Ulla Nenonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ulla Nenonen
Henkilötiedot
Syntynyt 31. lokakuuta 1933
Loviisa, Suomi
Kuollut 9. maaliskuuta 2018 (84 vuotta)
Tampere, Suomi
Kansalaisuus Suomalainen

Ulla Pirkko Nenonen (31. lokakuuta 1933 Loviisa[1][2]9. maaliskuuta 2018 Tampere[3]) oli suomalainen teologian kandidaatti, lähetystyöntekijä ja raamatunkääntäjä, joka palveli lähetystyössä Namibiassa vuosina 1961–2015, yhteensä kaikkiaan 54 vuoden ajanjaksolla. Suomalaisista lähetystyöntekijöistä ainoastaan Martti Rautanen ja hänen vaimonsa Frieda ja tyttärensä Johanna ovat työskennelleet lähetystyössä pitempään.[4]

Nenonen kävi koulunsa pääosin Kuusankoskella, mutta valmistui ylioppilaaksi Imatran yhteiskoulusta vuonna 1954. Teologian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1960. Pian tämän jälkeen hän lähti Ambomaalle.[1][2]

Toiminta opettajana Ambomaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulla Nenonen saapui Ambomaan lähetyskentälle vuonna 1961 ja opiskeli aluksi afrikaansia ja ndongaa[1][5] ja toimi sen jälkeen Oniipan kirjapainossa, mutta pian hän siirtyi Okahaon naisseminaarin opettajaksi ja sitten keskikoulun opettajaksi, missä hän sitten toimi myös rehtorina. Tuohon aikaan Ambomaalla ei ollut lainkaan valtion kouluja, ja lähetyksen koulut olivat paikallisille asukkaille ainoa mahdollisuus saada koulutusta. Elämä Ambomaalla oli rauhallista, kunnes Namibian itsenäistymispyrkimykset muuttuivat SWAPOn harjoittamaksi sissisodaksi. “Jouduin ratkaisemaan, onko minun elämäni kallisarvoisempi kuin jonkun toisen elämä. Totesin, että ei totisesti ole”, Nenonen sanoi Ylen haastattelussa vuonna 2011. Erään kerran hän uhmasi Etelä-Afrikan julistamaa ulkonaliikkumiskieltoa ja lähti viemään potilasta valtion sairaalaan, kun ambulanssin kuljettajalta ei voinut vaatia tämän kiellon rikkomista. Hän joutui pysäytetyksi ja ankaraan kuulusteluun, mutta sai kuitenkin viedä potilaan sairaalaan.[6]

Vuosina 1980–83 Nenonen toimi Oshigambon lukion vararehtorina. Vuosina 1983–93 hän toimi Namibian lähetyskentän esimiehenä, toimipaikkanaan Oniipa. Tuo paikka oli Namibian itsenäistymisen aikaan maan keskeisimpiä, ja Nenonen emännöi siellä YK:n pääsihteeriä, eri maiden lähettiläitä, ministereitä ja presidenttejä, sekä Martti Ahtisaarta, joka valvoi maan itsenäistymistä. Nenonen saattoi tarjota heille paikkansapitävää tietoa maan tapahtumista.[1]

Toiminta raamatunkäännöstyössä eläkevuosina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nenosen jäätyä eläkkeelle vuonna 1994 hän ei palannut Suomeen niin kuin moni muu, vaan hän jäi edelleen Namibiaan, sillä Ambo-Kavangon kirkon piispa Kleopas Dumeni pyysi häntä auttamaan auttamaan dhimbankielisessä raamatunkäännöstyössä Kunenen läänin Opuwossa, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2015 saakka.[1]

