Vigdís Finnbogadóttir

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vigdís Finnbogadóttir
Vigdis Finnbogadottir (1985).jpg
Vigdis Finnbogadottir 1985
Islannin 4. presidentti
1. elokuuta 1980 - 1. elokuuta 1996
Pääministeri Gunnar Thoroddsen
Steingrímur Hermannsson
Þorsteinn Pálsson
Steingrímur Hermannsson
Davíð Oddsson
Edeltäjä Kristján Eldjárn
Seuraaja Ólafur Ragnar Grímsson
Tiedot
Syntynyt 15. huhtikuuta 1930 (ikä 87)
Islannin lippu Reykjavik, Islanti
Ammatti opettaja, teatterinjohtaja
Vigdís Finnbogadóttirin vaakuna.

Vigdís Finnbogadóttir Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (s. 15. huhtikuuta 1930) oli Islannin neljäs presidentti vuosina 19801996.

Vigdís Finnbogadóttirin isä oli maa- ja vesirakentamisen professori Finnbogi Rútur Þorvaldsson ja äiti sairaanhoitaja Sigríður Eiríksdóttir.[1]

Valmistuttuaan ylioppilaaksi hän opiskeli ranskaa Grenoblen yliopistossa ja erikoistui teatteritieteeseen Sorbonnen yliopistossa. Tämän jälkeen hän opiskeli teatterihistoriaa Kööpenhaminassa. Hän oli ranskan kielen opettaja vuosina 1962–1967 reykjavíkilaisissa lukioissa. Hän opetti teatteritiedettä ja teatterihistoriaa Islannin yliopistossa. Hän perusti matkaoppaan koulutusohjelman Islannin matkailutoimistolle. Vuosina 1972–1980 hän oli Reykjavíkin teatteriyhdistyksen (Leikfélag Reykjavíkur), myöhemmin Kaupunginteatteri, johtaja. Hänen kansallista mainettaan ja suosiotaan lisäsivät taideohjelmien juontaminen ja ranskan kielen opetusohjelmien esittäminen Islannin televisiossa (RÚV). Hän toimi Pohjoismaiden neuvoston kulttuuriasioiden neuvoa antavan komission puheenjohtajana vuosina 1976–1980.[2][1]

Lokakuun 24. päivänä 1975 Islannin naiset olivat poissa työpaikoiltaan ("Kvennafrídagurinn"). He kokoontuivat järjestettyihin tapaamisiin eri puolilla Islantia. Naiset olivat tyytymättömiä siihen, että heitä ei otettu vakavasti politiikassa – parlamentissa oli vähän naisia. Vuoden 1980 presidentinvaalien aikaan monet islantilaiset olivat järkkymättömiä: ehdokkaiden joukossa tuli olla myös nainen. Vigdísin nimi esiintyi yhtenä mahdollisuutena lehdistössä. Vigdís Finnbogadóttir ja Guðlaugur Þorvaldsson olivat suosituimmat ehdokkaat. Vigdís sai äänistä 33,8% ja Guðlaugur 32,3%. Islannin presidentin asema on ensisijaisesti symbolinen, mutta presidentti voi jättää lakialoitteen vahvistamatta ja sitä kautta alistaa sen kansanäänestykselle.[3]

Voittaessaan vuoden 1980 vaaleissa hän oli ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtionpäämies maailmassa.[4] Hänet valittiin uudestaan vuosina 1984 ja 1992 ilman vastaehdokasta. Vuoden 1988 vaalit hän voitti ylivoimaisesti.

Haastattelussa vuonna 1982 Vigdís kertoi, että hänen virkansa on täysin epäpoliittinen ja että presidentin tehtävä on olla kansakunnan yhtenäisyyden ja identiteetin symboli. Vigdis toimi aktiivisesti kulttuurilähettiläänä parantamassa maansa julkisuuskuvaa. Hän on kertonut olevansa ylpeä siitä, että oli Islannin ensimmäinen naispuolinen presidentti, joka sai vierailukutsuja ympäri maailmaa. Hän markkinoi islantilaisia tuotteita virallisilla ulkomaanvierailuilla, muun muassa pukeutumalla islantilaiseen lampaannahkaan ja villaan valtiovierailulla Tanskaan helmikuussa 1982. Hän pitää Islannin luonnosta huolehtimista tärkeänä ja oli presidenttinä mukana ympäristönsuojelutyössä. Hän korosti myös henkisiä arvoja, kuten kulttuuria ja islannin kieltä.[4][2][3]

Hän on ollut Harvardin yliopiston Harvard Kennedy Schoolin (tai John F. Kennedy School of Government) maailman naisjohtajien neuvoston (Council of Women World Leaders) puheenjohtaja 1996–1999. Hänet valittiin UNESCOn hyvän tahdon lähettilääksi 1998, jossa tehtävässä hän edisti erityisesti kielten moninaisuutta ja monikielistä opetusta. Vuonna 2000 hänet valittiin YK:n hyvän tahdon lähettilääksi vastustamaan rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä. Ennen presidentiksi valintaansa Vigdís vastusti Natoa. Hän on kertonut olevansa pasifisti.[3][2][5]

Islannin yliopiston humanististen tieteiden tiedekunnan kielten tutkimuskeskus (isl. Stofnun Vigdísar Finnbogadóttur í erlendum tungumálum, engl. Vigdís Finnbogadóttir Institute of Foreign Languages), joka perustettiin vuonna 2002, on nimetty hänen mukaansa.[3][6]

Vigdís palkittiin vuonna 1997 Jacob Letterstedtin ansiomitalilla (Letterstedts nordiska förtjänstmedalj) pohjoismaisen kulttuuriperinnön hyväksi tekemästään työstä. Hänelle on myönnetty Ordre des Palmes académiques -kunniamerkki. Hän on useiden yliopistojen kunniatohtori Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa, Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Japanissa.[7][1]

Vigdís meni naimisiin 23-vuotiaana ja erosi yhdeksän vuotta myöhemmin. Hän adoptoi tyttären. Hänellä on kolme lapsenlasta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c [1] International Theatre Institute ITI. Viitattu 28.10.2017
  2. a b c [2] The New York Times. Ajankohta 8.9.1982. Viitattu 14.6.2017
  3. a b c d e [3] The Reykjavik Grapevine. Ajankohta 24.3.2014. Viitattu 14.6.2017
  4. a b Vigdís Finnbogadóttir Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.10.2013.
  5. http://www.clubmadrid.org/en/miembro/vigdis_finnbogadottir
  6. http://www.clubmadrid.org/en/miembro/vigdis_finnbogadottir
  7. http://www.letterstedtska.org/medalj/medalj/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kristján Eldjárn
Islannin presidentti
19801996
Seuraaja:
Ólafur Ragnar Grímsson