Joseph Heller

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joseph Heller
Joseph Heller Miamin kirjamessuilla vuonna 1986.
Joseph Heller Miamin kirjamessuilla vuonna 1986.
Henkilötiedot
Syntynyt1. toukokuuta 1923
New York, Yhdysvallat
Kuollut12. joulukuuta 1999 (76 vuotta)
New York
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielienglanti
Pääteokset Me sotasankarit
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Joseph Heller (1. toukokuuta 1923 New York[1]12. joulukuuta 1999 New York[2]) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on satiirinen mustan huumorin sävyttämä romaani Me sotasankarit (Catch-22), joka kertoo amerikkalaisista taistelulentäjistä toisessa maailmansodassa.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heller syntyi juutalaisperheeseen, joka oli muuttanut Venäjältä Yhdysvaltoihin. Hän palveli Yhdysvaltain ilmavoimissa toisen maailmansodan aikana. Hän teki Korsikalta 60 pommituslentoa vihollisen kohteisiin Ranskassa ja Italiassa. Sodan jälkeen hän suoritti yliopisto-opintoja Columbia-yliopistossa ja Oxfordissa, toimi opettajana ja vuoteen 1961 asti mainosalalla.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heller julkaisi 1950-luvulla muutamia novelleja. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1961 julkaistu Catch-22. Myöhemmin hän kuvasi panneensa siihen “kaiken mitä silloin tiesi kirjallisuudesta”. Yksi romaanin teemoista on yksilön epätoivoinen taistelu henkisen tasapainonsa puolesta mielettömäksi muuttuneessa maailmassa. Päähenkilö tekee kaikkensa päästäkseen pois pommituslennoista, mutta yritykset kilpistyvät “ohjesäännön pykälään 22”. Teksti vilisee parodiaa ja farssia, mutta näkökulma vaihtuu välillä tragediaksikin. Romaanissa on runsaasti kirjallisia viittauksia esimerkiksi T. S. Eliotin teoksiin. Teoksen pohjalta filmattiin Mike Nicholsin elokuva Me sotasankarit.[1]

Myös kahdessa seuraavassa kirjassaan Heller tarkasteli esikoiskirjasta tuttua tilannetta, että yksilö joutuu järjestelmän kouriin. Samalla Heller piirää viiltävän, armottoman ja satiirisen kuvan sekä yhdysvaltalaisesta yhteiskunnasta kuin liikemaailman valtapeleistä. Vielä kovemman valtapelin yksilö kohtaa romaanissa Good as Gold (1979, suom. Mikä mies). Siinä juutalainen kirjallisuuden professori miltei pääsee huippuvirkaan Washingtonissa. Virkaan päästäkseen hän aikoo uhrata perheensä, ihmisyytensä ja juutalaiset perinteensä. Heller irvailee tekstissä sekä yliopisto-opetukselle, intellektuelleille kuin perhe-elämän kummallisuuksille. Kaikkein kovimpaan riepotteluun joutuvat kuitenkin Washingtonin valtaeliitti, Valkoinen talo ja erityisesti maan silloinen ulkoministeri Henry Kissinger.[1]

Hellerin viimeisiä teoksia leimaa hänen sairastumisensa vakavaan Guillain-Barrén sydroomaan. Tällöin päättyi kitkerissä tunnelmissa myös hänen pitkä avioliittonsa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omaelämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9671–9672, art. Heller, Joseph. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5.
  2. Heller's legacy will be 'Catch-22' ideas. CNN 13.12.1999. Web Archive. Viitattu 12.12.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.