Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Viisi dynastiaa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiinan tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika oli poliittisen epäyhtenäisyyden ajanjakso Kiinan historiassa vuodesta 907 vuoteen 960 Tang-dynastian ja Song-dynastian välillä, jolloin viisi lyhytikäiseksi jäänyttä dynastiaa hallitsivat vuorotellen Kiinan vanhaa keskusaluetta Pohjois-Kiinassa ja samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Kiinaa hallitsi kymmenen vakaampaa kuningaskuntaa. Poliittinen hajoaminen alkoi jo Tang-dynastian loppukaudella ja sen päätti Song-dynastia, jonka keisari Taizu ja hänen seuraajansa yhdistivät suurimman osan Kiinaa jälleen yhden vallan alle.

Viisi dynastiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiden dynastian (kiin. Wǔdài) kauden aloitti Zhu Wen, joka syrjäytti Tang-dynastian viimeisen keisarin vuonna 907. Zhu Wen keskitti valtansa Keltaisenjoen tasangolle ja yhdisti alueen tärkeään liikenteen väylään Keisarinkanavaan. Zhu Wen valitsi pääkaupungikseen Bein eli nykyisen Kaifengin kaupungin Henanissa. Kaifengilla ei ollut historiallista merkitystä, mutta se sijaitsi lähellä aiempaa keisarillista pääkaupunkia Luoyangia ja se sijaitsi lähellä Kiinan maatalouskeskuksia Länsi-Kiinassa. Kaifeng toimi myöhemmin myös pohjoisen Song-dynastian pääkaupunkina. Zhu Wenin syrjäytti vuonna 923 Hou Tang ja häntä seurasivat Hou Jin vuonna 936, Hou Han vuonna 947 ja Hou Zhou vuonna 951. Dynastioiden nopeat romahdukset loppuivat vasta vuonna 960, jolloin valtaan nousi Song-dynastia, jonka onnistui vallata suuri osa entisen Tang-dynastian alueista. Sinänsä kaoottinen vallanvaihdosten aika sujui suhteessa moniin muihin Kiinan historian ajanjaksoihin rauhallisesti ja pääkärsijöinä olivatkin valtansa menettäneet aristokraatit.[1]

Viisi dynastiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Kiinan viisi dynastiaa olivat:

  1. Myöhempi Liang-dynastia 907923
  2. Myöhempi Tang-dynastia 923936
  3. Myöhempi Jin-dynastia 936946
  4. Myöhempi Han-dynastia 947950
  5. Myöhempi Zhou-dynastia 951960

Kymmenen kuningaskuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina on historiallisesti ollut jakaantunut Tang-dynastian ajoista aina Qing-dynastian valtakauteen saakka kahteen osaan, sotilaallisesti vahvaan pohjoiseen ja taloudellisesti sekä kulttuurillisesti vahvaan etelään. Vuosien 907 ja 960 välillä Kiinaan ja suurimmaksi osaksi sen eteläosaan muodostui kymmenen itsenäistä kuningaskuntaa: Wu (902–937), eteläinen Tang (937–975/976), Nan Ping (924–963), Chu (927–951), aikaisempi Shu (907–925), myöhempi Shu (934–965), Min (909–945), pohjoinen Han (951–979), eteläinen Han (917–971) ja Wu-Yue (907–978). Osa kuningaskunnista saavutti sisäisen vakauden, mutta yksikään niistä ei kehittynyt tarpeeksi vahvaksi yhdistämään Kiinaa.[1] Eteläisten kuningaskuntien kulttuuri kukoisti ja monet tunnetuksi tulleet taiteilijat ja runoilijat elivät tuona aikana. Esimerkiksi Tang-kuningaskunnan viimeinen keisari Li Yu tunnettiin ci-runojen mestarina. Myös monet kiinalaisen buddhalaisuuden, taolaisuuden ja konfutselaisuuden klassikoista kirjoitettiin kymmenen kuningaskunnan aikana. Kuningaskunnat kävivät toisaalta myös usein sotia keskenään. Vuonna 960 perustettu pohjoinen Song-dynastia alkoi yhdistää Kiinaa ja valloitti eteläiset kuningaskunnat Nan Pingin ja Wun vuonna 963, myöhemmän Shun vuonna 965, eteläisen Hanin vuonna 971 ja eteläisen Tangin vuonna 975. Song-dynastia viimeisteli etelän valloituksen vuonna 978, kun se sai haltuunsa Wu-Yuen, sekä Min- ja Chu-kuningaskuntien rippeistä muodostuneen Qingyuanin.[2]

10 kuningaskunnan hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiden dynastian hallitsijat luetellaan kunkin dynastian omalla sivulla.

