Uber

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Uber (yritys))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uber
Uber logo 2018.png
Perustettu 2009
Perustaja Travis Kalanick, Alexander Hank ja Garrett Camp
Toimitusjohtaja Travis Kalanick (2009–2017)
Avainhenkilöt

Travis Kalanick (hallituksen pj.)

Ryan Graves
Kotipaikka San Francisco, Kalifornia
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala liikenne
Tuotteet taksiliikenne
Liikevaihto 1,5 miljardia USD (2015)
Henkilökuntaa 6 700
Kotisivu www.uber.com

Uber on yhdysvaltalainen vuonna 2009 perustettu, maailmanlaajuista tietoverkkoihin perustuvaa henkilökuljetuspalvelua tarjoava yritys. Se kehittää, markkinoi ja ylläpitää Uber-nimistä mobiilisovellusta ja palvelualustaa palvelunsa osana. Sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella. Sovellus on saatavissa iOS-, Android- ja Windows Phone -puhelimille.

Sovellus näyttää käyttäjää lähellä olevat vapaat Uber-taksit, joista hän voi valita mieluisensa. Matkan maksaminen tapahtuu sovelluksen välityksellä.[1] Paikallistamisessa käytetään GPS:ää, ja velotus hoituu automaattisesti käyttäjätililtä. Hinnoittelun määrää algoritmi kyytien kysynnän ja tarjonnan pohjalta, mikä on tosin joskus johtanut hintapiikkeihin ja arvosteluun.[2] Uber-kuljettajat käyttävät omia autojaan.

Vuoden 2016 elokuussa yritys toimi 507 kaupungissa ja 66 maassa.[3] Monissa maissa viranomaiset ja taksiluvan omaavat taksiyrittäjät ovat kyseenalaistaneet Uberin laillisuuden ja turvallisuuden.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uber sai alkunsa Pariisissa, jossa startup-yhtiönsä myynneillä rikastuneet Travis Kalanick ja Garrett Camp osallistuivat vuotuiseen teknologia-alan LeWeb-konferenssiin, jossa suunnitellaan tulevaisuutta. Kaksikko ei saanut eräänä iltana tilattua taksia, joten he saivat idean perustaa palvelun, jossa limusiinin voisi tilata älypuhelinsovelluksella. Palattuaan kotiin San Franciscoon Camp osti UberCab.com-domainnimen.[2]

Camp alkoi suunnitella UberCab-taksin prototyyppiä vuonna 2009 ja sai Kalanickin partneriksi. Palvelua testattiin New Yorkissa alkuvuonna 2010 kolmella autolla. Virallisesti palvelu julkaistiin San Franciscossa toukokuussa 2010.[2]

UberCab-yhtiön toimitusjohtajaksi tuli elokuussa 2010 Ryan Graves. Joulukuussa Kalanickista tuli toimitusjohtaja ja Graves siirtyi operatiiviseksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.[2]

Yhtiö sai ensimmäisen merkittävän lahjoituksensa 1,25 miljoonaa dollaria First Round Capitalilta lokakuussa 2010. Yhtiö joutui vaihtamaan nimekseen Uber, sillä San Franciscon kunnallinen liikennevirasto ei hyväksynyt nimessä sanaa cab, ’taksi’.[2]

Uber keräsi vuonna 2011 lisää rahoitusta, kasvoi ja laajeni New Yorkiin, Seattleen, Bostoniin, Chicagoon, Washingtoniin ja Pariisiin Ranskaan.[2]

Vuonna 2012 yhtiö julkaisi UberX:n, joka tarjoaa huokean hybridiauton vaihtoehdoksi limusiineille.[2]

Vuonna 2014 yrityksen arvo arvioitiin 13,3 miljardiin euroon, mikä teki siitä yhden maailman arvokkaimmista startup-yrityksistä.[1]

Uber aloitti vuoden 2014 lopussa palvelunsa myös Helsingissä. Elokuussa 2017 yritys keskeytti toimintansa Suomessa vuodeksi ja jatkoi heinäkuussa 2018, kun uusi liikennepalvelulaki astui voimaan.[5]

Vuonna 2017 Uberia koetteli skandaali, kun yhtiön entinen insinööri syytti sen yrityskulttuuria vihamieliseksi. Syytösten seurauksena moni työntekijä erosi tai erotettiin.[2] Toimitusjohtaja Kalanick erosi kesäkuussa 2017 osakkeenomistajien vaatimuksesta.[6] Hänen tilalleen tuli Dara Khosrowshahi. Yhtiön operatiiviseksi johtajaksi tuli joulukuussa 2017 Barney Harford.[2]

Uber ei ole mennyt pörssiin, joten sen ei tarvitse tiedottaa julkisesti tuotoistaan. Huhtikuussa 2017 yhtiö ilmoitti 3,8 miljardin dollarin tappiot vuodelle 2016.[2]

Uberilla on myös toimituspalvelu UberEATS ja kimppakyytipalvelu UberPool. Yhtiö suunnittelee hakevansa lupaa omille itseajaville autoilleen Kaliforniassa. Autoja on testattu vuoden 2018 aikana.[2]

Tehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolumbialainen Uber-kuski. Kojelaudalla avoinna Uber-sovellus.

