Ero sivun ”Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 20. huhtikuuta 2010 kello 18.51

Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue (SKYP) oli puolue, jonka perusti vuonna 1972 Suomen Maaseudun Puolueesta (SMP) erotettu oppositio. SMP:n eduskuntaryhmän hajoaminen oli poikkeuksellinen tapaus eduskunnan historiassa, sillä ryhmää vaihtoi enemmistö ryhmästä.

SMP:n eduskuntaryhmä hajosi 8. syyskuuta 1972, kun 12 edustajaa poistui eduskuntaryhmän kokouksesta Veikko Vennamon ilmoitettua Mauno Kurpan ja Heikki Kainulaisen erotetuksi puoluehallituksen päätöksellä eduskuntaryhmästä sekä Lauri Linnan ja Artturi Niemelän pidätetyksi ryhmän työskentelystä määräajaksi. Uusi eduskuntaryhmä järjestäytyi eduskunnan istuntosalissa omaksi ryhmäkseen 24. lokakuuta 1972. Syksyn aikana Vennamo erotutti nämä henkilöt puolueesta joko puoluehallituksen päätöksellä tai erottamalla sen puolueosaston, johon kyseiset henkilöt kuuluivat. Kun tämä menettely ei onnistunut Artturi Niemelän kohdalla, hän erotti koko Lapin piirin puolueesta. Eduskunnassa hyväksyttiin 28. joulukuuta 1972 puoluetukea koskeva muutos mahdollisti toiseen eduskuntaryhmään siirtyneiden kansanedustajien puoluetuen saamisen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Myöhemmin vuoden 1973 alussa vielä kansanedustaja Arvo Sainio siirtyi SMP:stä 6. joulukuuta 1972 perustettuun SKYP:hyn, kun puolueen jäsenet auttoivat hänet irti velkakahleistaan Veikko Vennamoon. Vennamo kutsui entisiä tovereitaan "seteliselkärankaisiksi" väittäen heidän jättäneen puolueen sen tähden, että he saisivat puoluetuen itselleen.

ETYK-prosessin varmistamiseksi Urho Kekkonen ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia, vaan edellytti, että hänet valitaan presidentiksi eduskunnan perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävällä poikkeuslailla. Vennamo vastusti poikkeuslakia ja määräsi myös muut SMP:n kansanedustajat äänestämään sitä vastaan. 13 SKYP:n kansanedustajaa asettui tukemaan poikkeuslakia. He eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista etenkään, koska muitakaan presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Poikkeuslaki tarvitsee 5/6 kannatuksen, joten SKYP oli keskeinen tekijä lain hyväksymisessä. Veikko Vennamo syytti Kekkosen uudelleenvalintaa kannattaneita puolueita SMP:n opposition "ostamisesta" poikkeuslain hyväksymisen tueksi.

SKYP sai ensimmäisissä käymissään eduskuntavaaleissa 1975 yhden kansanedustajan, mutta jäi tämän jälkeen ilman. SKYP:n ainoa kansanedustaja Matti Asunmaa loikkasi Keskustapuolueeseen kesken vaalikauden keväällä 1977.

Vuonna 1977 SKYP:n puheenjohtajaksi valittiin Tampereen yliopiston tilastotieteen professori Eino Haikala, joka sai lisäksi kunnian olla SKYP:n presidenttiehdokkaana 1978. SKYP osallistui itsenäisesti myös presidentinvaaleihin 1982 ehdokkaanaan myös kristillisen liiton ehdokkaana ollut Raino Westerholm. Westerholm ei kuitenkaan saanut valitsijamiehiä sen enempää omalta puolueeltaan kuin SKYP:ltäkään. Marraskuussa 1982 puolueen nimeksi vaihdettiin Kansalaisvallan Liitto (KVL). KVL jäi eduskuntavaaleissa 1983 puolueista pienimmäksi ja puolue poistettiin saman vuoden lopulla puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.^[1] Vuodesta 1979 alkaen SKYP:n puheenjohtaja oli valtiotieteen maisteri Anssi Keski-Vähälä. KVL:n puheenjohtajana toimi entinen SDP-aktiivi, Uudenmaan läänin maaherra ja kansanedustaja Kaarlo Pitsinki.

SKYP julkaisi vuodesta 1972 äänenkannattajanaan lehteä Yhtenäisyys, jota edelsi edellisvuoden ilmestynyt Ovet auki.

