Väkivallan vihollinen 2
| Väkivallan vihollinen 2 | |
|---|---|
| Death Wish II | |
 Suomalainen elokuvateatterijuliste. |
|
| Ohjaaja | Michael Winner |
| Käsikirjoittaja |
David Engelbach Brian Garfield |
| Tuottaja |
Menahem Golan Yoram Globus |
| Säveltäjä | Jimmy Page |
| Kuvaaja |
Thomas Del Ruth Richard H. Kline |
| Leikkaaja |
Julian Semilian Michael Winner |
| Pääosat |
Charles Bronson Jill Ireland Vincent Gardenia Robin Sherwood |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä |
Filmways Netflix |
| Ensi-ilta |
19. helmikuuta 1982 22. lokakuuta 1982 |
| Kesto | 88 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 2 000 000 USD |
| Edeltäjä | Väkivallan vihollinen |
| Seuraaja | Väkivallan vihollinen 3 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Väkivallan vihollinen 2 (Death Wish 2) on Brian Garfieldin romaanin pohjalta kuvattu kulttimainetta nauttivan elokuvasarjan toinen osa. Jokaisessa osassa nähdään Charles Bronson. Hän esittää arkkitehti Paul Kerseytä, joka kostaa perheensä kohtaamat vääryydet yksinkertaisesti tappamalla rikollisia. Sama perusidea toistuu kaikissa sarjan elokuvissa. Elokuva on sarjan ensimmäinen Cannon Filmsin tuottama Väkivallan vihollinen -elokuva yhtiön perustajien Menahem Golanin ja Yoram Globusin ostettua konseptioikeudet Dino De Laurentiisilta.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paul Kersey (Charles Bronson) asuu nykyään Los Angelesissa uuden naisystävänsä Geri Nicholsin (Jill Ireland) kanssa. Eräänä päivänä Paul ja Geri hakevat Paulin tyttären Carolin viettääkseen aikaa yhdessä tämän päivän. Kolmikko viettää kaupungissa mukavaa hetkeä. Paulin mennessä ostamaan jäätelöä, viisi roistoa ryöstävät hänen rahansa ja lompakkonsa. Paul saa kiinni yhden roistoista, mutta hänellä ei ole lompakkoa ja Paul antaa asian olla. Paul ja Carol veneilevät yhdessä, kunnes samaan aikaan Paulin talonhoitaja joutuu samojen roistojen kidutuksi ja raiskatuksi. Paul ja Carol tulevat kotiin, jossa roistot yllättävät hänet. Paul lyödään tajuttomaksi, talonhoitaja joutuu tapetuksi ja roistot nappaavat Carolin. Hylätyssä rakennuksessa yksi roistoista raiskaa Carolin, mutta tämä pääsee pian karkuun ja hyppää rakennuksen ikkunan lävitse ja putoaa suoraan metallipiikkiaidan läpi ja kuolee. Geri on tulossa Paulin asunnolle, jolloin Paul tulee tajuihin. Myöhemmin Paul näkee Carolin kuolleen ja hänet haudataan. Carolin hautajaisten jälkeen Paul ottaa oikeuden jälleen käsiinsä ja lähtee kostoretkelle tappaen vastuussa olleet roistot. Paul kiertelee ympäri kaupunkia etsien roistot, kunnes yhtenä iltana hän törmää yhteen roistoon torilla ja tunnistaa tämän. Paul seuraa häntä ja muita hänen kavereitaan hylättyyn rakennukseen, missä hän ampuu tämän. Paulin kävellessä kadulla hän kuulee parkkipaikalta huutoa, jolloin hän menee katsomaan ja törmää rikollisiin siellä. Paul pelastaa pariskunnan, mutta yksi pääsee pakoon ja Paul lähtee jahtaamaan häntä. Hän saa hänet pian kiinni viereisestä talosta, jossa hän myös tunnistaa yhden Carolin taposta vastuussa olleen miehen. Paul ampuu häntä päähän.
Kaupungin pormestari ja muut alkavat epäillä että kadulla liikkuu jälleen oikeuden kostaja. New Yorkin poliisi Frank Ochoa (Vincent Gardenia), joka aiemmin sai Paulin kiinni ja päästi hänet menemään, määrätään Los Angelesiin tutkimaan tapausta. Ochoa seurailee Paulia öisellä kadulla. Yhtenä iltana Paul törmää puistossa kolmeen kaveriin, jotka ovat myös Carolin taposta vastuussa. Paul seuraa heitä lähimpään puistoon, jolloin Ochoa seuraa perässä. Paikalla tehdään juuri huumekauppoja, jolloin alkaa tulitaistelu yhden tarkka-ampujan huomatessa Paulin. Ochoa saa osuman ja Paul saa muut roistot tapetuksi, paitsi yksi pääsi pakoon. Ochoa menehtyy juuri kun poliisit saapuvat ja Paul poistuu paikalta.