10 kuningaskuntaa
Temppelinimet (Miào Hào 廟號) Kuolemanjälkeiset nimet (Shi Hao 諡號) Syntymänimet Hallintokaudet Aikakausinimet (Nian Hao 年號) ja niiden vuodet
Käytäntö: käytetään syntymänimiä ellei toisin mainita
Wu Yue-kuningaskunta 904-978
Tai Zu (太祖 tài zǔ) Wu Su Wang (武肅王 wǔ sù wáng) Qian Liu (錢鏐 qián liú 904-932 Tianbao (天寶 tiān bǎo) 908-923

Baoda (寶大 bǎo dà) 923-925
Baozheng (寶正 bǎo zhèng) 925-932

Shi Zong (世宗 shì zōng) Wen Mu Wang (文穆王 wén mù wáng) Qian Yuan Quan (錢元瓘 qián yuán guàn) 932-941 ei ollut
Cheng Zong (成宗 chéng zōng) Zhong Xian Wang (忠獻王 zhōng xiàn wáng) Qian Zuo (錢佐 qián zuǒ) 941-947 ei ollut
ei ollut Zhong Xun Wang (忠遜王 zhōng xùn wáng) Qian Zong (錢倧 qián zōng) 947 ei ollut
ei ollut Zhong Yi Wang (忠懿王 zhōng yì wáng) Qian Chu (錢俶 qián chù) 947-978 ei ollut
Min-kuningaskunta 909-945, mukaan lukien Yin-kuningaskunta 943-945
Tai Zu (太祖 tài zǔ) Zhong Yi Wang (忠懿王 zhōng yì wáng) Wang Shen Zhi (王審知 wáng shěn zhī) 909-925 ei ollut
ei ollut ei ollut Wang Yan Han (王延翰 wáng yán hàn) 925-926 ei ollut
Tai Zong (太宗 tài zōng) Hui Di (惠帝 huì dì) Wang Yan Jun (王延鈞 wáng yán jūn) 926-935 Longqi (龍啟 lóng qǐ) 933-935

