Vasamasiilikäs

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vasamasiilikäs
Euplagia quadripunctaria Lehrensteinsfeld 20080802 3.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Aitosiilikkäät Arctiinae
Suku: Euplagia
Laji: quadripunctaria
Kaksiosainen nimi
Euplagia quadripunctaria
(Poda, 1761)
Synonyymit
  • Callimorpha quadripunctaria
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vasamasiilikäs Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vasamasiilikäs Commonsissa

Vasamasiilikäs (Euplagia quadripunctaria) on värikäs ja melko isokokoinen perhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melko kookas perhonen, jonka siipiväli on 46–62 mm ja naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia. Etusiivet ovat tummanruskeat, vihertävällä metallisella hohteella. Siiven etureunasta siiven poikki suuntautuu kolme leveää, vaaleankeltaista juovaa, joista kaksi uloimmaista yhtyvät muodostaen Y-kirjaimen muotoisen kuvion. Perhosen vanhetessa vaalea väri haalistuu. Takasiivet ovat ruosteenpunaiset ja niissä on muutamia tummia laikkuja.[1][2]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enimmäkseen eurooppalainen perhoslaji, jota tavataan Euroopassa Espanjasta Alpeille ja Turkkiin ja edelleen Lähi-idässä aina Iraniin asti. Pohjoismaissa vasamasiilikäs on tavattu vain kahdesti: Suomessa Kotkassa vuonna 1972 ja Tanskassa Fynin saarella vuonna 2003. Lentoaika on heinäkuusta elokuuhun, joskus aina syyskuuhun saakka.[3]

Rodoksen Petalúdhesissa sijaitseva Perhoslaakso on tunnettu useiden perhoslajien, myös vasamasiilikkäiden, massaesiintymistä.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasamasiilikäs on metsäisten ympäristöjen laji. Perhoset lentävät pääasiassa iltapäivästä yöhön ja monista muista siilikkäistä poiketen käyvät ahkerasti kukilla.[3]

Naaras munii noin 250 munaa ravintokasvin lehtien alapinnoille. Toukka talvehtii.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polyfagisen toukan ravintokasveihin kuuluu etenkin nokkonen (Urtica dioica), mutta myös ratamot, vadelma, kuusamat, voikukka, peipit, horsmat, euroopanpähkinäpensas sekä jalavat.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UK Moths (englanniksi)
  2. Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
  3. a b c Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 418–419
  4. Joukkosielu: vasamasiilikäs (Euplagia quadripunctaria)
  5. P.Pakkanen Vasamasiilikäs

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]