Tunturisiilikäs

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunturisiilikäs
Grammia quenseli.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Aitosiilikkäät Arctiinae
Suku: Grammia
Laji: quenseli
Kaksiosainen nimi

Grammia quenseli
(Paykull, 1793)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tunturisiilikäs Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunturisiilikäs Commonsissa

Tunturisiilikäs (Grammia quenseli) on siilikkäisiin kuuluva perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturisiilikäs on helposti tunnistettava perhoslaji. Sen etusiivet ovat yleisväriltään tummat, mutta niissä on verkkomainen, vaaleankeltainen kuvio ja siipisuonten kohdalla vaaleat juovat. Takasiivet ovat harmaanruskeat, ja niissä saattaa olla epäsäännöllistä vaaleankeltaista kuviointia. Ruumis on pohjaväriltään tumma, mutta pää on vaalea. Eturuumiin etuosassa on vaaleankeltainen poikkijuova ja selkäpuolella neljä vaaleaa pitkittäisjuovaa. Takaruumiin sivut ovat vaaleat tummilla täplillä. Siipiväli on 26–42 mm.[1][2]

Toukka on tumma, karvainen, ja sen selkäpuolella on yksittäinen vaalea pikittäisjuova.[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa tunturisiilikästä tavataan Alpeilla ja Pohjois-Skandinaviassa. Lisäksi esiintymisalue jatkuu Aasian läpi Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan aina Labradorin niemimaalle saakka. Siperiassa sitä tavataan jopa Wrangelinsaarella[4] Suomessa lajin levinneisyys rajoittuu Enontekiön ja Utsjoen tuntureille ja eteläisin havainto on Kittilästä. Perhosta on tavattu kesä-heinäkuun vaihteessa.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin elinympäristöä ovat vuoristot ja tunturit. Aikuiset perhoset ovat aktiivisia päivisin ja molemmat sukupuolet lentävät lämpimimpinä tunteina. Koiraat lentävät nopeasti, jopa pari metriä maanpinnan yläpuolella, naaraat rauhallisemmin.[4]

Naaras munii kasvillisuudessa istuen 200–300 munaa, jotka se pudottaa maahan ja kuolee heti saatuaan kaikki munat laskettua. Toukat ovat luultavasti aktiivisia vain päivisin ja niiden kehitys kestää kaksi vuotta.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka on polyfagi, joka elää ainakin tunturipoimulehdellä (Alchemilla alpina). Luontaista ravintokasvia Pohjoismaissa ei tunneta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. Norges sommerfugler (norjaksi)
  3. kuva toukasta
  4. a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 384–386
  5. Perhoswiki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]