Väkivallan vihollinen 2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väkivallan vihollinen 2
Death Wish II
Suomalainen elokuvateatterijuliste.
Suomalainen elokuvateatterijuliste.
Ohjaaja Michael Winner
Käsikirjoittaja David Engelbach
Brian Garfield
Tuottaja Menahem Golan
Yoram Globus
Säveltäjä Jimmy Page
Kuvaaja Thomas Del Ruth
Richard H. Kline
Leikkaaja Julian Semilian
Michael Winner
Pääosat Charles Bronson
Jill Ireland
Vincent Gardenia
Robin Sherwood
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Columbia Pictures
Levittäjä Filmways
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 19. helmikuuta 1982
Suomi 22. lokakuuta 1982
Kesto 88 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 2 000 000 USD
Edeltäjä Väkivallan vihollinen
Seuraaja Väkivallan vihollinen 3
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Väkivallan vihollinen 2 (Death Wish 2) on Brian Garfieldin romaanin pohjalta kuvattu kulttimainetta nauttivan elokuvasarjan toinen osa. Jokaisessa osassa nähdään Charles Bronson. Hän esittää arkkitehti Paul Kerseytä, joka kostaa perheensä kohtaamat vääryydet yksinkertaisesti tappamalla rikollisia. Sama perusidea toistuu kaikissa sarjan elokuvissa. Elokuva on sarjan ensimmäinen Cannon Filmsin tuottama Väkivallan vihollinen -elokuva yhtiön perustajien Menahem Golanin ja Yoram Globusin ostettua konseptioikeudet Dino De Laurentiisilta.[1]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Paul Kersey (Charles Bronson) asuu nykyään Los Angelesissa uuden naisystävänsä Geri Nicholsin (Jill Ireland) kanssa. Eräänä päivänä Paul ja Geri hakevat Paulin tyttären Carolin viettääkseen aikaa yhdessä tämän päivän. Kolmikko viettää kaupungissa mukavaa hetkeä. Paulin mennessä ostamaan jäätelöä, viisi roistoa ryöstävät hänen rahansa ja lompakkonsa. Paul saa kiinni yhden roistoista, mutta hänellä ei ole lompakkoa ja Paul antaa asian olla. Paul ja Carol veneilevät yhdessä, kunnes samaan aikaan Paulin talonhoitaja joutuu samojen roistojen kidutuksi ja raiskatuksi. Paul ja Carol tulevat kotiin, jossa roistot yllättävät hänet. Paul lyödään tajuttomaksi, talonhoitaja joutuu tapetuksi ja roistot nappaavat Carolin. Hylätyssä rakennuksessa yksi roistoista raiskaa Carolin, mutta tämä pääsee pian karkuun ja hyppää rakennuksen ikkunan lävitse ja putoaa suoraan metallipiikkiaidan läpi ja kuolee. Geri on tulossa Paulin asunnolle, jolloin Paul tulee tajuihin. Myöhemmin Paul näkee Carolin kuolleen ja hänet haudataan. Carolin hautajaisten jälkeen Paul ottaa oikeuden jälleen käsiinsä ja lähtee kostoretkelle tappaen vastuussa olleet roistot. Paul kiertelee ympäri kaupunkia etsien roistot, kunnes yhtenä iltana hän törmää yhteen roistoon torilla ja tunnistaa tämän. Paul seuraa häntä ja muita hänen kavereitaan hylättyyn rakennukseen, missä hän ampuu tämän. Paulin kävellessä kadulla hän kuulee parkkipaikalta huutoa, jolloin hän menee katsomaan ja törmää rikollisiin siellä. Paul pelastaa pariskunnan, mutta yksi pääsee pakoon ja Paul lähtee jahtaamaan häntä. Hän saa hänet pian kiinni viereisestä talosta, jossa hän myös tunnistaa yhden Carolin taposta vastuussa olleen miehen. Paul ampuu häntä päähän.

Kaupungin pormestari ja muut alkavat epäillä että kadulla liikkuu jälleen oikeuden kostaja. New Yorkin poliisi Frank Ochoa (Vincent Gardenia), joka aiemmin sai Paulin kiinni ja päästi hänet menemään, määrätään Los Angelesiin tutkimaan tapausta. Ochoa seurailee Paulia öisellä kadulla. Yhtenä iltana Paul törmää puistossa kolmeen kaveriin, jotka ovat myös Carolin taposta vastuussa. Paul seuraa heitä lähimpään puistoon, jolloin Ochoa seuraa perässä. Paikalla tehdään juuri huumekauppoja, jolloin alkaa tulitaistelu yhden tarkka-ampujan huomatessa Paulin. Ochoa saa osuman ja Paul saa muut roistot tapetuksi, paitsi yksi pääsi pakoon. Ochoa menehtyy juuri kun poliisit saapuvat ja Paul poistuu paikalta.