Yonghe (永和 yǒng hé) 935

Kang Zong (康宗 kāng zōng) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Wang Ji Peng (王繼鵬 wáng jì péng) 935-939 Tongwen (通文 tōng wén) 936-939
Jing Zong (景宗 jǐng zōng) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Wang Yan Xi (王延羲 wáng yán xī) 939-944 Yonglong (永隆 yǒng lóng) 939-944
ei ollut Tian De Di (天德帝 tiān dé dì) (as Emperor of Yin) Wang Yan Zheng (王延政 wáng yán zhèng) 943-945 Tiande (天德 tiān dé) 943-945
Jing Nan tai Nan Ping-kuningaskunta 906-963
ei ollut Wu Xin Wang (武信王 wǔ xìn wáng) Gao Ji Xing (高季興 gāo jì xīng) 909-928 ei ollut
ei ollut Wen Xian Wang (文獻王 wén xìn wáng) Gao Cong Hui (高從誨 gāo cóng huì) 928-948 ei ollut
ei ollut Zhen Yi Wang (貞懿王 yì wáng) Gao Bao Rong (高寶融 gāo bǎo róng) 948-960 ei ollut
ei ollut Shi Zhong (侍中 shì zhōng) Gao Bao Xu (高寶勗 gāo bǎo xù) 960-962 ei ollut
ei ollut ei ollut Gao Ji Chong (高繼沖 gāo jì chōng) 962-963 ei ollut
Chu-kuningaskunta 897-951
ei ollut Wu Mo Wang (武穆王 wǔ mò wáng) Ma Yin (馬殷 mǎ yīn) 897-930 ei ollut
ei ollut Heng Yang Wang (慑陽王 héng yáng wáng) Ma Xi Sheng (馬希聲 mǎ xī shēng) 930-932 ei ollut
ei ollut Wen Zhao Wang (文昭王 wén zhāo wáng) Ma Xi Fan (馬希範 mǎ xī fàn) 932-947 ei ollut
ei ollut Fei Wang (廢王 fèi wáng) Ma Xi Guang (馬希廣 mǎ xī guǎng) 947-950 ei ollut
ei ollut Gong Xiao Wang (恭孝王 gōng xiào wáng) Ma Xi E (馬希萼 mǎ xī è) 950 ei ollut
ei ollut ei ollut Ma Xi Chong (馬希崇 mǎ xī chóng) 950-951 ei ollut
Wu-kuningaskunta 994-937
Tai Zu (太祖 tài zǔ) Xiao Wu Di (孝武帝 xiào wǔ dì) Yang Xing Mi (楊行密 yáng xíng mì) 904-905 Tianyao (天祐 tiān yòu) 904-905
Lie Zong (烈宗 liè zōng) Jing Di (景帝 jǐng dì) Yang Wo (楊渥 yáng wò) 905-908 Tianyao (天祐 tiān yòu) 905-908
Gao Zu (高祖 gāo zǔ) Xuan Di (宣帝 xuān dì) Yang Long Yan (楊隆演 yáng lóng yǎn) 908-921 Tianyao (天祐 tiān yòu) 908-919

Wuyi (武義 wǔ yì) 919-921

ei ollut Rui Di (睿帝 ruì dì) Yang Pu (楊溥 yáng pǔ) 921-937 Shunyi (順義 shùn yì) 921-927

Qianzhen (乾貞 qián zhēn) 927-929
Dahe (大和 dà hé) 929-935
Tianzuo (天祚 tiān zuò) 935-937

Nan (Eteläinen) Tang-dynastia 937-975
Käytäntö vain tästä kuningaskunnasta: Nan (Eteläinen) Tang + kuolemanjälkeiset nimet. Hou Zhu:sta käytettiin nimeä Li Hou Zhu (李後主 lǐ hòu zhǔ)
Xian Zhu (先主 xiān zhǔ) tai Lie Zu (烈祖 liè zǔ) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Li Bian (李(曰, jonka alla 弁) lǐ biàn) 937-943 Shengyuan (昇元 shēng yuán) 937-943
Zhong Zhu (中主 zhōng zhǔ) tai Yuan Zong (元宗 yuán zōng) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Li Jing (李璟 lǐ jǐng) 943-961 Baoda (保大 bǎo dà) 943-958

Jiaotai (交泰 jiāo tài) 958
Zhongxing (中興 zhōng xīng) 958

Hou Zhú (後主 hòu zhǔ) Wu Wang (武王 wǔ wáng Li Yu (李煜 lǐ yù 961-975 ei ollut
Nan (Eteläinen) Han-kuningaskunta 917-971
Gao Zu (高祖 gāo zǔ) Tian Huang Da Di (天皇大帝 tiān huáng dà dì) Liu Yan (劉巖 liǔ yán) tai Liu Yan (劉(龍, jonka alla 天) liǔ yǎn) 917-925 Qianheng (乾亨 qián hēng) 917-925

Bailong (白龍 bái lóng) 925-928
Dayou (大有 dà yǒú) 928-941

ei ollut Shang Di (殤帝 shāng dì) Liu Fen (劉玢 liǔ fēn) 941-943 Guangtian (光天 guāg tiān) 941-943
Zhong Zong (中宗 zhōng zōng) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Liu Cheng (劉晟 liǔ chéng) 943-958 Yingqian (應乾 yìng qián) 943

