Toivo Kaukoranta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toivo Johannes Kaukoranta (11. toukokuuta 1888 Liminka3. huhtikuuta 1968 Seinäjoki) oli suomalainen filosofian maisteri, kielitieteilijä ja itsenäisyysaktivisti.

Kaukoranta asui opiskeluaikanaan professori E. N. Setälän luona ja toimi tämän avustajana ja myöhemmin sihteerinä. Hän oli järjestämässä kansanrunojen ja sanaparsien keruuta sekä toimitti Bibliographisches Verzeichnis der in der Literatur behandelten älteren germanischen Bestandteile in den ostseefinnischen Sprachen-nimistä teosta. Ensimmäisen maailmansodan aikana Kaukoranta osallistui jääkäriliikkeen toimintaan. Vuonna 1918 Kaukoranta oli Karjalan retkikunnan tiedustelu-upseerina ja kuului jäsenenä Viron Avustamisen Päätoimikunnan sotilastoimikuntaan sekä Suunta-lehden johtokuntaan. Hän toimi myös Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin valistusohjaajana ja Karjalan Liiton toiminnanjohtajana.

Vuonna 1921 Kaukoranta teki aloitteen Itä-Karjalasta tulleiden pakolaisten perinteen keräämisestä ja kesällä 1921 seitsenhenkinen tutkijaryhmä, johon kuuluivat Kaukorannan ohella myös muun muassa Jalo Kalima, Heikki Ojansuu ja Y. H. Toivonen, keräsikin kansanperinnettä ja kielitieteellistä aineistoa Sortavalassa, Salmissa, Suojärvellä ja Lieksassa asuneiden pakolaisten keskuudesta.

Kaukoranta oli Sanakirjasäätiön ensimmäinen johtaja vuosina 1927–1932. Hän perusti Sanastaja-lehden joka oli tarkoitettu suomen kielen murresanoja kerääville harrastajille. Kai Donnerin kuoltua 1935 Kaukoranta toimitti loppuun Donnerin tekemän bibliografian Verzeichnis der etymologisch behandelten finnischen Wörter.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otto Donners literarische tätigkeit: Ein verzeichnis seiner veröffentlichungen, kirjoittajat Kai Donner ja Toivo Kaukoranta. Finskugriska sällskapet, Helsingfors 1913.
  • Itä-Karjalan kansallinen ja valtiollinen kysymys, teoksessa Oma maa V osa. Helsinki 1925.
  • Itä-Karjalan kysymyksen vaiheista vv. 1917–1925. Katsaus ilmestyneeseen kirjallisuuteen. Helsinki 1926.
  • Reunahuomautuksia Athanasius Rosengrénin Muistotietoihin Karkun muinaisuudesta, teoksessa Satakunta 6. Porvoo 1926.
  • Vähäkyröläisen talonpojan Heikki Yrjänänpoika Pukin suomenkieliset muistiinpanot vuosilta 1664–1684: Varhaisin eteläpohjalainen kielennäyte, tekijät Aarno Malin ja Toivo Kaukoranta. Helsinki 1927.
  • Tärkeimpiä uskomuksellisia sanoja koskeva tiedustelu. Sanastonkerääjän apuneuvoja 3. Sanakirjasäätiö, Helsinki 1930.
  • Heinäntekosanastoa. Sanastonkerääjän apuneuvoja 4. Sanakirjasäätiö, Helsinki 1931.
  • Piirteitä Värtsilän seudun asutuksesta ja teollisuudesta: Aikaisimpia vaiheita. Otava 1935.
  • Kai Donner: Verzeichnis der etymologisch behandelten finnischen Wörter; herausgegeben von J. J. Mikkola und Toivo Kaukoranta. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1937.
  • Härmän miehiä itsenäisyysliikkeessä: "Härmän Närän", Nikolai Ekolan muistelmia. Helsinki 1939.
  • Itä-Karjalan kysymyksen kehitys kansainväliseksi asiaksi. Karjalan sivistysseuran julkaisuja, Uusi sarja 12. Karjalan sivistysseura, Helsinki 1941.
  • Vanhan Karjalan elämästä ja elintilasta 1500-luvulla: Itäkarjalaisen Nousian matkassa Novgorodista ja Nevajärveltä Pohjoispohjan Auloon ja Luuvehmerelle. Karjalan sivistysseuran julkaisuja, Uusi sarja 10. Karjalan sivistysseura, Helsinki 1941.
  • Itsenäisyytemme syntyajoilta: Kun viesti Saksan kannasta saapui Berliinistä Vaasan kautta Helsinkiin. Rintamamiesliitto, Helsinki 1943.
  • Itä-Karjalan vapaudentie: Poliittis-kronologinen yleiskatsaus. Karjalan ulkomainen valtuuskunta, Helsinki 1944.
  • ”Professori Rafael Erichin muistolle.” Karjalan Heimo -lehti 23.3.1946.
  • Wanochius — af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä, teoksessa Satakunta XIII. 1946.
  • Väinö Voionmaa. 1947.
  • Vanhaa Tyrväätä ja tyrvääläisiä: Esitetty Vihattulanniemen kokkojuhlassa 23.6.1951. Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja 23. Vammala 1951.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]