Ero sivun ”Heikki Turunen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Vuonna 2009 Turuselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/900071?taipale_reijo|Nimeke=Lehti: Suosikkimuusikot jäivät taas ilman taiteilijaeläkettä|Julkaisija=MTV3|Ajankohta=16.9.2009|Viitattu=16.9.2009}}</ref> |
Vuonna 2009 Turuselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/900071?taipale_reijo|Nimeke=Lehti: Suosikkimuusikot jäivät taas ilman taiteilijaeläkettä|Julkaisija=MTV3|Ajankohta=16.9.2009|Viitattu=16.9.2009}}</ref> |
||
Turunen toimii [[Luonto-Liitto|Luonto-Liiton]] [[susi]]in liittyvän ''Salakaadot seis!'' -kampanjan suojelijana.<ref>[http://www.salakaadotseis.fi/ salakaadotseis.fi]</ref> |
|||
== Tuotantoa == |
== Tuotantoa == |
Versio 18. elokuuta 2010 kello 21.44
Heikki Anton Turunen (s. 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvi) on suomalainen kirjailija.
Elämä ja ura
Turusen vanhemmat Reino Juho Turunen ja Jenny Mirjami Siponen olivat maanviljelijöitä Lieksan Vuonislahden kylässä. Turusen kotipaikka sijaitsee lähellä Eva Ryynäsen taiteilija-ateljeeta. Heikki vietti lapsuutensa kuuden sisaruksensa kanssa. Lapsuusaika oli kovaa työntekoa ja sodan jälkeistä jälleenrakennusaikaa.
Turunen kuvaa nuoruusaikaansa: ”Sain nähdä Suomen maaseudun kulta-ajan kasvavan lapsen ja nuoren silmin. Se oli kaunista ja väkevää, mutta teki minusta ikuisen maalaisromantikon, jonka elämä nykyisenä urbaanina aikana on ajoittain kärsimystä ja surua. En kuitenkaan tahtoisi toisin olevan. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista olen tehnyt parhaat kirjani.”
Turunen kävi kansakoulun ja teki samalla maatöitä. Hän pääsi Lieksan paikallislehden toimittajaksi vuonna 1964. Joensuussa ilmestyvän Karjalan Maa -lehden toimittajana ja toimitussihteerinä hän työskenteli 1966–1974 ja siirtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1974.
Turunen asuu Joensuun kaupungissa mutta kirjoittaa maalla Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Perheeseen kuuluu puoliso Seija Tuononen ja poika Janne (s. 1977).
Turusen kirjoilla on lähes aina sama miljöö ja teema, kirjojen tapahtumat sijoittuvat yleensä maalle. Lähes kaikissa kirjoissa on jollakin tavalla syrjäytynyt tai ”erikoinen” henkilö. Turunen kuvaa kirjoissaan sodanjälkeisen uudisraivauksen ehdoin kasvavaa sukupolvea. Sukupolvi joutuu kokemaan teollistumisen, kaupungistumisen ja maaltamuuton ajan. Turunen itse sanoo: ”Nuorten on oikeus saada tietää minkälaista oli elää lapsena kun ihmiset siirtyivät maalta kaupunkeihin.”. Lähes kaikissa kirjoissaan hän käsittelee niin sanottuja ”maalaisten ongelmia”.
Turusen tunnetuimmat kirjat ovat Kivenpyörittäjän kylä, Simpauttaja ja Maalainen. Veikko Kerttula teki Simpauttajasta tv-elokuvan vuonna 1975, 1995 Markku Pölönen teki elokuvan Kivenpyörittäjän kylä ja 2004 Anssi Mänttäri ohjasi Joensuun Ellistä elokuvan. Romaaneista on tehty sovituksia teatteriin ja elokuvaksi. Turusen esikoisromaani on Simpauttaja vuodelta 1973 lienee tunnetuin Turusen teos ja se on käännetty ruotsiksi. Kivenpyörittäjän kylä on käännetty norjaksi nimellä Steintrilleren.
Turusen tuotannosta ja elämästä on tekeillä laaja teos. Joensuulainen filosofian tohtori Eija Komu sai vuonna 2008 Suomen Kulttuurirahaston apurahan tähän tarkoitukseen.[1]
Vuonna 2009 Turuselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.[2]
Turunen toimii Luonto-Liiton susiin liittyvän Salakaadot seis! -kampanjan suojelijana.[3]
Tuotantoa
- Simpauttaja (1973)
- Joensuun Elli (1974)
- Kivenpyörittäjän kylä (1976)
- Hupeli (1978)
- Soakkunoita susirajalta (1979)
- Kolmen hevosen mies (1981)
- Punahongan hehku (1982)
- Mustarinnan lapset (1985)
- Maan veri (1987)
- Turusen pyssystä (1988)
- Karhunpäinen metsänvartija (1992) (runokokoelma)
- Maalainen (1994)
- Hojo, hojo (1995)
- Seitsemän kurvin suora (1998)
- Kaikkitietävän tasavalta (2000)
- Jumalan piika (2002)
- Orpopojan valssi (2003)
- Yö kevään kuun, (2005)
- Pohjoinen ulottuvuus (2007)
- Tulilintu (2009)
Kuvateokset
- Lieksa - eräkaupunki 1981 kuvat: Mikko Savolainen
- Pielisen kirja 1997 H. T. & Reino Turunen
Yrityshistoriikki
- Hongan tarina: kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, 2005
Käännökset
- Simpauttaja (Livaren) - ruotsiksi (1976)
- Kivenpyörittäjän kylä (Steintrilleren) - norjaksi
Palkintoja
- J. H. Erkon palkinto 1973
- Kalevi Jäntin palkinto 1973
- Kiitos kirjasta -mitali 1974
- Pohjois-Karjalan taidepalkinto 1977
- Kalevalan juhlavuoden palkinto 1984
- Pro-Maaseutu -palkinto 1995
- Kareliaani-palkinto 1995
Elokuvat ja tv-tuotannot
- Simpauttaja 17. helmikuuta 1975
- Kivenpyörittäjän kylä 17. helmikuuta 1995
- Joensuun Elli 9. huhtikuuta 2004
Lähteet
- ↑ Apurahat Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 5.10.2009.
- ↑ Lehti: Suosikkimuusikot jäivät taas ilman taiteilijaeläkettä 16.9.2009. MTV3. Viitattu 16.9.2009.
- ↑ salakaadotseis.fi
Aiheesta muualla
- Heikki Turunen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Heikki Turunen Kolme kulttuuripersoonaa -sivustolla
- Arkkipiispalla vieraana kirjailija Heikki Turunen: "Kansankuvaaja kansansa terapeuttina" (40min luentotallenne, .mp3)