Dhimban kieli on hereron kielen lähisukukieli ja suhteellisen läheinen myös ambokielille. Hänen työtoverinsa oli dhimba-pastori Johannes Tolu, joka on tiettävästi ainoa dhimba, joka on kouluttautunut pastoriksi. Dhimboilla ei tuolloin ollut lainkaan kirjakieltä, joten työ alkoi kirjoitusjärjestelmän luomisella. Työtä tukivat Lutheran Bible Translators Yhdysvalloista, Yhtyneet Raamattuseurat ja suomalainen Namibian Kirkon Tuki –yhdistys. Pastori Tolun toimintaa on tukenut Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Uusi Testamentti valmistui vuonna 2011, mutta painattaminen viivästyi niin, että kirja julkaistiin vasta tammikuussa 2014. Sen jälkeen työ alkoi Vanhan Testamentin osalta. Projektissa on myös tutkittu kieltä, kerätty tarinoita ja lauluja, laadittu aapiskirjoja, lukukirjoja ja laulukirjoja, sekä tuottanut kasetteja, joissa on laulettua ja puhuttua dhimbaa, lähinnä raamatunkäännöksessä syntyneitä tekstejä. Tärkeitä ulottuvuuksia tässä työssä ovat myös alkuperäiskielten kehittäminen ja säilyminen, sekä lukutaidon opettaminen.[1][7][8][9][10][11] Dhimbojen raamatunkäännöstyöstä on myös Yle tehnyt televisio-ohjelman otsikolla “Dhimban kääntäjät”. Se lähetettiin TV-1:ssä vuonna 2003.[12]

Vielä Suomeen palattuaankin Nenonen auttoi dhimba-käännöstiimiä sähköpostitse suorittamalla oikolukua ja auttamalla sanakirjan luomisessa.[10]

Ulla Nenosen työn on tuonut esiin mm. presidentti Martti Ahtisaari puhuessaan Suomen Lähetysseuran 140-vuotisjuhlissa vuonna 1999.[13]

Ulla Nenosen tehtävät Namibiassa
Paikka Vuodet Tehtävä
Oniipa 1961–62 Kirjapainotyö
Okahao 1963–74 Naisseminaarin ja keskikoulun opettaja
Okahao 1974–79 Naisseminaarin ja keskikoulun rehtori
Oshigambo 1980–82 Lukion vararehtori
Oniipa 1983–93 Lähetyskentän esimies
Opuwo 1993–2015 Raamatunkäännöstyö

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Seppo Kalliokoski: Ulla Nenonen 1933–2018. Peloton lähetystyöntekijä. Helsingin Sanomat, 5.5.2018, s. C 24. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.5.2018.
  2. a b Suomen teologit, Teologer i Finland, 1999, s. 422. Suomen kirkon pappisliitto, 199. ISBN 952-91-0905-9.
  3. Lähetysseniorit: Vuonna 2018 kuolleet lähetysseniorit www.lahetysseniorit.fi. Viitattu 14.3.2018.
  4. Olle Eriksson: Olle Erikssonin facebook-seinä Facebook. 9.3.2018. Viitattu 14.3.2018.
  5. Kaikkeen maailmaan. Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1964. Kertomus Suomen Lähetysseuran toiminnasta vuonna 1963., s. 78. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1964.
  6. Yle Kymenlaakso: Namibialle viisikymmentä vuotta elämää yle.fi. 13.5.2011. Viitattu 14.3.2018.
  7. Embassy of Finland in Windhoek - Suomen suurlähetystö Windhoekissa 23.4.2013. Suomen suurlähetystö Windhoekissa. Viitattu 14.3.2018.
  8. Dhimba juhlamatka Namibiaan 19. – 30.1.2014 13.11.2013. Koonono. Viitattu 14.3.2018.
  9. Tampereen tuomiokirkkoseurakunta: Ystävyysseurakunnat tampereenseurakunnat.fi. Viitattu 14.3.2018.
  10. a b Olli Lehtipuu: Jumala puhuu minun kielelläni Silta. Tamperelainen seurakuntalehti. 5.3.2014. Tampereen ev.-lut. seurakunnat.. Viitattu 14.3.2018.
  11. Paikallisen Yhteistyön Määrärahoilla saadaan alkuperäisväestön äänet kuuluviin 29.2.201. Suomen suurlähetystö, Windhoek. Viitattu 14.3.2018.
  12. Vesa Saarinen: Arkistodokumentteja, jakso 56: Dhimban kääntäjät yle.fi. 21.4.2003. Viitattu 14.3.2018.
  13. Martti Ahtisaari: "Kristinuskon ja lähetystyön rooli kansallisen eheyden rakentajana — mitä Namibia opettaa." Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari Suomen Lähetysseuran 140-vuotisjuhlassa 17.1.1999 www.presidentti.fi. 17.1.1999. Viitattu 14.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]