Ville Ropponen
| Ville Ropponen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1977 Espoo |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, toimittaja,kriitikko,kääntäjä |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | esseistiikka, matkakirjallisuus, tietokirjallisuus, runous, satiiri |
| Esikoisteos | Uralilainen ikkuna (2012) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ville Ropponen (s. 1977 Espoo)[1] on suomalainen kirjailija, toimittaja, kriitikko ja kääntäjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu esseeteoksia, tietokirjoja, artikkeleita, reportaaseja ja kirjallisuuskritiikkiä. Hän on julkaissut myös yhden runokokoelman sekä novelleja Parnassossa, Nuori Voima -lehdessä ja kirjallisuusantologioissa.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ropponen on valmistunut filosofian maisteriksi ja opiskellut kirjoittamista Oriveden Opistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Vapaana toimittajana Ropponen on avustanut noin 50 suomalaista lehteä (muun muassa Helsingin Sanomia, Kalevaa, Kansan Uutisia, Voimaa, Vihreää Lankaa ja Aamulehteä) sekä tehnyt journalistisia matkoja Venäjälle, Ukrainaan, Kazakstaniin, Baltian maihin, Georgiaan, Armeniaan, Azerbaidžaniin, Yhdysvaltoihin, Irakin Kurdistaniin ja Bangladeshiin.[3] Artikkeleissaan Ropponen on keskittynyt erityisesti kulttuurisiin kysymyksiin, etnisiin vähemmistöihin, ekologiaan ja Euraasian kehitysnäkymiin.
Ropposen kaunokirjallinen esikoinen, esseeteos Uralilainen ikkuna, ilmestyi vuonna 2012. Teos oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas samana vuonna.[4] Teos on käännetty tšekiksi.[5] Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen kirjoittama tietokirja Luiden tie: Gulagin jäljillä oli Tieto-Finlandia-palkintoehdokas 2019.[6] Teos sai kunniamaininnan matkalehti Mondon Vuoden matkakirja 2019 -kilpailussa.[7] Teoksen julkaisi venäjäksi Venäjän suurin kustantamo Eksmo nimellä Doroga na kostjah (2021).[8]
Ropponen on kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä ja esseitä Parnassoon, Nuoreen Voimaan ja Kiiltomato.net-verkkolehteen sekä useisiin sanomalehtiin.[2] Hän on kääntänyt runoja ja proosaa kulttuurilehtiin. Ropponen oli runousjärjestö Nihil Interitin sihteerinä vuosina 2002–2003. Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 2007–2010. Hän oli tuottamassa poikkitaiteellista Kiila-klubia vuosina 2007–2016. Kansainvälistä runokiertue ja -antologiahanketta Bjarmia & Beowulf hän oli tuottamassa 2013–2014. Runokiertue oli mainittuina vuosina osa Turun runoviikkoja. Ropponen kirjoittaa entisen Neuvostoliiton maihin sekä kirjallisuuteen keskittynyttä nettiblogia Kabaree Kulkukoira.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esseeteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siperialainen Säväri. Enostone, 2021. ISBN 978-952-738-931-7.
- Suuren idän essee. Savukeidas, 2017. ISBN 978-952-268-197-3.
- Uralilainen ikkuna. Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-050-1.
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ihmisrobotin tulevaisuus. Enostone, 2017. ISBN 978-952-5960-58-7.
Tietokirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ropponen, Ville & Sutinen, Ville-Juhani: Sorretut sanat. Vainottujen neuvostokirjailijoiden jäljillä. SKS, 2022. ISBN 978-951-858-351-9.
- Ropponen, Ville & Sutinen, Ville-Juhani: Luiden tie – Gulagin jäljillä. Like, 2019. ISBN 978-952-01-1842-6.
- Sankarimatkailijan Jugra. Like, 2016. ISBN 978-952-01-1553-1.
- Ropponen, Ville & Niinikangas, Kalle: Georgia. Savukeidas, 2016. ISBN 978-952-268-142-3.
- Ropponen, Ville & Niinikangas, Kalle: Lasten kanssa matkalla. Savukeidas, 2013. ISBN 978-952-268-074-7.
- Ropponen, Ville & Deviatkina, Natalia: Krimin niemimaa. Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-59-2.
Toimitetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ropponen, Ville (toim.): Bjarmia-antologia. Savukeidas, 2015. ISBN 978-952-268-145-4.
- Ropponen, Ville & Berglund, Krista & Ikonen, Susan & Laitila, Teuvo (toimittaneet): Löytöretkiä Georgiaan. University Press of Eastern Finland, 2014. ISBN 978-952-5934-08-3.
- Ropponen, Ville (toim.): Volga-antologia. Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-75-2.
Tekstejä teoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Parasta katseluaikaa, WSOY 2020, ISBN 978-951-0-45282-0.
- Katseita maailmaan. Esseeantologia (toimittaneet Hilkka Lamberg, Satu Grünthal). Laatusana Oy 2015, ISBN 978-951-9062-79-2.
- Granta 5: Venäjä. Otava 2015. ISBN 978-951-1-29116-9.
- Kenen aika? – esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta, Avain 2012, ISBN 978-951-692-876-3.
- Volgan mutkasta Siperiaan/From the Volga to Siberia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, ISBN 978-952-222-345-6.
- Raivoa ja lamaannusta. Kiilan albumi 2010, Teos 2010, ISBN 978-951-8512-98-4.
- Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista, Savukeidas 2009, ISBN 978-952-5500-42-4.
- Uhmaa ja unelmia. Kiilan albumi 2005, Like 2005. ISBN 952-471-661-5.
- Motmot: Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2003, WSOY 2004, ISBN 951-0-28876-4.
Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ropponen, Ville (toim.): Hyöky ( 2017) ja Verso (2018), Voima-lehden välissä ilmestyneet, yhdessä Kalle Niinikankaan kanssa toimitetut Kiilan lehtiset jatkoivat vuonna 1937 alkanutta Kiilan albumien perinnettä.lähde?
- Ropponen, Ville (toim.): Kirjallisuus teroittajan työpöydällä, Kiila ry:n verkkosivuilla vuonna 2007 ilmestynyt nuorten kirjailijoiden yhteiskunnallinen kirjoitussarja.
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viktoria Lomasko: Se toinen Venäjä. Dokumenttisarjakuvaa Kremlin varjoista. (Drugaja Rossija). Umpihanki, 2019. ISBN 978-952-7313-05-3.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ropponen, Ville, 1977- finto.fi. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ a b Enostone: Ropponen Ville Enostone. 1.10.2017. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
- ↑ a b Ville Ropponen ja Natalia Deviatkina: Krimin niemimaa Savukeidas. Arkistoitu 5.4.2019. Viitattu 19.2.2019.
- ↑ Petäjä, Jukka: Kymmenen kirjaa tavoittelee Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa HS.fi. 24.10.2012. Viitattu 20.8.2016.
- ↑ Ville Ropponen: Uralské okno: Esej o menšinách Ruska Pavel Melvart. 1.5.2018. Viitattu 8.4.2019.
- ↑ Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ Mondo valitsi Vuoden matkakirjan 2019 Apu.fi. 23.10.2019. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ Eksmo: Ropponen Ville Eksmo. 1.6.2021. Viitattu 4.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