Vaalimenestys

Eduskuntavaalit

Vuosi	Paikat	Äänet	Osuus
1975	1	45 402	1,65%
1979	0	9 316	0,32%
1983	0	2 335	0,08%

Kunnallisvaalit

Vuosi	Valtuutetut	Äänet	Osuus
1976	58	12 816	0,5%
1980	12	3 265	0,1%

Presidentinvaalit

Vuosi	Ehdokas	Valitsijamiehiä	Kannatus
1978	Eino Haikala	--	18 543	0,8 %
1982	Raino Westerholm	--	994	0,0 %

Katso myös

Lähteet

Lauri Linna: Vennamon panttivangit. 1998. Ylivieska. KL-Paino. (muutokset 16.8.2006)
Eduskunnan pöytäkirjat: IV/73 sivu 4767, 29.5.1973 ja IV/73 sivu 4771.

↑ Partier som införts och avförts ur partiregister (Justitieministeriet 22.8.2005)

[1] Partier som införts och avförts ur partiregister (Justitieministeriet 22.8.2005)

[1]

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 SMP:n eduskuntaryhmä hajosi [[8. syyskuuta]] 1972, kun 12 edustajaa poistui eduskuntaryhmän kokouksesta [[Veikko Vennamo]]n ilmoitettua [[Mauno Kurppa|Mauno Kurpan]] ja [[Heikki Kainulainen|Heikki Kainulaisen]] erotetuksi puoluehallituksen päätöksellä eduskuntaryhmästä sekä [[Lauri Linna]]n ja [[Artturi Niemelä]]n pidätetyksi ryhmän työskentelystä määräajaksi. Uusi eduskuntaryhmä järjestäytyi eduskunnan istuntosalissa omaksi ryhmäkseen [[24. lokakuuta]] 1972. Syksyn aikana Vennamo erotutti nämä henkilöt puolueesta joko puoluehallituksen päätöksellä tai erottamalla sen puolueosaston, johon kyseiset henkilöt kuuluivat. Kun tämä menettely ei onnistunut Artturi Niemelän kohdalla, hän erotti koko Lapin piirin puolueesta. Eduskunnassa hyväksyttiin [[28. joulukuuta]] 1972 [[Puoluetuki|puoluetukea]] koskeva muutos mahdollisti toiseen eduskuntaryhmään siirtyneiden kansanedustajien puoluetuen saamisen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Myöhemmin vuoden 1973 alussa vielä kansanedustaja [[Arvo Sainio]] siirtyi SMP:stä [[6. joulukuuta]] 1972 perustettuun SKYP:hyn, kun puolueen jäsenet auttoivat hänet irti velkakahleistaan Veikko Vennamoon. Vennamo kutsui entisiä tovereitaan "seteliselkärankaisiksi" väittäen heidän jättäneen puolueen sen tähden, että he saisivat puoluetuen itselleen.
-[[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK]]-prosessin varmistamiseksi [[Urho Kekkonen]] ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia, vaan edellytti, että hänet valitaan presidentiksi eduskunnan perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävällä poikkeuslailla. Vennamo vastusti poikkeuslakia ja määräsi myös muut SMP:n kansanedustajat äänestämään sitä vastaan. 13 SKYP:n kansanedustajaa asettui tukemaan poikkeuslakia. He eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista etenkään, koska muitakaan presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Poikkeuslaki tarvitsee 5/6 kannatuksen, joten SKYP oli keskeinen tekijä lain hyväksymisessä.
+[[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK]]-prosessin varmistamiseksi [[Urho Kekkonen]] ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia, vaan edellytti, että hänet valitaan presidentiksi eduskunnan perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävällä poikkeuslailla. Vennamo vastusti poikkeuslakia ja määräsi myös muut SMP:n kansanedustajat äänestämään sitä vastaan. 13 SKYP:n kansanedustajaa asettui tukemaan poikkeuslakia. He eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista etenkään, koska muitakaan presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Poikkeuslaki tarvitsee 5/6 kannatuksen, joten SKYP oli keskeinen tekijä lain hyväksymisessä. Veikko Vennamo syytti Kekkosen uudelleenvalintaa kannattaneita puolueita SMP:n opposition "ostamisesta" poikkeuslain hyväksymisen tueksi.
 SKYP sai ensimmäisissä käymissään [[Eduskuntavaalit 1975|eduskuntavaaleissa 1975]] yhden kansanedustajan, mutta jäi tämän jälkeen ilman. SKYP:n ainoa kansanedustaja [[Matti Asunmaa]] loikkasi [[Suomen Keskusta|Keskustapuolueeseen]] kesken vaalikauden keväällä 1977.