Jugoslavian komitea
Jugoslavian komitea (serbokroatiaksi: Jugoslavenski odbor) oli Itävalta-Unkarin eteläslaavien ensimmäisen maailmansodan aikana muodostama poliittinen eturyhmä, jonka tarkoituksena oli liittää olemassa olevat eteläslaavilaiset kansakunnat itsenäiseksi valtioksi.
Komitean perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komitean perustivat kolme kroaattia Dalmatian kuningaskunnasta, kaksi kroaattia Kroatian kuningaskunnan Slavoniasta ja kaksi serbiä Bosnia ja Hertsegovinasta. Heidän ensimmäinen kokoontumisensa toteutui jo vuonna 1914, kun taas itse komitea perustettiin virallisesti 30. huhtikuuta 1915 pariisilaisessa Hotel Madissonissa. Koska Britannia oli Ympärysvaltojen johtaja, Lontoo valittiin komitean päämajaksi. Komitean presidentiksi valittiin Ante Trumbić.
Vuonna 1915 komiteassa oli 17 jäsentä, joista 11 oli Kroatian ja Dalmatian rannikkoalueilta. Samana vuonna komitea perusti haarakonttorit Pariisiin, Geneveen, Pietariin, Clevelandiin, Valparaisoon ja Washingtoniin. Komitea toimi yhteistyössä Serbian kuningaskunnan hallituksen ja laittomaksi luokitellun Yhdistyneen Jugoslavian Nuoriso -järjestön kanssa, joka oli perustettu Wienissä vuonna 1914.
Komitea allekirjoitti Korfun julistuksen Serbian kuningaskunnan kanssa vuonna 1917. Se oli kompromissijulistus, joka puolusti parlamentaarista monarkiaa, jossa kolme kansakuntaa ja kaksi perusoikeutta (uskonnonvapaus ja yleinen äänioikeus) ovat tasavertaisia lain edessä. Julistus sai Iso-Britannian ja Ranskan poliittisen tuen.
Lokakuussa 1918 Itävalta-Unkarin valtakunnasta vapautetuista maista julistettiin sloveenien, kroaattien ja serbien valtio, josta tulisi Jugoslavian valtion ensimmäinen versio. Tämä ei kuitenkaan saavuttanut kansainvälistä tunnustusta. Joulukuussa 1918 valtio yhdistyi Serbian kuningaskunnan kanssa (joka oli juuri laajentanut rajojaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen Vojvodinan alueen ja aiemmin itsenäisen Montenegron kuningaskunnan kanssa) muodostaen serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan. Tämän myötä komitean tavoite oli saavutettu.
Kesäkuussa 1921 Ante Trumbićista tuli Vidovdanin perustuslain ja Jugoslavian uuden kuningaskunnan vastustaja.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Kingdom of Serbians, Croatians and Slovenians (1918–1929) / the Kingdom of Yugoslavia (1929–1941): Emergence, Duration and End(englanniksi)
- One Hundred Years of the Corfu Declaration(englanniksi)
- History of Yugoslavia(englanniksi)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Norka Machiedo Mladinić (June 2007). Prilog proučavanju djelovanja Ivana Meštrovića u Jugoslavenskom odboru (PDF). Journal of Contemporary History (in Croatian). Zagreb, Croatia: Croatian Institute of History. 39 (1).