Judd Cramerin ja Alan B. Kruegerin tutkimuksen mukaan Uber-kuljettaja käyttää kapasiteettiaan tehokkaammin kuin taksikuski: sekä työajasta että ajetuista kilometreistä suurempi osa tapahtuu asiakas kyydissä. Syitä ovat 1. teknologia kohdistaa asiakkaat ja kuljettajat toisilleen tehokkaammin, 2. suurempi mittakaava, 3. taksisääntelyn tuottama tehottomuus, 4. Uberin työvoimamalli on tehokas, 5. ruuhkahinnoittelu (surge pricing) tuottaa tehokkaamman asiakkaiden ja kuljettajien kohtaamisen.[7]

Uber lisää asiakkaiden valinnanvaraa ja tarjoaa kuljettajille joustavia ja riippumattomia töitä.[8] Käyttäjä voi älypuhelimestaan nähdä, milloin auto saapuu.[9]

Uberin on väitetty tekevän taksin saamisen helpommaksi köyhille ja haja-asutusalueille.[10] Sen on myös väitetty vähentävän ruuhkia esimerkiksi New Yorkissa, koska Uber-kuskien ei tarvitse taksien tavoin ajella ympäriinsä etsien asiakkaita vaan vain ottavat vastaan tilauksia.[11] Erään tutkimuksen mukaan Uberin tulo kaupunkiin vähensi rattijuopumuksia.[12]

Sekä kuski että asiakas voivat toisen aiemmin saaman palautteen perusteella valita, hyväksyvätkö kyydin, ja asiakas voidaan tarvittaessa tavoittaa jälkeenpäin. Tämä mahdollistaa turvallisemman ammatin ja turvallisemmat kyydit. Perinteisen taksin kuljettajista esimerkiksi Helsingissä alle 2 %[13] on naisia.

Ruuhkahinnoittelu (surge pricing)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uberin ruuhkahinnoittelu (surge pricing) saa kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan siten, että odotusaika on melkein aina alle viisi minuuttia. Taloudellista tehokkuutta ruuhkahinnoittelu lisää siten että hintojen nousu asiakkaiden lisääntyessä houkuttelee lisää kuskeja ajamaan ja kun kuskeja ei riitä kaikille, kyydit päätyvät niille asiakkaille, joiden tarve on suurin (suostuvat maksamaan korkeamman hinnan). Suurin osa hinnannoususta päätyy kuljettajille. Kun uudenvuoden aaton kysyntäpiikkiin tulleen teknologiavirheen vuoksi ruuhkahinnoittelu ei nostanut hintoja, kuskeja ei niin kiinnostanut lähteä ajamaan ja matalan hinnan vuoksi asiakkailla ei niin kiinnostanut etsiä Uberille vaihtoehtoisia kulkutapoja, joten odotusajat venyivät ja kuljetukset vähenivät dramaattisesti. Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta tulos oli heikko. Muutama onnekas asiakas sai halvan kyydin, useimmat eivät mitään kyytiä.[14]

Monet kokevat ruuhkahinnoittelun epäoikeudenmukaiseksi, ja siksi Uber on kirjoittanut asiakkaille ohjeita, miten aikatauluttaa matkansa sen välttämiseksi. Uber myös esittää hinnat asiakkaalle ennen kyydin hyväksymistä. Myös hotelli- ja lentoyhtiöt hinnoittelevat dynaamisesti, mutta Uber eroaa näistä siinä, että sen hinnoittelu on läpinäkyvää.[15]

Arvostelua ja vastustusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uberin luvallisuus joulukuussa 2016. Vihreällä paikat, joissa se saa tomia vapaasti. Vaaleanpunaisella paikat, joissa sillä on lakikiistoja tai kieltouhka. Punaisella paikat, joissa se on kielletty.

Uber on kohdannut vastustusta taksialalta ja sääteleviltä viranomaisilta. Taksikuskit neljässä suuressa eurooppalaiskaupungissa järjestivät vuonna 2014 mielenosoituksia Uberia vastaan. Taksiyhtiöt ovat syyttäneet Uberia epäreilusta kilpailusta, sillä se välttää kalliit lisenssimaksut eikä noudata paikallisia lakeja. Uber menetti vuonna 2017 toimilupansa Lontoossa, mutta kielto kumottiin kesäkuussa 2018.[2]

New Yorkissa vuonna 2017 Uberin havaittiin laskuttaneen kuskeilta liikaa. Newyorkilainen tuomioistuin määräsi Uberin kohtelemaan kuskejaan palkollisinaan eikä itsenäisinä toimeksisaajina. Elokuussa 2018 Uberin uusia toimilupia rajoitettiin New Yorkissa.[2]

Suomen Taksiliiton mielestä Uber-kyydit ovat laitonta ja luvatonta liikennettä. Taksiliiton mukaan Uber-kyytien ajaminen vaatii liikenneluvan.[16] Uberin on myös kerrottu mahdollisesti lisäävän harmaata taloutta, sillä kyytejä tarjoavilta kuljettaja/yrittäjiltä ei edellytetä minkäänlaista todistusta siitä, että he hoitavat työnantaja- ja työntekijämaksunsa sekä muut valtiolle kuuluvat velvollisuutensa asianmukaisesti. [17]

