvosto-Viroa yleisurheilussa 18 maaottelussa.
Savin nimi on tullut esille suomalaisen keihäänheiton olympiavoittajan Pauli Nevalan elämäkerrassa, joka kilpaili Savin kanssa useissa kilpailuissa. Nevalan mukaan hän ja suomalainen kilpakumppani Jorma Kinnunen saivat Savilta doping-pillereitä, jotka Nevalan mukaan olivat Neuvostoliiton urheilijoiden jokapäiväisessä käytössä ja Savi antoi heille kyseisiä pillereitä.[6][7]
Keihäänheiton lisäksi Savi oli myös kori- ja lentopalloilija.
Savi oli uudelleenitsenäistyneen Viron olympiakomitean perustaja vuonna 1989 ja toiminut olympiakomitean varapuheenjohtajana vuosina 2008-2012. Lisäksi hän on toiminut Viron hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1999-2011 eli 12 vuoden ajan. Savin eroamiset urheilujärjestöjen johtotehtävistä vuosien 2011-2012 aikana liittyivät maastohiihdon virolaisen olympiavoittajan Andrus Veerpaluun liitettyjen doping-syytösten vuoksi.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d ESBL Biograafi: Toomas Savi esbl.ee. Viitattu 22.5.2020. (viroksi)
- ↑ Riigikogu esimeeste galerii täienes Toomas Savi portreega 13.9.2004. riigikogu.ee. Viitattu 22.5.2020. (viroksi)
- ↑ President of the Republic of Estonia Elections 25.6.2005. vvk.ee. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Kauden yleisurheilutilastot 18: Lusis ja Nemeth kauden kovimmat keihäsmiehet. Helsingin Sanomat, 25.3.1968, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.8.2019.
- ↑ Sarjoja kentällä. Helsingin Sanomat, 7.8.1968, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.8.2019.
- ↑ Doping mukaan Viron vaalitaistoon 5.3.2001. Kaleva. Viitattu 22.5.2020.
- ↑ Soome odatšempion kiskus Toomas Savi dopingujutud taas päevavalgele 23.7.2019. ohtuleht.ee. Viitattu 22.5.2020. (viroksi)
- ↑ Тоомас Сави временно покинул пост вице-президента Олимпийского комитета 25.6.2005. postimees.ee. Viitattu 22.5.2020. (venäjäksi)
| ||||||||||
