Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Kitsiputous.png|thumb|250px|[[Kitsiputous]] on yksi puiston nähtävyyksistä. Loppukesästä sulamisvesien ehdyttyä virtaama on vähäinen.]]
[[Tiedosto:Kitsiputous.png|thumb|250px|[[Kitsiputous]] on yksi puiston nähtävyyksistä. Loppukesästä sulamisvesien huvettua virtaama on vähäinen.]]
'''Mallan luonnonpuisto''' on [[Suomi|Suomen]] vanhin [[luonnonsuojelualue]] [[Enontekiö]]llä, Käsivarren [[Lappi|Lapissa]]. [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen [[Kalottireitti]]. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta [[1916]] alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna [[1938]]. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi [[Metsäntutkimuslaitos]].
'''Mallan luonnonpuisto''' on [[Suomi|Suomen]] vanhin [[luonnonsuojelualue]] [[Enontekiö]]llä, Käsivarren [[Lappi|Lapissa]]. [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen [[Kalottireitti]]. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta [[1916]] alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna [[1938]]. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi [[Metsäntutkimuslaitos]].


Rivi 8: Rivi 8:


Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936]].
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina [[1929]], [[1934]] ja [[1936]].


Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].


Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, mikä lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.


Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.

Versio 1. kesäkuuta 2009 kello 14.46

Kitsiputous on yksi puiston nähtävyyksistä. Loppukesästä sulamisvesien huvettua virtaama on vähäinen.

Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi Metsäntutkimuslaitos.

Luonto

Alueella on Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella.

Lajistoon kuuluvat muun muassa lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista.

Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa tunturisiilikäs (Grammia quenselii), pohjansiilikäs (Acerbia alpina) ja arnikkikoisa (Catastia kistrandella), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina 1929, 1934 ja 1936.

Linnuista puistossa pesivät muun muassa sepelrastas ja piekana.

Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu poroilta, mikä lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.

Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.

Lähteet

Suomen luonnonpuistot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mallan_luonnonpuisto&oldid=6815625”