Siirry sisältöön

Viron EU-kansanäänestys

Wikipediasta
Viron EU-kansanäänestys

Kannatatko liittymistä Euroopan unioniin ja Viron tasavallan perustuslain muuttamisesta annetun lain hyväksymistä?

Sijainti  Viro
Ajankohta 14. syyskuuta 2003
Tulokset
kyllä
 
66,83 %
ei
 
33,17 %
Tulokset vaalipiireittäin
  kyllä
  ei
EU:hun liittymistä kannattaneen Res Publica-puolueen vaalimainos äänestystä edeltävältä ajalta. Kuvassa puolueen puheenjohtaja, silloinen Viron pääministeri Juhan Parts vaalimainoksessa.

Viron EU-kansanäänestys järjestettiin 14. syyskuuta 2003 Viron liittymisestä Euroopan unioniin. Hieman reilu kaksi kolmasosaa äänestäneistä kannatti unioniin liittymistä.

Euroopan unionin jäsenyys oli yksi Viron ulkopolitiikan päätavoitteista itsenäistymisestä 1991 lähtien. Viroa pyydettiin aloittamaan neuvottelut EU:hun liittymisestä vuonna 1997, ja Viro kutsuttiin virallisesti unionin jäseneksi Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa 2002.[1] Viron parlamentti ilmoitti sitten, että kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestetään syyskuun puolivälissä 2003.[2]

Viron hallitus hyväksyi kansanäänestyksessä äänestettävän kysymyksen joulukuussa 2002. Kansanäänestyksen kysymys, johon äänestäjien piti vastata joko ”kyllä” tai ”ei”, oli:[3]

Kas Teie olete Euroopa Liiduga ühinemise ja Eesti Vabariigi põhiseaduse täiendamise seaduse vastuvõtmise poolt? (suom. Kannatatko liittymistä Euroopan unioniin ja Viron tasavallan perustuslain muuttamisesta annetun lain hyväksymistä?)

Virossa ei ole käytössä mitään tiettyä äänestysaktiivisuuden rajaa, joka tulee ylittää, jotta kansanäänestyksen tulos olisi pätevä.[4]

Kampanja ennen kansanäänestystä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielipidemittaukset vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla osoittivat melko heikkoa kannatusta EU-jäsenyydelle. Tämä vakuutti Viron johtavat poliitikot, kuten presidentti Arnold Rüütel, pääministeri Juhan Parts ja riigikogun puhemies Ene Ergma tukivat vahvasti omalla panoksellaan kyllä-ääniä eli EU:hun liittymistä.[5] Kolmikko julkaisi 25. kesäkuuta julistuksen, jonka mukaan ”Viro tulee aina olemaan osa Europpaa”.[4] Kansanäänestystä edeltävällä viikolla Suomen presidentti Tarja Halonen vieraili Virossa tuoden esille Suomen pääosin positiivista kuvaa EU-jäsenydestä Suomen kohdalla.[6][7]

Talous oli yksi tärkeimmistä asioista, joista keskusteltiin kansanäänestyskampanjan aikana. EU-jäsenyyden kannattajat sanoivat, että jäsenyys vauhdittaisi talouskasvua ja loisi uusia työpaikkoja, kun taas kielteisesti EU:hun suhtautuvien mukaan EU-jäsenyys voisi hidastaa Viron talouskasvua. Vastustajat väittivät myös, että Viron ei pitäisi siirtyä suoraan yhdestä liitosta eli Neuvostoliitosta toiseen eli EU:hun.[2][8]

EU-jäsenyyskampanja sai vahvaa poliittista, taloudellista ja tiedotusvälineiden tukea. Viron keskustapuolue oli ainoa johtava puolue, joka vastusti EU:hun liittymistä. Pääsyä tukevat julisteet olivat vallitsevia katukuvassa. Vähän ennen äänestystä kyselyt osoittivat EU-jäsenyyden lisääntyneen kannatuksen, kun 70 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta EU:hun liittymisestä.[2]

Kokonaistulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valinta Ääniä %
Kyllä369 65766,8
Ei183 45433,2
Hyväksyttyjä ääniä553 111100
Hylättyjä/tyhjiä27240,5
Ääniä yhteensä555 83564,1
Äänioikeutettuja867 714
Lähde:[9]

Alueittain (Maakunnat, Tallinna ja Tartto)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueet Ääni-
oik.
Äänes-
täneitä
Hylät-
tyjä
ääniä
Kyllä
(ääniä)
Kyllä
(%)
Ei
(Ääniä)
Ei
(%)
Harjumaa79 59854 12320237 67069,8616 25130,14
Hiidenmaa8524561326379367,89179432,11
Itä-Virumaa65 04936 37017120 63457,0015 56543,00
Jõgevamaa28 87917 31610011 30965,69590734,31
Järvamaa29 98018 9016512 88668,41595031,59
Läänemaa21 02213 28751875966,18447733,82
Länsi-Virumaa48 35029 40616119 31566,05993033,95
Põlvamaa25 47114 70193904361,90556538,10
Pärnumaa67 32842 98217228 57366,7414 23733,26
Raplamaa28 25618 0667211 59764,45639735,55
Saaremaa28 86917 8256511 08462,41667637,59
Tartumaa36 31922 03310914 96768,27695731,73
Valgamaa25 00815 02876931462,29563837,71
Viljandimaa44 26427 26813418 49468,16864031,84
Võrumaa30 81318 8888910 95558,27784441,73
Tallinna227 361156 779554107 40568,7548 82031,25
Tartto72 62347 24958433 85972,5612 80627,44
Viro yhteensä86 7714555 8352724369 65766,83183 45433,17
Lähde:[9]

Kansanäänestyksen tulosta pidettiin symbolisena eleenä, jossa Viro katkaisi viimeisetkin siteensä Neuvostoliittoon. Pääministeri Parts sanoi tuloksen selvittyä, että ”kevät on saapunut Viroon”. Latviassa, jossa pidettiin viikkoa myöhemmin myös kansanäänestys EU-jäsenyydestä, arveltiin Viron äänestystuloksen johtavan vastaavanlaiseen tulokseen myös Latviassa.[10]

Virosta tuli unionin jäsen virallisesti 1. toukokuuta 2004.[11]

  1. Estonia profile - Timeline BBC News. 6.3.2012. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
  2. 1 2 3 The Referendum on the 14th of September 2003. Estonian National Electoral Committee. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
  3. Riigikogu otsus 2003. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 20.1.2026. (viroksi)
  4. 1 2 Referendum on UE membership 2003 Estonia 2026. Robert Schuman Foundation. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
  5. EU Referendum News balticsww.com. Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
  6. Nieminen, Martta: Halonen tuo EU-sanomaa Viroon juuri ennen kansanäänestystä Helsingin Sanomat. 9.9.2003. Viitattu 11.3.2024.
  7. Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Tarton yliopistossa 10.9.2003 10.9.2003. Suomen Tasavallan Presidentti. Arkistoitu 2019. Viitattu 11.3.2024.
  8. Estonians Say “Jah” to the EU Deutsche Welle. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
  9. 1 2 Results 2003. Estonian National Electoral Committee. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
  10. Estonian Referendum to Join EU Passes - 2003-09-15 26.10.2009. Voice of America. Arkistoitu 2024. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
  11. Estonia celebrates 21 years in the European Union 1.5.2025. Embassy of Estonia, Copenhagen. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)