Horsmat
| Horsmat | |
|---|---|
 Lehtohorsma (Epilobium montanum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Horsmakasvit Onagraceae |
| Suku: |
Horsmat Epilobium L. |
| Katso myös | |
Horsmat eli hoikkahorsmat[1] (Epilobium) on noin 160–200 lajia sisältävä kasvisuku. Useimmat lajit ovat yksi- tai monivuotisia ruohoja, mutta sukuun kuuluu myös muutamia varpuja.[2] Horsmia esiintyy sekä eteläisen että pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla vyöhykkeillä.
Kukissa on neljä terälehteä ja ne ovat useimmilla lajeilla vaaleanpunaiset, joskin myös valkoisia, punaisia, keltaisia ja oransseja kukkia esiintyy. Hedelmä on pitkä, sylinterimäinen kota, jonka sisällä on runsaasti pieniä siemeniä. Siemeniin liittyy silkkimäisiä haivenia, joiden avulla ne leviävät tuulen mukana. Lehtiasento on tavallisesti vastakkainen ja lehdet itsessään ovat pitkänpyöreitä tai suikeita.[2]
Monet horsmalajit ovat puutarhojen rikkakasveja. Tunnetuin horsmalaji, maitohorsma, katsotaan nykyisin kuuluvaksi sukuun Chamerion.[3] Se on tyypillinen metsäpalojen tai avohakkuiden aiheuttamia aukkopaikkoja hyödyntävä pioneerilaji.
Horsmalajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Horsmat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa esiintyy parikymmentä horsmalajia sekä näiden välisiä risteymiä. Useimmat lajit ovat melko pieniä ja muistuttavat paljolti toisiaan.
- harmaahorsma (Epilobium lamyi)
- hetehorsma (Epilobium alsinifolium)
- karvahorsma (Epilobium hirsutum)
- lehtohorsma (Epilobium montanum)
- lännenhorsma (Epilobium glandulosum, syn. E. ciliatum subsp. glandulosum)
- mäkihorsma (Epilobium collinum)
- nukkahorsma (Epilobium parviflorum)
- pohjanhorsma (Epilobium hornemannii)
- rusoamerikanhorsma eli amerikanhorsma (Epilobium adenocaulon)
- rusohorsma (Epilobium roseum)
- suohorsma (Epilobium palustre)
- särmähorsma (Epilobium tetragonum)
- tummahorsma (Epilobium obscurum)
- tunturihorsma (Epilobium anagallidifolium)
- turjanhorsma (Epilobium laestadii)
- uudenseelanninhorsma (Epilobium komarovianum)
- vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum)
- valkohorsma (Epilobium lactiflorum)
- vuorolehtihorsma (Epilobium davuricum)
Suomessa tavattavista horsmista maitohorsma eli palomaitohorsma (Chamaenerion angustifolium, syn. Chamerion angustifolium, Epilobium angustifolium) siirretään maitohorsmiin (Chamaenerion).
Muita lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- etelänmaitohorsma (Epilobium dodonaei)
- naalinhorsma (Epilobium latifolium)
- pikkuhorsma (Epilobium pedunculare)[4]
- suikealehtihorsma (Epilobium lanceolatum)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Horsmat (hoikkahorsmat) – Epilobium Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ a b Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 11.7.2009. (ruotsiksi)
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Funet: Horsmat (Epilobium)
- ITIS: Epilobium (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Epilobium (englanniksi)
- Flora of China: Epilobium (englanniksi)