Trianonin rauhansopimus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trianonin rauhansopimus
UNGARN valkoisella pohjalla: Unkarin alueet ennen Trianonin rauhansopimusta.UNGARN punaisten viivojen sisällä: Unkarin rajat sopimuksen jälkeen.
UNGARN valkoisella pohjalla: Unkarin alueet ennen Trianonin rauhansopimusta.
UNGARN punaisten viivojen sisällä: Unkarin rajat sopimuksen jälkeen.
Allekirjoitettu 4. kesäkuuta 1920
Sijainti Trianon-palatsi, Versailles
Allekirjoittajat Unkari
ympärysvallat

Trianonin rauhansopimus solmittiin Versailles’n Trianon-palatsissa 4. kesäkuuta 1920 Itävalta-Unkarista irrotetun Unkarin kanssa. Unkari menetti rauhassa Slovakian ja Rutenian Tšekkoslovakialle, Kroatian ja Vojvodinan Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnalle, Transilvanian ja Partiumin Romanialle sekä Burgenlandin Itävallalle. Unkari menetti kaksi kolmasosaa sotaa edeltäneistä alueistaan ja 60 prosenttia väestöstään. Se menetti myös yhteytensä Välimerelle, joka sillä oli ollut vuodesta 1102.

Menetetyille alueille jäi merkittävä unkarilaisvähemmistö: Slovakiassa, Transilvaniassa, Vojvodinassa ja Transkarpatiassa kussakin unkarilaisten osuus oli 28–32 % (vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan). Unkari menetti 61 % maanviljelyalasta, 88 % metsävaroista, 62 % rautateistä, 65 % muista teistä, 83 % rautateollisuudesta ja 56 % teollisuuslaitoksistaan. Sen armeija rajattiin 35 000 mieheen ja asevelvollisuus kiellettiin. Uudet rautatiet piti rakentaa yksiraiteisiksi.

Unkarissa Trianonin rauhansopimus määritteli maan ulkopolitiikan sotienvälisenä aikana, mutta sen vaikutukset näkyvät Unkarin poliittisessa elämässä nykyäänkin. Sitä pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena ”häpeärauhana”, ja suurten unkarilaisvähemmistöjen asema naapurimaissa haittasi normaalien naapurisuhteiden luomista erityisesti Romanian ja Tšekkoslovakian kanssa.