Ubbo-Sathla
| Ubbo-Sathla | |
|---|---|
| Kirjailija | Clark Ashton Smith |
| Kieli | englanti |
| Genre | kauhu, Cthulhu-tarusto |
| Kustantaja | Weird Tales |
| Julkaistu | heinäkuu 1933 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | Musta kivi (1995) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ubbo-Sathla on fantasiakirjailija Clark Ashton Smithin kosminen kauhunovelli. Smith sai novellin valmiiksi helmikuussa 1932, ja se julkaistiin yhdysvaltalaisessa pulp-lehdessä Weird Talesissa heinäkuussa 1933.
Smith luki ”Ubbo-Sathlan” osaksi Hyperborea-sarjaansa. Muista sarjan tarinoista poiketen kertomus ei kuitenkaan sijoitu fantastiseen esihistoriaan vaan kyse on nykyaikaan sijoittuvasta kauhutarinasta, jonka tyyli jäljittelee Smithin kirjeystävä H. P. Lovecraftin tuotantoa. Myöhemmin kertomus onkin luettu osaksi lovecraftilaista Cthulhu-tarustoa.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»Merkillinen fantasia — kristalliinkatsoja kulkee ajassa taaksepäin saavuttaakseen kaiken olevaisen alun»
(Weird Talesin johdate[1])
Novelli alkaa lainauksella kuvitteellisesta Eibonin kirjasta: ”Sillä Ubbo-Sathla on alku ja loppu. Jo ennen Zhotaqquahin, Yok-Zothotin ja Kthulhutin tuloa tähdistä Ubbo-Sathla asui nuoren maapallon höyryävissä rämeissä: päätön ja raajaton massa, joka siitti alkuajan harmaat muodottomat vesiliskot sekä maaeläinten hirmuiset esi-isät – – Ja kaikki Maan elämä, niin väitetään, palaa lopulta ajan suuren ympyrän kautta takaisin Ubbo-Sathlan luo.”[2]
Kertomuksen päähenkilö on Paul Tregardis, antropologian opiskelija ja okkultisti. Lontoolaisesta antiikkiliikkeestä hän ostaa oudon kristallin, joka löydettiin Grönlannista. Tregardis omistaa myös Eibonin kirjan ranskankielisen käännöksen. Tässä ikivanhassa salatieteellisessä teoksessa kerrotaan kadonneesta Hyperborean mantereesta ja muinaisesta velhosta Zon Mezzamalechista, joka kristallin avulla kykeni näkemään aina maapallon historian alkuun saakka. Hyperborean pohjoisosien Tregardis uskoo vastaavan nykyistä Grönlantia.
Kotonaan Tregardis katselee kiveen ja näkee yhä muinaisempia tapahtumia. Hänen on vaikea keskittyä omaan elämäänsä, ja hänen muistonsa sekoittuvat muiden kiveen katsoneiden muistoihin. Kuten Zon Mezzamalech aikanaan, myös Tregardis haluaisi nähdä Ubbo-Sathlan sekä kivitaulut, ”jotka oli tehty tähdistä louhitusta kivestä ja joihin oli kirjoitettu maailmaa vanhempien jumalten käsittämätön viisaus”. Lopulta hän ei enää kykene vastustamaan kiusausta vaan seuraa kiven historiaa aikojen alkuun saakka. Hän todistaa ihmiskunnan nousua barbarismista sivistykseen, sitten eläinten kehittymistä ihmiseksi, ja lopulta ihmisille tuntematonta käärmeihmisten sivilisaatiota ”maapallon ensimmäisellä mantereella”. Viimein Tregardis palaa alkumereen, jossa elämä erkani Ubbo-Sathlasta. Hän näkee myös kirjoitustaulut mutta ei kykene lukemaan niitä, koska hänen tietoisuutensa on sulautunut alkumeren järjettömiin olentoihin.
Lontoossa paikallislehdet julkaisevat pikku-uutisia Tregardisin katoamisesta. ”Kukaan ei tunnu tietäneen hänestä mitään: hän oli poissa niin kuin häntä ei olisi koskaan ollutkaan, ja kristalli lienee myös kadonnut. Ainakaan kukaan ei ole löytänyt sitä.”
