Antisankari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antisankari on kirjallisuudessa ja draamassa protagonisti eli päähenkilö, jolta puuttuvat perinteiset sankarin ominaisuudet kuten ylevyys, ylivertaisuus, oikeamielisyys ja valmius uhrautua hyvien asioiden puolesta. Antisankarit ovat olleet länsimaisen romaanin huomattava piirre jo Kreikan näytelmäkirjallisuudesta lähtien, ja antisankari on usein keskeinen hahmo modernissa näytelmäkirjallisuudessa. Kuuluisia esimerkkejä ovat Cervantesin Don Quijoten ja Henry Fieldingin Tom Jonesin nimihahmot.[1][2]

Tiivistäen voidaan sanoa, että antisankari on henkilöhahmo, jolla on puutteita ja samantyyppisiä piirteitä kuin konnalla, mutta joka kuitenkin toimii katsojalle tai lukijalle samaistumisen kohteena.

Antisankarit voivat olla hyvin monenlaisia. Antisankari voi olla esimerkiksi henkilö, joka epäonnistuu toistuvasti, tai henkilö, joka pyrkii tavoitteisiinsa keinoja kaihtamatta. Siinä missä perinteinen sankari on hyveellinen, ihanteellinen ja pyyteetön, on antisankari usein pikemminkin hyötyajattelua korostava henkilöhahmo, joka saattaa tehdä hyviä asioita vääristä syistä. Antisankaria ei tule sekoittaa antagonistiin, koska antisankari ei yleensä ole protagonistin päämäärien tiellä.[1] Käsitteiden raja on tosin joskus häilyvä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Baldick, Chris: The Concise Oxford Dictionary of Literary Terms. Oxford University Press 1990. ISBN 0-19-811733-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Baldick 1990, s. 11.
  2. Antihero Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)