Helsingin käräjäoikeus langetti 5. huhtikuuta 2016 tiettävästi Suomen ensimmäisen Uber-kuljettajan saaman tuomion luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta[18]. Tuomion suuruus oli 25 päiväsakkoa ja lisäksi kuljettajaa vaaditaan menettämään rikoksen tuottamana hyötynä 12 250 euroa valtiolle[18]. Muutaman päivän kuluttua Espoon käräjäoikeus antoi toiselle Uber-kuljetuksia ajaneelle miehelle 20 päiväsakon rangaistuksen ja määräsi rikoshyötynä maksettavaksi valtiolle 3 000 euroa[19]. Helsingin hovioikeus vahvisti 21. syyskuuta 2016 antamissan kahdessa tuomiossa kuljettajien syyllistyneen luvattomaan taksiliikenteen harjoittamiseen ja pystytti käräjäoikeuksien antamat tuomiot ennallaan[20][21]. Espoolainen Uber-kuljettaja haki tuomiolleen muutosta korkeimmasta oikeudesta, joka otti asian käsittelyyn nimenomaan rikoshyödyn menettämistä koskevan tuomiokohdan osalta.[22] Korkein oikeus antoi ratkaisunsa elokuussa 2017. Oikeus piti luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta annetun sakkotuomion ennallaan, mutta vähensi valtiolle maksettavaksi tulevaa rikoshyödyn menettämiskorvausta 2 800 eurosta 2 100 euroon.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taksiyritys Uberin arvo nousi yli 13 miljardiin euroon Yle Uutiset. 8.6.2014. Viitattu 5.9.2015.
  2. a b c d e f g h i j k l m Dan Blystone: The Story of Uber Investopedia. 9.8.2018. Viitattu 8.11.2018.
  3. Uber-kaupungit ympäri maailmaa www.uber.com. Viitattu 16.11.2016.
  4. Cameron Atfield: Taxi Council of Queensland declares war on Uber Brisbane Times. 19.11.2014. Viitattu 16.11.2016. (englanniksi)
  5. UberPOP jää vuodeksi tauolle Suomessa - jatkamme toimintaa jälleen kesällä 2018 | Uber Blog Uber Blog. 6.7.2017. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
  6. Sijoittajat painostivat: Uberin johtaja joutui eroamaan iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2017.
  7. Disruptive Change in the Taxi Business: The Case of Uber, Judd Cramer and Alan B. Krueger, National Bureau of Economic Research, Working Paper Series 22083, March 2016, DOI:10.3386/w22083.
  8. The gig-economy: Uber good or Uber bad? canadianlabour.ca.
  9. Uber is here to stay, and that’s a good thing The Globe and Mail.
  10. Megan McArdle: Uber Serves the Poor by Going Where Taxis Don't BloombergView.com. July 20, 2015.
  11. New Yorkers love Uber. But is Uber good for New York? - Fusion Fusion.
  12. Uber Prevents Drunk Driving: Advantage Over Taxis Lyft Uber Newsletter.
  13. http://www.image.fi/image-lehti/taksikuskien-suomi
  14. The Effects of Uber’s Surge Pricing: A Case Study, Chris Nosko et al., first and last pages.
  15. Don't complain about Uber's surge pricing tonight, Maya Kosoff, Business Insider, Dec 31, 2015.
  16. Ajankohtaista - Suomen Taksiliitto www.taksiliitto.fi. Viitattu 4.9.2015.
  17. Ajankohtaista - Tommi Rasila www.tamperelainen.fi. Viitattu 26.8.2015.
  18. a b Koivuranta, Esa: Uber-kuskille tuomio Helsingissä: Sakkoja ja 12 000 euron ansiot valtiolle 7.4.2016. Yle. Viitattu 29.4.2016.
  19. Reinboth, Susanna: Myös Espoon käräjäoikeus tuomitsi Uber-kuskin sakkoihin luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta Hs.fi. 8.4.2016. Viitattu 29.4.2016.
  20. Rautio, Marjattas: Hovioikeus: Uber-taksiliikenne laitonta – kyytien tuotot valtiolle 21.9.2016. Yle. Viitattu 22.9.2016.
  21. Uber-kuljettajat syyllistyivät luvattomaan taksiliikenteen harjoittamiseen (R 16/1141 ja 1175 (PDF) (Helsingin hovioikeuden tiedote) 21.9.2016. Helsingin hovioikeus. Viitattu 22.9.2016.
  22. Toivonen, Terhi: Viekö valtio Uber-kuskin tienestit vai ei? Korkein oikeus käsittelee asian 8.12.2016. Yle. Viitattu 19.8.2017.
  23. Hanhinen, Hanna: Uber-kuskille sakkoja luvattomasta taksiliikenteestä – KKO alensi valtiolle tuomittavan rikoshyödyn 2100 euroon 18.8.2017. Yle. Viitattu 19.8.2017.