Tausta ja julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Ubbo-Sathla” syntyi kioskikirjailija Clark Ashton Smithin kiihkeimmän luomiskauden aikana 1930-luvun alussa.[3] Hyperborea-niminen kadonnut manner esiintyy useissa Smithin novelleissa, joista ”Ubbo-Sathla” oli viides. Muista Hyperborea-novelleista poiketen ”Ubbo-Sathla” ei varsinaisesti sijoitu Hyperboreaan, ja fantasiakirjallisuuden sijaan kertomus edustaa lähinnä kauhukirjallisuutta. Smith laski sen kuitenkin sarjaan kuuluvaksi.[4]
Smith sai ”Ubbo-Sathlan” valmiiksi 15. helmikuuta 1932 mennessä. Hän tarjosi sitä Weird Talesille, jonka päätoimittaja Farnsworth Wright ei kuitenkaan ostanut sitä. Smith kertoi H. P. Lovecraftille maaliskuussa 1932 lähettämässään kirjeessä, että Wright uumoili kertomuksen ”menevän yli lukijakunnan hilseen”. Myöhemmin Wright kuitenkin muutti mieltään ja osti novellin. Se ilmestyi Weird Talesin heinäkuun 1933 numerossa.[5]
Robert M. Price arvelee, että Arthur Machenin ”Suuri jumala Pan” oli ”Ubbo-Sathlan” pääasiallinen innoittaja. Novelli innoitti myös Smithin Cthulhu-novellit ”The Nameless Offspring” (kirj. 1931[6]) ja ”The Beast of Averoigne” (kirj. 1932[7]). Novellin nimi lienee peräisin buddhalaisuudesta, jossa uposatha tarkoittaa täysikuuta, uusikuuta sekä täsmälleen niiden puoliväliin jääviä päiviä.[5] Novellin tyyli jäljittelee Lovecraftin tuotantoa.[4]
Ulla Selkälän ja Ilkka Äärelän suomennos ilmestyi 1995 WSOY:n FAN-sarjaan kuuluneessa antologiassa Musta kivi.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuun 1933 Weird Talesin lukijapalstalla kehuttiin heinäkuun numeroa, ja useampi kirjoittaja nosti Smithin yhdeksi suosikeistaan. Muuan H. M. Jacobson Rochesterista kertoi pitävänsä Smithin ”fiineistä ja kertakaikkisen fantastisista, jopa groteskeista” kertomuksista. ”Ubbo-Sathlaa” ei kuitenkaan erikseen mainittu yhdessäkään kirjeessä, ja heinäkuun parhaaksi novelliksi äänestettiin H. P. Lovecraftin ”Unet noitatalossa”.[8]
Black Gate -sivuston Ryan Harvey laskee ”Ubbo-Sathlan” Smithin parhaiden töiden joukkoon ja huomauttaa, että novellin näky elämän alkuperästä on lähellä nykytieteen näkemystä. Harveyn mukaan tarina yhdistää yliluonnollisen kauhukirjallisuuden ajatuksia kosmiseen ja tieteelliseen kuvastoon, ja lopputulos on kammottavampi kuin perinteinen kauhuviihde.[4]
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Cthulhu-tarusto
Smithin jälkeen Ubbo-Sathlasta kirjoittivat Lin Carter, Brian Lumley ja August Derleth.[5]
Sekä Markku Sadelehto[9] että Robert M. Price[10] pitävät ”Ubbo-Sathlaa” Cthulhu-kertomuksena. Cthulhun kutsu -roolipelissä Ubbo-Sathla luokitellaan suureksi muinaiseksi eli jumalaksi, kuten Cthulhu-taruston voimakkaimpia olentoja pelissä kutsutaan.[11] Daniel Harmsin The Encyclopedia Cthulhiana (1998) kertoo, että Ubbo-Sathlasta on monenlaisia ristiriitaisia taruja. Nyogtha, Zuchequon ja jokunen muu suuri muinainen ovat mahdollisesti Ubbo-Sathlasta siinneitä. Toisen version mukaan muinaiset (engl. Elder Things) loivat Ubbo-Sathlan shoggotheja synnyttämään. Hyperboreassa Ubbo-Sathla vartioi Y’qaassa kivitauluja, joihin on tallennettu vanhempien jumalten tietämys.[12]
Suomalainen lyhytelokuva Ääni syvyydestä (2017) kertoo laivasta, jonka miehistö selvittää Jäämerellä havaitun oudon äänen alkuperää. Äänen aiheuttajaksi paljastuu Ubbo-Sathla.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harms, Daniel: The Encyclopedia Cthulhiana. Second Edition. Oakland: Chaosium, 1998. ISBN 1-56882-119-0. Archive.org. (englanniksi)
- Petersen, Sandy & Willis, Lynn: Call of Cthulhu. Horror Roleplaying in the Worlds of H.P. Lovecraft. Kuudes laitos. Hayward, California: Chaosium, 2005. ISBN 978-156882-181-8. (englanniksi)
- Petersen, Sandy & Mason, Mike & Fricker, Paul & Willis, Lynn & friends: Call of Cthulhu. Horror Roleplaying in the Worlds of H. P. Lovecraft – Keeper Rulebook. Ann Arbor, Michigan: Chaosium, 2015. ISBN 978-156882-430-7. (englanniksi)
- Price, Robert M. (toim.): The Klarkash-Ton Cycle. Clark Ashton Smith’s Cthulhu Mythos Fiction. Call of Cthulhu Fiction. Chaosium, 2008. ISBN 978-156882-160-3. (englanniksi)
- Smith, Clark Ashton: Ubbo-Sathla. Weird Tales, July 1933, 22. vsk, nro 01, s. 112–116. Indianapolis, Indiana: Popular Fiction Publishing Company. Internet Archive. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
- Smith, Clark Ashton: Ubbo-Sathla. Teoksessa Sadelehto, Markku (toim.): Musta kivi, s. 48–56. Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20103-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”A bizarre fantasy—a crystal-gazer goes back through time to attain the beginning of all things”. Smith 1933.
- ↑ Smith 1995, s. 48. Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä.
- ↑ Gullette, Allan: Clark Ashton Smith Biography Eldritch Dark. 19.9.2006. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Harvey, Ryan: The Fantasy Cycles of Clark Ashton Smith PART II: The Book of Hyperborea. Black Gate, 2007. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Price 2008, s. 208.
- ↑ Price 2008, s. 207.
- ↑ Price 2008, s. 208–209.
- ↑ The Eyrie. Weird Tales, September 1933, 22. vsk, nro 03, s. 390–392. Indianapolis, Ind.: Popular Fiction Publishing Company. Internet Archive. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Sadelehto 1995.
- ↑ Price 2008.
- ↑ Peterseen ym. 2015, s. 310, 328.
- ↑ Harms 1998, s. 307–308.
- ↑ Ikonen, Niko: Erikoislaatuista herkkua tarjolla: kotimainen Cthulhu-kauhuelokuva Rakkautta & Anarkiaa -festareilla Episodi. 20.9.2017. Viitattu 6.3.2022.