Valtion margariinitehdas
| Lautatarhankatu 2b | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Hermanninmäki, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°11′23″N 24°58′03″E / 60.18973°N 24.96757°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus, teollisuusrakennus (d) ja tehdas |
| Käyttö | Kerrostalo |
| Tyylisuunta | Uusklassinen arkkitehtuuri |
| Suunnittelija | Uno Sjöholm |
| Valmistumisvuosi | , ja |
 Lautatarhankatu 2b |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Valtion margariinitehdas oli Helsingissä Sörnäisten ja Hermannin kaupunginosien rajalla vuosina 1924–1992 toiminut valtion omistama margariinitehdas.[1][2] Rakennus sijaitsee Hermanninmäessä osoitteessa Lautatarhankatu 2. Tehdas on vuosina 2018–2020 muutettu asuinrakennukseksi, ja sitä pidetään kaupunkikuvallisesti merkittävänä rakennuksena, joka on suojeltu asemakaavalla.[3][4] Rakennus edustaa Pitkänsillan pohjoispuolella sijainnutta Helsingin varhaisempaa teollisuushistoriaa.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtaan rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio aloitti margariinin valmistuksen vuonna 1922, koska margariiniteollisuuden myyntikartelli pakotti valtion maksamaan margariinista ylihintaa. Perustamiseen vaikutti myös ensimmäisen maailmansodan aiheuttama rasvapula ja halu parantaa vankiloissa käytetyn margariinin laatua. Tehdas toimi aluksi Turussa nimellä Suomen margariinitehdas, mutta tuotanto-ongelmien vuoksi se siirrettiin Helsinkiin vuonna 1924.[5] Tehdasrakennusta varten saatiin tontti Sörnäisten keskusvankilan alueelta ja uusklassisen tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Uno Sjöholm. Rakennustöissä käytettiin vankeja.[3] Margariinin valmistuksen tietotaito ja tehtaan koneet tuotiin Tanskasta ja myös tehtaan ensimmäinen toimitusjohtaja Marius Pedersen oli kotoisin Tanskasta. Tehdas valmistui vuonna 1924.[3]
Teollinen vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtaan asiakkaana olivat 1960-luvulle saakka valtion laitokset. 1970-luvulla valtion rasvapolitiikka velvoitti valtion virastot ja laitokset ostamaan voita ja valtion margariinitehdas joutui etsimään asiakkaita yksityispuolelta. 1970-luvun alussa 60 prosenttia margariinista myytiin lähinnä leipomoille, ruokaloille ja baareille. 1980-luvulla enää 15 prosenttia tuotannosta meni valtion laitoksille ja nyt asiakkaina olivat lähinnä suurleipomot. Valtion margariinitehdas toimitti Helsingin seudulla myös kuluttajille vähittäismyyntiin Herkku-margariinia ja Sole-pöytämargariinia.[3]
Tuotanto ei missään vaiheessa ollut kovin suurta, ja parhaimpinakin vuosina tehtaassa työskenteli alle 40 henkilöä.[3] Tehtaassa valmistettiin margariinia vuoteen 1992 saakka, jolloin valtio päätti lakkauttaa sen. Vanhanaikaiseksi käyneeseen pieneen tehtaaseen ei ollut investoitu enää ja tehdas joutui myös ostamaan raaka-aineensa kilpailijoiltaan. Vuoden 1961 margariiniskandaalista tehdas selvisi, koska se ei käyttänyt eläinrasvoja raaka-aineena. Valtion margariinitehtaan liikevaihto oli sen toiminnan päättyessä 23 miljoonaa markkaa ja sen palveluksessa oli 20 työntekijää. Tehtaan koneet myytiin kahdelle suurimmalle kilpailevalle alan yritykselle.[1][5]
Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojeltu L-kirjaimen muotoinen kolmikerroksinen tehdasrakennus oli suureksi osaksi tyhjillään 26 vuotta tehtaan lakkauttamisen jälkeen.[3] Vuonna 1994 tehdas oli tilapäisenä kappelina ja ruumishuoneena autolautta M/S Estonian onnettomuuden uhreille ja uudelleen kaksi vuotta myöhemmin Helsingin seurakuntayhtymän ruumishuoneremontin aikana.[3] Sen jälkeen tehdasta vuokrattiin lähinnä varastotiloiksi.
Asuinrakennukseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2018 rakennusta alettiin muuttaa asuinkäyttöön. Rakennukseen tuli 31 asuntoa. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan vuoden 2020 alussa. Alkuperäisestä rakennuksesta on jäljellä perustukset ja suojellut seinät.[3] Myös tehtaan savupiippu säilytettiin.[5][6] Etelän- ja idänpuoleiset julkisivut on säilytetty mahdollisimman lähellä alkuperäistä asua.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pasanen, Esko: Sörnäisissä liki 70 vuotta toiminut margariinitehdas lopettaa kesällä. Helsingin Sanomat, Kaupunki 20.2.1992. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 4.4.2021.
- ↑ Hermannikuvia: Margariinitehdas. Viitattu 4.4.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Takala, Sami: Margariinitehtaasta trendiasunnoksi Helsingin Sanomat. 31.12.2021. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ Kaavassa suojellut rakennukset Helsingin karttapalvelu. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ a b c d Hakkarainen, Jenni: Lähes satavuotias suojeltu margariinitehdas on rapistunut keskellä Helsinkiä vuosikymmeniä – Pian autioituneeseen ”uusklassiseen helmeen” syntyy 31 kotia Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ Hämäläinen, Jukka: Vanhan Margariinitehtaan kunnostus asunnoiksi onnistui tällä kertaa, jännitystä riitti silti – ”Pääsimme erikoiskohteeseen normaalin kerrostalokodin hinnalla.” Helsingin Uutiset 16.8.2020. Viitattu 4.4.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtion margariinitehdas Wikimedia Commonsissa
