Väkivallan vihollinen 3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väkivallan vihollinen 3
Death Wish 3
Virallinen elokuvateatterijuliste
Virallinen elokuvateatterijuliste
Ohjaaja Michael Winner
Käsikirjoittaja Brian Garfield
Don Jakoby
Tuottaja Menahem Golan
Yoram Globus
Säveltäjä Jimmy Page
Kuvaaja John Stanier
Leikkaaja Michael Winner
Pääosat Charles Bronson
Deborah Raffin
Ed Lauter
Martin Balsam
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Cannon Films
Ensi-ilta Yhdysvallat 1. lokakuuta 1985
Suomi 5. syyskuuta 1986
Kesto 92 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 9 000 000 USD
Edeltäjä Väkivallan vihollinen 2
Seuraaja Väkivallan vihollinen 4
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Väkivallan vihollinen 3 (Death Wish 3) on vuoden 1985 yhdysvaltalainen toimintatrilleri, jonka ohjasi ja editoi Michael Winner. Elokuvassa Charles Bronson näyttelee vigilante anti-sankaria, Paul Kersey:tä, joka joutuu taistelemaan New Yorkin punk-teemaisten katujengien kanssa samalla kun hän saa hiljaista tukea paikalliselta NYPD:n luutnantilta (Ed Lauter).[1]

Vaikka elokuva sijoittuu New Yorkiin, niin osa kuvauksista kuvattiin Lontoossa tuotantokustannusten alentamiseksi. Elokuva osittain perustuu Brian Garfieldin romaanin ja on kulttimainetta nauttivan[2] elokuvasarjan kolmas osa, ja viimeinen Winnerin ohjaama Väkivallan vihollinen-elokuva. Sarjan seuraava osa on Death Wish 4: The Crackdown.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme jengiläistä murtautuu Paulin ystävän Charlien asunnolle ja kiristävät häntä maksulla. Jengit pahoinpitelevät häntä kuolettavasti. Paul Kersey (Charles Bronson) palaa pitkän tauon jälkeen New Yorkiin tapaamaan ystäväänsä. Paulin tullessa asunnolle hän löytää Charlien makaamassa ja tämä kuolee heti. Poliisit pidättävät Paulin ja luulevat häntä syylliseksi. Poliisiasemalla Paulin kuulusteluissa poliisipäällikkö Richard Shriker (Ed Lauter) tunnistaa hänet. Heidän keskustelussa syntyy rähinä ja Shriker lukitsee Paulin vankilaan. Paul tapaa vankilassa jengijohtaja Manny Frakerin (Gavan O’Herlihy), joka vapautuu seuraavana aamuna. Asianajaja Kathryn Davis (Deborah Raffin) vaatii Shrikeria vapauttamaan Paulin, mutta tuloksetta. Poliisien välisessä palaverissa selviää rikollisuuden kasvaneen 11 %, ja Shriker päättää vapauttaa Paulin sillä ehdolla, että hän työskentelee hänelle. Paul poistuu asemalta huonokuntoisille kaduille. Paulin jahdatessa yhtä jengiläistä ja pelastaessa yhden naisen, hän tapaa tapahtuman jälkeen Charlien naapurin Bennett Crossin (Martin Balsam), jonka kautta hän saa kuulla lisätietoja kadun jengistä. Seuraavana aamuna naapurissa asuva Rodriguez ja hänen vaimonsa Maria tulevat Paulin asunnolle ja Rodriguez kiittää vaimonsa pelastamisesta.

Yhtenä päivänä Rodriguez ja Maria tulevat kaupalta ja yksi jengiläisistä kerjää heiltä rahaa. Paul sattuu tulemaan paikalle ja lyö jengiläistä. Fraker huomaa Paulin ja soittaa hänelle samana iltana uhkauspuhelun. Fraker ja muut jengiläiset kidnappaavat ja raiskaavat Marian kostoksi tapahtumista hylätyssä rakennuksessa. Paul ja Rodriguez menevät sairaalaan, jossa Maria on menehtynyt myöhemmin. Samana iltana Paul käy läheisessä kaupassa ostamassa jäätelön kantaen samalla kameraa. Yksi jengiläinen ryöstää kameran, mutta Paul ampuu hänet kuolleeksi Wildey aseellaan.

Paulilla ja asianajajalla Davisilla on treffit. Kaksikko tutustuu toisiinsa. Samana iltana Paul näkee Frakerin kadulla ja lähtee kadulle jahtaamaan Frakeria. Kujalla käydään pieni tulitaistelu, jolloin pari jengiläistä jahtaa Paulia kellarille. Paul saa jengin kukistettua, kunnes yksi jengiläinen ilmestyy paikalle ja käynnistyy takaa-ajo. Paul viskoo jengiläisen katolta alas auton päälle ja tämä kuolee. Shriker tulee seuraavana aamuna Paulin asunnolle ja pyytää hänen rauhoittumaan. Fraker tappaa pesulan omistajan Emilin vaimon saaden tietää yhden jengin heitettyä pesulasta pihalle, ja soittaa Paulille kertoakseen tehneen hänet vihaiseksi.

Bennett näyttää Paulille komerossaan pidetyn Charlien konekiväärin, jonka Bennett haluaa antaa, mutta Paul kieltäytyy. Paul ja Davis tapaavat taas, ja Paul kertoo Davisille menneisyydestään, kuinka vaimonsa ja tyttärensä kuolivat. Paul ja Davis päättävät lähteä syömään ja Paul pysähtyy matkan varrella postissa, kunnes Fraker ja toinen jengiläinen lyövät Davisin tajuttomaksi ja työntävät auton alamäkeä pitkin, jossa se törmää toiseen autoon ja räjähtää aiheuttaen Davisin kuoleman.

