Väkivallan vihollinen 3
| Väkivallan vihollinen 3 | |
|---|---|
| Death Wish 3 | |
 Virallinen elokuvateatterijuliste |
|
| Ohjaaja | Michael Winner |
| Käsikirjoittaja |
Brian Garfield Don Jakoby |
| Tuottaja |
Menahem Golan Yoram Globus |
| Säveltäjä | Jimmy Page |
| Kuvaaja | John Stanier |
| Leikkaaja | Michael Winner |
| Pääosat |
Charles Bronson Deborah Raffin Ed Lauter Martin Balsam |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Cannon Films |
| Ensi-ilta |
1. lokakuuta 1985 5. syyskuuta 1986 |
| Kesto | 92 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 9 000 000 USD |
| Edeltäjä | Väkivallan vihollinen 2 |
| Seuraaja | Väkivallan vihollinen 4 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: valtaosin lähteetöntä tarinaa, totta vai tarua? |
Väkivallan vihollinen 3 (Death Wish 3) on vuonna 1985 Brian Garfieldin romaanin pohjalta kuvattu kulttimainetta nauttivan elokuvasarjan kolmas osa. Sarjan jokaisessa osassa on mukana Charles Bronson. Hän esittää arkkitehti Paul Kerseytä, joka kostaa perheensä kohtaamat vääryydet yksinkertaisesti tappamalla rikollisia. Sama perusidea on kaikissa sarjan osissa.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolme jengiläistä murtautuu Paulin ystävän Charlien asunnolle ja kiristävät häntä maksulla. Jengit pahoinpitelevät häntä kuolettavasti. Paul Kersey (Charles Bronson) palaa pitkän tauon jälkeen New Yorkiin tapaamaan ystäväänsä. Paulin tullessa asunnolle hän löytää Charlien makaamassa ja kuolee heti. Poliisit pidättävät Paulin ja luulevat häntä syylliseksi. Poliisiasemalla Paulin kuulusteluissa poliisipäällikkö Richard Shriker (Ed Lauter) tunnistaa hänet. Heidän keskustelussa syntyy rähinä ja Shriker lukitsee Paulin vankilaan. Paul tapaa vankilassa jengijohtaja Manny Frakerin (Gavan O’Herlihy), joka vapautuu seuraavana aamuna. Asianajaja Kathryn Davis (Deborah Raffin) vaatii Shrikeria vapauttamaan Paulin, mutta tuloksetta. Poliisien välisessä palaverissa selviää rikollisuuden kasvaneen 11 %, ja Shriker päättää vapauttaa Paulin sillä ehdolla, että hän työskentelee hänelle. Paul poistuu asemalta huonokuntoisille kaduille. Paulin jahdatessa yhtä jengiläistä ja pelastaessa yhden naisen, hän tapaa tapahtuman jälkeen Charlien naapurin Bennett Crossin (Martin Balsam), jonka kautta hän saa kuulla lisätietoja kadun jengistä. Seuraavana aamuna naapurissa asuva Rodriguez ja hänen vaimonsa Maria tulevat Paulin asunnolle ja Rodriguez kiittää vaimonsa pelastamisesta.
Yhtenä päivänä Rodriguez ja Maria tulevat kaupalta ja yksi jengiläisistä kerjää rahaa. Paul sattuu tulemaan paikalle ja lyö jengiläistä. Fraker huomaa Paulin ja soittaa hänelle samana iltana uhkauspuhelun. Fraker ja muut jengit kidnappaavat ja raiskaavat Marian kostoksi tapahtumista hylätyssä rakennuksessa. Paul ja Rodriguez menee sairaalaan, jossa hän on menehtynyt myöhemmin. Samana iltana Paul käy läheisessä kaupassa ostamassa jäätelön kantaen kameraa. Yksi jengiläinen ryöstää kameran, mutta Paul ampuu hänet kuolleeksi Wildey aseellaan.
Paulilla ja asianajajalla Davisilla on treffit. Kaksikko tutustuu toisiinsa. Samana iltana Paul näkee Frakerin kadulla ja lähtee kadulle jahtaamaan Frakeria. Kujalla käydään pieni tulitaistelu, jolloin pari jengiläistä jahtaa Paulia kellarille. Paul saa jengin kukistettua, kunnes yksi jengiläinen ilmestyy paikalle ja käynnistyy takaa-ajo. Paul viskoo jengiläisen katolta alas auton päälle ja kuolee. Shriker tulee seuraavana aamuna Paulin asunnolle ja pyytää hänen rauhoittumaan. Fraker tappaa pesulan omistajan Emilin vaimon saaden tietää yhden jengin heitettyä pesulasta pihalle, ja soittaa Paulille kertoakseen tehneen hänet vihaiseksi.
Bennett näyttää Paulille komerossaan pidetyn Charlien konekiväärin, jonka Bennett haluaa antaa, mutta Paul kieltäytyy. Paul ja Davis tapaavat taas, ja Paul kertoo Davisille menneisyydestään, kuinka vaimonsa ja tyttärensä kuolivat. Paul ja Davis päättävät lähteä syömään ja Paul pysähtyy matkan varrella postissa, kunnes Fraker ja toinen jengiläinen lyö Davisin ja työntävät auton alamäkeä pitkin, jossa seuraa räjähdys ja Davis kuolee.
Shriker ottaa Paulin asemalle rauhoittaakseen tilannetta. Bennettin työpaikka räjäytetään ja kostoksi yrittää tappaa jengiläiset, mutta hänen konekiväärinsä ei toimi ja joutuu pahoinpidellyksi ja sairaalaan. Shriker vie Paulin sairaalaan tapaamaan Bennettiä. Bennett pyytää Paulilta palveluksen: ampua koko jengi pois kaduilta. Paul livahtaa huoneen ikkunasta ja käy postissa hakemassa pari pakettia, jonka jälkeen hän saapuu asunnolle ottamassa Charlien konekiväärin. Rodriguez odottaa häntä asunnon oven edessä. Fraker soittaa lisää jengiläisiä paikalle. Mellakka alkaa kadulla, jolloin Paul aloittaa tulitaistelun ampumalla muutaman jengiläisen. Myös muut lähiasukkaat ottavat aseensa esiin aloittaakseen taistelun. Paul jatkaa jengiläisten puhdistusta, ottamalla seuraavaksi hänen Wildey Magnumin esille. Shriker liittyy mukaan katutaisteluun. Paulin hakiessa lisää ammuksia asunnolta, Fraker tulee paikalle ja on aikeessa ampua Paulin, kunnes Shriker saapuu paikalle, mutta saa luodin käsivarteen ja Paul ampuu tämän. Fraker herää maasta paljastaen että hänellä on luotiliivit. Fraker tähtää Shrikea, jolloin Paul ottaa vierestään singon ja ampuu Frakerin lopullisesti. Muu jengi häipyy paikalta ja kadut ovat kunnossa. Shriker kehottaa Paulin lähtemään pois, ja Paul poistuu muualle elokuvan lopussa.
Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan kuvaaminen aloitettiin toukokuussa 1985.
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu elokuvaa yksitoikkoiseksi kostolahtaamiseksi ja antaa sille yhden tähden viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[1] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa puolitoista tähteä neljästä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
- ↑ Death Wish 3, VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 15.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jarkko Lehtola: Death Wish 3, Väkivallan vihollinen 3 (1985) 12.1.2011. Elitisti.