Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
w, lis.
Rivi 4: Rivi 4:


== Luonto ==
== Luonto ==
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto [[kalkki]]pitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella.
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto [[kalkki]]pitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä [[Saana (tunturi)|Saanan]] ja Käsivarren alueella.


Lajistoon kuuluvat muun muassa [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]].
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Lajistoon kuuluvat muun muassa [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]].


⚫
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina''), [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), jota on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina [[1929]], [[1934]] ja [[1936]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mikkola, Kauri et al | Nimeke =Perhosten lumo: suomalainen perhostieto | Vuosi =2005 | Sivu =205 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-31-3317-6 }}</ref> ja [[tunturikeltaperhonen]] (''Colias tyche'').
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.

⚫
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina [[1929]], [[1934]] ja [[1936]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mikkola, Kauri et al | Nimeke =Perhosten lumo: suomalainen perhostieto | Vuosi =2005 | Sivu =205 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-31-3317-6 }}</ref>


Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].

Versio 19. syyskuuta 2009 kello 04.08

Kitsiputous on yksi puiston nähtävyyksistä. Loppukesästä sulamisvesien huvettua virtaama on vähäinen.
Maisema Iso-Mallan rinteiltä etelään. Oikealla erottuvaa pitkänomaista Koltalahtea myöten kulkee valtakunnanraja.

Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi Metsäntutkimuslaitos.

Luonto

Alueella on Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella.

Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Lajistoon kuuluvat muun muassa lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista.

Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, muun muassa tunturisiilikäs (Grammia quenselii), pohjansiilikäs (Acerbia alpina), arnikkikoisa (Catastia kistrandella), jota on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina 1929, 1934 ja 1936[1] ja tunturikeltaperhonen (Colias tyche).

Linnuista puistossa pesivät muun muassa sepelrastas ja piekana.

Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu poroilta, mikä lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.

Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Mikkola, Kauri et al: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto, s. 205. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6.

Aiheesta muualla

Suomen luonnonpuistot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mallan_luonnonpuisto&oldid=7342063”