Shriker ottaa Paulin asemalle rauhoittaakseen tilannetta. Bennettin työpaikka räjäytetään ja kostoksi hän yrittää tappaa jengiläiset, mutta hänen konekiväärinsä ei toimi ja hän joutuu pahoinpidellyksi ja sairaalaan. Shriker vie Paulin sairaalaan tapaamaan Bennettiä. Bennett pyytää Paulilta palveluksen: ampua koko jengi pois kaduilta. Paul livahtaa huoneen ikkunasta ja käy postissa hakemassa pari pakettia, jonka jälkeen hän saapuu asunnolle ottamaan Charlien konekiväärin. Rodriguez odottaa häntä asunnon oven edessä. Fraker soittaa lisää jengiläisiä paikalle. Mellakka alkaa kadulla, jolloin Paul aloittaa tulitaistelun ampumalla muutaman jengiläisen. Myös muut lähiasukkaat ottavat aseensa esiin aloittaakseen taistelun. Paul jatkaa jengiläisten puhdistusta, ottamalla seuraavaksi esille Wildey Magnumin. Shriker liittyy mukaan katutaisteluun. Paulin hakiessa lisää ammuksia asunnolta, Fraker tulee paikalle ja on aikeissa ampua Paulin, kunnes Shriker saapuu paikalle, mutta saa luodin käsivarteen ja Paul ampuu Frakerin. Paul on soittamassa Shrikerille ambulanssia, kun Fraker herää lattialta paljastaen että hänellä on luotiliivit. Fraker tähtää Shrikeria, jolloin Paul ottaa vierestään singon ja ampuu Frakerin lopullisesti. Muu jengi häipyy paikalta ja kadut ovat kunnossa. Shriker kehottaa Paulin lähtemään pois, ja Paul poistuu muualle elokuvan lopussa.

Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Charles Bronson  Paul Kersey  
 Deborah Raffin  Kathryn Davis  
 Ed Lauter  Richard Shriker  
 Martin Balsam  Bennett Cross  
 Gavan O’Herlihy  Manny Fraker  
 Kirk Taylor  Giggler  
 Alex Winter  Hermosa  
 Tony Spiridakis  Angel  
 Ricco Ross  The Cuban  
 Tony Britts  Tulio  
 David Crean  Hector  
 Nelson Fernandez  Chaco  
 Alan Cooke  häirikkö autossa  
 Bob Lee Dysinger  häirikkö autossa  
 Topo Grajeda  Garcia  
 Barbie Wilde  häirikkö  
 Ron Hayes  komisario  
 Jerry Phillips  häirikkö autossa  
 Joe Gonzalez  Rodriguez  
 Leo Kharibian  Eli Kaprov  
 Hana Maria Pravda  rouva Kaprov  
 John Gabriel  Emil  
 Mildred Shay  rouva Emil  

 Francis Drake  Charley  
 Kenny Marino  autokauppias  
 Birdie M. Hale  uhri  
 Marina Sirtis  Maria  
 Hayward Morse  harjoittelija  
 Ronald Fernee  harjoittelija  
 Sandy Grizzle  uhri  
 Dinah May  hoitaja  
 Steffanie Pitt  hoitaja  
 Billy J. Mitchell  Manny Frakesin asianajaja  
 Lee Patterson  televisiotoimittaja  
 Olivia Ward  mielenosoittaja  
 Manning Redwood  komisario Sterns  
 Joe Cirillo  poliisi  
 Ralph Monaco  poliisi  
 William Roberts  poliisi  
 Mac McDonald  poliisi  
 Sam Douglas  poliisi  
 Ron Travis  poliisi  
 Mark Stewart  poliisi  
 Peter Banks  poliisi  
 Tom Hunsinger  poliisi  
 Nic D'Avirro  poliisi  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivallan vihollinen 2-elokuvan menestyksen jälkeen Cannon Films jatkoi elokuvasopimusten allekirjoittamista arvostettujen näyttelijöiden ja ohjaajien kanssa. Taloudellisesti heidän luotettavimpia tuotteitaan olivat kaavamaiset toimintaelokuvat, joiden pääosissa olivat Charles Bronson, Chuck Norris ym. muut genren tähdet.[3] Kakkos-osalle julkistettiin jatkoa vuoden 1984 Cannesin elokuvajuhlilla.[3]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaukset alkoivat 19. huhtikuuta 1985 "rikollisuuden saastuttamalla" Brooklynin alueella. Muita elokuvassa käytettyjä New Yorkin paikkoja olivat Queensboro Bridge, Manhattanin satamaviranomaisen bussiterminaali ja Long Island.[4] Toukokuun alussa tuotantotiimi muutti Lontooseen. Winner piti sen hyödyllisenä, että molemmissa kaupungeissa oli paljon viktoriaanisia rakennuksia. Poliisiasemakohtaukset kuvattiin vanhassa Lambethin sairaalassa.[5]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu elokuvaa yksitoikkoiseksi kostolahtaamiseksi ja antaa sille yhden tähden viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[6] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa puolitoista tähteä neljästä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (2006) "Death Wish 3: He's Back in New York Bringing Justice to the Streets", Bronson's Loose!: The Making of the Death Wish Films. iUniverse, 58–74. ISBN 978-0595379828. 
  1. https://www.allmovie.com/movie/v12935/
  2. Death Wish 3 highdefdigest.com. August 15, 2012.
  3. a b Talbot (2006), p. 58-75
  4. Talbot (2006), p. 58-75
  5. http://www.british-film-locations.com/Death-Wish-3-1985
  6. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  7. Death Wish 3[vanhentunut linkki], VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 15.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]