Qianhe (乾和 qiàn hé) 943-958

Hou Zhu (後主 hòu zhǔ) ei ollut Liu Chang (劉鋹 liǔ chǎng) 958-971 Dabao (大寶 dà bǎo) 958-971
Bei (Pohjoinen) Han-kuningaskunta 951-979
Shi Zu (世祖 shì zǔ) Shen Wu Di (神武帝 shén wǔ dì) Liu Min (劉旻 liǔ mín) 951-954 Qianyou (乾祐 qián yòu) 951-954
Rui Zong (睿宗 ruì zōng) Xiao He Di (孝和帝 xiào hé dì) Liu Cheng Jun (劉承鈞 liǔ chéng jūn) 954-970 Qianyou (乾祐 qián yòu) 954-957

Tianhui (天會 tiān huì) 957-970

Shao Zhu (少主 shào zhǔ) ei ollut Liu Ji En (劉繼恩 liǔ jì ēn) 970 ei ollut
ei ollut Ying Wu Di (英武帝 yīng wǔ dì) Liu Ji Yuán (劉繼元 liǔ jì yuán) 970-982 Guangyun (廣運 guǎng yùn) 970-982
Qian (Aikaisempi) Shu-kuningaskunta 907 - 925
Gao Zu (高祖 gāo zǔ) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Wang Jian (王建 wáng jiàn) 907-918 Tianfu (天復 tiān fù) 907

Wucheng (武成 wǔ chéng2) 908-910
Yongping (永平 yǒng píng) 911-915
Tongzheng (椊正 tōng zhèng) 916
Tianhan (天漢 tiān hàn) 917
Guangtian (光天 guāng tiān) 918

Hou Zhu (後主 hòu zhǔ) ei ollut Wang Yan (王衍 wáng yǎn) 918-925 Qiande (乾德 qián dé) 918-925

Xiankang (咸康 xián kāng) 925

Hou (Myöhempi) Shu-kuningaskunta 934 - 965
Gao Zu (珈祖 gāo zǔ) liian työläs, joten ei käytetä tästä hallitsijasta Meng Zhi Xiang (孟知祥 mèng zhī xiáng) 934 Mingde (明德 míng dé) 934
Hou Zhu (後主 hòu zhǔ) ei ollut Meng Chang (孟昶 mèng chǎng) 938-965 Mingde (明德 míng dé) 934-938

Guangzheng (廣政 guǎng zhèng) 938-965


Paikallisia itsenäisiä hallituksia Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan kauden aikana, joita ei perinteisesti lasketa kuuluvaksi kymmeneen kuningaskuntaan
Virkanimike Syntymänimi Hallintokausi
Wuping ja Hunan (咰度 jié dù) (Bysantin kaltainen tilanne) 950-963
Wuping (武平節度使 wǔ píng jié dù shǐ) Liu Yan (劉言 liǔ yán) 950-953
Wuping (武平節度使 wǔ píng jié dù shǐ) Wang Kui (王逵 wáng kuí) tai Wang Jin Kui (王進逵 wáng jìn kuí) 953-956
Hunan (湖南節度使 hú nán jié dù shǐ) Zhou Xing Feng (周行逢 zhāo xíng féng) 956-962
Hunan (湖南節度使 hú nán jié dù shǐ) Zhou Bao Quan (周保權 zhāo bǎo quán) 962-963
Quanzhang (節度 jié dù) (Bysantin kaltainen tilanne) 945-978
Quanzhang (泉漳都指揮使 quán zhāng dū zhǐ huī shǐ) Liu Cong Xiao (留從效 liú cóng xiào) 945-962
Quanzhang (泉漳留守 quán zhāng liú shǒu) Liu Shao Zi (留紹鎡 liú shào zī) 962
Quanzhang (泉漳節度使 quán zhāng jié dù shǐ) Zhang Han Si (張漢思 zhāng hàn sī) 962-963
Quanzhang (泉漳節度使 quán zhāng jié dù shǐ) Chen Hong Jin (陳洪進 chén hóng jìn) 963-978

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kenneth Pletcher: The history of China, s. 130-135. Britannica Educational Publishing, 2011. ISBN 978-1-61530-181-2. (englanniksi)
  2. Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China, s. 827-830. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]