Seuraavana aamuna Paul jatkaa viimeisen roiston etsintää, ja hän saa yhdeltä ystävältään vanhan poliisiradion, jota hän käyttää saaden sijainnin roistosta. Paul kuulee radiosta roiston sijainnin ja lähtee paikalla. Paulin päästessään rakennuksen sisälle, asunnossa alkaa tappelu ja roisto pakenee samalla viiltäen Paulin käsivarteen. Poliisit saavat roiston kiinni ja lähettävät hänet mielisairaalaan. Paul ja Geri menevät samaan sairaalaan, missä roisto on. Geri pitää haastattelun siellä lääkärin kanssa, kun Paul menee etsimään lääkärikorttia pukuhuoneesta. Paul kopioi itselle työkortin, jonka avulla hän menee sairaalaan ja esittää terapialääkäriä. Sairaalassa Paulin heittäessä nimiluettelon roistoa kohti, alkaa tappelu ja Paul saa tapettua hänet sähkögeneraattorin avulla. Toinen lääkäri ilmestyy paikalle ja päästää Paulin menemään. Gerin tullessa Paulin asunnolle, hän löytää lattialta paperiroskan, jossa on kopio kortista. Geri kuulee samalla radiosta murhan tapahtuneen ja samalla paljastuu myös Paulin todellinen totuus. Geri jättää kihlasormuksen pöydälle ja poistuu nopeasti paikalta autolla, kunnes Paul tulee samaan aikaan.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan kuvaukset alkoivat syyskuussa 1981 ja päättyivät marraskuussa.
Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Charles Bronson | … | Paul Kersey |
| Jill Ireland | … | Geri Nichols |
| Vincent Gardenia | … | Frank Ochoa |
| J.D. Cannon | … | New Yorkin piirisyyttäjä |
| Anthony Franciosa | … | Herman Baldwin |
| Ben Frank | … | rikostutkija Mankiewicz |
| Robin Sherwood | … | Carol Kersey |
| Silvana Gallardo | … | Rosario |
| Robert F. Lyons | … | Fred McKenzie |
| Michael Prince | … | Elliott Cass |
| Drew Snyder | … | apulaispoliisipäällikkö Hawkins |
| Paul Lambert | … | poliisipäällikkö |
| Thomas F. Duffy | … | Charles Wilson "Nirvana" |
| Kevyn Major Howard | … | Stomper |
| Stuart K. Robinson | … | Jiver |
| Laurence Fishburne | … | Cutter |
| E. Lamont Johnson | … | Punkcut |
| Paul Comi | … | senaattori McLean |
| Frank Campanella | … | tuomari Neil A. Lake |
| Hugh Warden | … | pappi |
| Jim Begg | … | turisti |
| Melody Santangello | … | turisti |
| Robert Snively | … | tri. Gofeld |
| Steffen Zacharias | … | tri. Clark |
| Don Moss | … | taksikuski |
| Charles Cyphers | … | Donald Kay |
| Peter Pan | … | kiinalainen vuokraisäntä |
| David Daniels | … | Lang |
| Don Dubbins | … | Mike |
| Jim Galante | … | Tim Shaw |
| Buck Young | … | Charles Pearce |
| Karsen Lee | … | Nirvanan nainen |
| Leslie Graves | … | Nirvanan nainen |
| Teresa Baxter | … | hoitaja |
| Cindy Daly | … | hoitaja |
| Susannah Darrow | … | hoitaja |
| Henry Capps | … | poliisi |
| Joshua Gallegos | … | poliisi |
| Paul McCallum | … | ensihoitaja |
| Roberta Collins | … | nainen juhlissa |
| Diane Markoff | … | prostituoitu |
| Cynthia Burr | … | piirisyyttäjän sihteeri |
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu elokuvaa turhaksi ja mitäänsanomattomaksi rahastukseksi ja antaa sille yhden tähden viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[2] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa tähtien sijasta huonoimmille elokuville varaamansa arvosanan ”Woof!” (suom. räyh!)[3].
Roger Ebert antoi elokuvalle arvosanaksi nolla tähteä, huomauttaen antavansa tämän arvosanan vain niille harvoille elokuville, jotka ovat "sekä taiteellisesti kyvyttömiä että myös moraalisesti vastenmielisiä". Vedoten näyttelyn ja ohjauksen horteiseen sävyyn, juonen uupumiseen, elottomaan dialogiin ja heikkoihin toimintaosuuksiin, hän toteaa että "siinä missä ensimmäinen elokuva vakuutti minut Bronsonin tarpeesta kostaa, tämä on vain sarja valjuja tappoja."[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Talbot (2006), s. 31-58
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
- ↑ Death Wish 2[vanhentunut linkki], VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 15.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
- ↑ Death Wish II Movie Review & Film Summary RogerEbert.com. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mika Helminen: Death Wish II, Väkivallan vihollinen 2 (1982) 12.1.2011. Elitisti.