Seuraavana aamuna Paul jatkaa viimeisen roiston etsintää, ja hän saa yhdeltä ystävältään vanhan poliisiradion, jota hän käyttää saaden sijainnin roistosta. Paul kuulee radiosta roiston sijainnin ja lähtee paikalla. Paulin päästessään rakennuksen sisälle, asunnossa alkaa tappelu ja roisto pakenee samalla viiltäen Paulin käsivarteen. Poliisit saavat roiston kiinni ja lähettävät hänet mielisairaalaan. Paul ja Geri menevät samaan sairaalaan, missä roisto on. Geri pitää haastattelun siellä lääkärin kanssa, kun Paul menee etsimään lääkärikorttia pukuhuoneesta. Paul kopioi itselle työkortin, jonka avulla hän menee sairaalaan ja esittää terapialääkäriä. Sairaalassa Paulin heittäessä nimiluettelon roistoa kohti, alkaa tappelu ja Paul saa tapettua hänet sähkögeneraattorin avulla. Toinen lääkäri ilmestyy paikalle ja päästää Paulin menemään. Gerin tullessa Paulin asunnolle, hän löytää lattialta paperiroskan, jossa on kopio kortista. Geri kuulee samalla radiosta murhan tapahtuneen ja samalla paljastuu myös Paulin todellinen totuus. Geri jättää kihlasormuksen pöydälle ja poistuu nopeasti paikalta autolla, kunnes Paul tulee samaan aikaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Elokuvan kuvaukset alkoivat syyskuussa 1981 ja päättyivät marraskuussa.

 Charles Bronson  Paul Kersey  
 Jill Ireland  Geri Nichols  
 Vincent Gardenia  Frank Ochoa  
 J.D. Cannon  New Yorkin piirisyyttäjä  
 Anthony Franciosa  Herman Baldwin  
 Ben Frank  rikostutkija Mankiewicz  
 Robin Sherwood  Carol Kersey  
 Silvana Gallardo  Rosario  
 Robert F. Lyons  Fred McKenzie  
 Michael Prince  Elliott Cass  
 Drew Snyder  apulaispoliisipäällikkö Hawkins  
 Paul Lambert  poliisipäällikkö  
 Thomas F. Duffy  Charles Wilson "Nirvana"  
 Kevyn Major Howard  Stomper  
 Stuart K. Robinson  Jiver  
 Laurence Fishburne  Cutter  
 E. Lamont Johnson  Punkcut  
 Paul Comi  senaattori McLean  
 Frank Campanella  tuomari Neil A. Lake  
 Hugh Warden  pappi  
 Jim Begg  turisti  
 Melody Santangello  turisti  
 Robert Snively  tri. Gofeld  
 Steffen Zacharias  tri. Clark  
 Don Moss  taksikuski  
 Charles Cyphers  Donald Kay  
 Peter Pan  kiinalainen vuokraisäntä  
 David Daniels  Lang  
 Don Dubbins  Mike  
 Jim Galante  Tim Shaw  
 Buck Young  Charles Pearce  
 Karsen Lee  Nirvanan nainen  
 Leslie Graves  Nirvanan nainen  
 Teresa Baxter  hoitaja  
 Cindy Daly  hoitaja  
 Susannah Darrow  hoitaja  
 Henry Capps  poliisi  
 Joshua Gallegos  poliisi  
 Paul McCallum  ensihoitaja  
 Roberta Collins  nainen juhlissa  
 Diane Markoff  prostituoitu  
 Cynthia Burr  piirisyyttäjän sihteeri  

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu elokuvaa turhaksi ja mitäänsanomattomaksi rahastukseksi ja antaa sille yhden tähden viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[2] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa tähtien sijasta huonoimmille elokuville varaamansa arvosanan ”Woof!” (suom. räyh!)[3].

Roger Ebert antoi elokuvalle arvosanaksi nolla tähteä, huomauttaen antavansa tämän arvosanan vain niille harvoille elokuville, jotka ovat "sekä taiteellisesti kyvyttömiä että myös moraalisesti vastenmielisiä". Vedoten näyttelyn ja ohjauksen horteiseen sävyyn, juonen uupumiseen, elottomaan dialogiin ja heikkoihin toimintaosuuksiin, hän toteaa että "siinä missä ensimmäinen elokuva vakuutti minut Bronsonin tarpeesta kostaa, tämä on vain sarja valjuja tappoja."[4]

  1. Talbot (2006), s. 31-58
  2. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  3. Death Wish 2[vanhentunut linkki], VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 15.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
  4. Ebert, Roger: Death Wish II Movie Review & Film Summary RogerEbert.com. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]